FIDELIS takes shape: Collaboration towards a more trustworthy data infrastructure

The future of trustworthy digital repositories, shared development tools, and European collaboration were at the heart of the FIDELIS project consortium meeting held in The Hague in March. During the two-day meeting, discussions focused on the sustainable maintenance of the network, current and emerging tools, and how training can become an impactful part of everyday operations even after the project has concluded.

FIDELIS project (1 January 2025–31 December 2027, Horizon Europe) will set up, develop, and operate a European network of trustworthy repositories that will support the development and growth of TDRs within the EOSC ecosystem; foster harmonisation and interoperability across repositories to enable an EOSC federation of TDRs; and strengthen the upskilling of repositories and expansion of the network through an active training and support programme. FSD's participants in the Consortium Meeting were Henna Kaartinen, Mari Kleemola, and Tuomas J. Alaterä.

At the consortium meeting, discussions focused heavily on the strategic development of the Trustworthy Digital Repository (TDR) Network, with particular attention to its long-term sustainability. Participants explored how the Network could continue to operate beyond the lifetime of the project and how it could support the European research data infrastructure more broadly.

Another key theme of the consortium meeting was the ongoing work on the FIDELIS Transparent, Trustworthy Repository Attributes Matrix (TTRAM). During the project, TTRAM has evolved into a practical and transparent tool that helps repositories systematically assess and strengthen their trustworthiness. The role of the tool as part of broader community-driven development and its integration into the TDR Network were discussed extensively.

The meeting also addressed the FIDELIS training and support programme, which is now entering a more active phase. Call for mentoring and peer-to-peer support programme has been open since late February and call for participation in Support for the Adoption of Solutions will in the end of April. Both calls aim to provide repositories with concrete, hands-on support for developing trustworthy and sustainable services.

In addition, discussions covered the role of FIDELIS within the European Open Science Cloud (EOSC). Attention was given to how the TDR Network can contribute to the EOSC Federation by widening the expertise of its member repositories and by promoting high-quality, trustworthy data in line with the FAIR principles.

Representatives of CESSDA repositories at the Consortium Meeting. Mari (third from the left), and Tuomas and Henna (on the right). Photo: Anja Radonjic.

From FSD's perspective, it is important that the results of project work also become embedded in everyday practice and bring clear benefits to users. The work undertaken in the FIDELIS project supports the continuous development of FSD’s archival services and helps clarify practices related to trustworthiness, transparency, and sustainability. For users, this may be reflected in more harmonised practices, clearer communication, and stronger support for opening data and ensuring long-term preservation in line with the FAIR principles.

Furthermore, through the project’s training and support, FSD’s expertise within the European repository community is strengthened. This is visible in the advice, training, and practical support that FSD offers at different stages of research data lifecycle. With the help of project funding, new solutions and services are explored and tried out, while already proven services or functions are strengthened and developed.

Read more about the Consortium Meeting in the FIDELIS project blog!

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

FIDELIS-työ konkretisoituu: Yhteistyöllä kohti luotettavampaa datainfrastruktuuria

Luotettavien digitaalisten repositorioiden tulevaisuus, yhteiset kehittämistyökalut ja eurooppalainen yhteistyö olivat FIDELIS-hankkeen konsortiokokouksen keskiössä viime maaliskuussa Haagissa. Kaksipäiväisessä tapaamisessa keskusteltiin verkoston kestävästä ylläpitämisestä, ajankohtaisista työkaluista sekä siitä, miten koulutus muodostuu vaikuttavaksi osaksi arjen toimintaa myös hankkeen jälkeen.

FIDELIS-hanke (1.1.2025–31.12.2027, Horisontti Eurooppa) rakentaa eurooppalaista luotettavien repositorioiden verkostoa, edistää yhteentoimivuutta, kehittää parhaita käytäntöjä ja tarjoaa repositorioille koulutusta ja tukea. Konsortiokokoukseen Tietoarkistosta osallistuivat Henna Kaartinen, Mari Kleemola ja Tuomas J. Alaterä.

Kokouksessa keskityttiin erityisesti Trustworthy Digital Repository (TDR) -verkoston strategiseen kehittämiseen, eritoten sen tulevaisuuden jatkuvuuden näkökulmasta. Keskusteluissa pohdittiin, miten TDR-verkosto voi toimia kestävällä tavalla myös hankkeen päättymisen jälkeen ja tukea laajemmin eurooppalaista tutkimusdatainfrastruktuuria.

Toinen keskeinen teema oli ajankohtainen työ FIDELIS Transparent Trustworthy Repository Attributes Matrix (TTRAM) -työkalun parissa. TTRAM on kehittynyt hankkeen aikana käytännölliseksi välineeksi, jonka avulla repositoriot voivat tarkastella ja kehittää omaa luotettavuuttaan systemaattisesti ja läpinäkyvästi. Työkalun roolia osana laajempaa yhteisöllistä kehittämistä ja sen integrointia TDR-verkostoon käsiteltiin laajasti.

Kokouksessa tarkasteltiin myös FIDELIS-hankkeen tuki- ja koulutusohjelmaa, joka on parhaillaan siirtymässä aktiivisempaan vaiheeseen. Mentorihaku on ollut auki jo toista kuukautta ja haku parhaiden käytäntöjen soveltamista tukeviin koulutuksiin käynnistyy huhtikuun lopussa. Molempien tavoitteena on tarjota repositorioille konkreettista tukea käytäntöjensä ja luotettavuutensa kehittämiseen.

Lisäksi keskusteluun nousi FIDELIS-hankkeen rooli EOSCissa (European Open Science Cloud). Erityisesti pohdittiin, miten TDR-verkosto voi tukea EOSC-federaatiota hyödyntämällä jäsentensä laajaa asiantuntemusta ja edistämällä FAIR-periaatteiden mukaisen, laadukkaan ja luotettavan datan saatavuutta.

CESSDA-arkistojen edustajia konsortiokokouksessa. Mari (3. vas) sekä Tuomas ja Henna (oikealla). Kuva: Anja Radonjic.

Tietoarkiston näkökulmasta on tärkeää, että hanketyön tulokset tulevat myös osaksi arkea, aina asiakkaillemme asti. FIDELIS-hankkeessa tehty työ tukee arkistopalveluiden jatkuvaa kehittämistä, reflektointia ja toimintatapojen selkeyttämistä erityisesti luotettavuuden ja läpinäkyvyyden näkökulmasta. Asiakkaille tämä näyttäytyy yhtenäisempinä käytäntöinä, selkeämpänä viestintänä sekä entistä vahvempana tukena FAIR periaatteiden mukaisen datan avaamiseen ja pitkäaikaissäilytykseen.

Lisäksi hankkeen koulutus- ja tukitoiminta vahvistaa Tietoarkiston asiantuntijuutta osana eurooppalaista repositorioyhteisöä. Tämä heijastuu asiakkaille tarjottavana neuvontana, koulutuksina ja käytännön tukena tutkimusdatan elinkaaren eri vaiheissa. Hankerahoituksen turvin Tietoarkistossa voidaan myös kokeilla uusia toimintamalleja sekä vahvistaa ja kehittää jo hyväksi havaittuja palveluja tai toimintoja.

Lue tarkemmin konsortiokokouksen kuulumisia FIDELIS-hankkeen blogikirjoituksesta!

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Strategisesti fokusoitua yhteistyötä

Tietoarkiston missiona on jakaa, vaalia ja säilyttää pitkäaikaisesti käyttökuntoisena suomalaisen yhteiskunnan, ihmisten ja kulttuuristen ilmiöiden tutkimiseksi kerättyä tutkimusdataa. Toimintaamme ohjaa valtakunnallisen neuvottelukuntamme hyväksymä strategia. Sen mukaisesti tuotamme yhteentoimivia, luotettavia ja vaikuttavia palveluita sekä kehitämme alan parhaita käytäntöjä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Yhteistyö- ja vaikuttamisympäristömme onkin laaja. Keskeiset yhteistyötahomme on koottu oheiseen kuvioon, joka asemoi Tietoarkiston tutkimuksen ja avoimen tieteen kokonaisuuteen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kuvio: Tietoarkiston yhteistyötahot.

Asiakkaistamme suurin osa tulee tiedeyhteisöstä, erityisesti kotimaisista yliopistoista. Merkittävä osa on yhteiskuntatieteilijöitä, mutta Tietoarkisto palvelee aivan kaikkia tieteenaloja. Käyttäjäyhteisömme voidaan jakaa kahteen ryhmään: aineistojen luovuttajat (tallentajat) sekä aineistojen ja palveluiden käyttäjät. Aineistoja luovuttavat arkistoitaviksi yksittäiset tutkijat, tutkimusryhmät, yliopistot, tutkimusorganisaatiot, tiedonkeruuorganisaatiot, ministeriöt, kolmannen sektorin toimijat sekä yritykset. Käyttäjiä ovat kaikki, jotka lataavat ja hyödyntävät aineistoja Ailasta tai käyttävät muita Tietoarkiston palveluita.

Suuri osa käyttäjistämme on tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Avoimesti saatavilla olevat aineistot ovat myös esimerkiksi kansalaisten, julkisen sektorin, median, yritysten ja kolmannen sektorin käytettävissä. Vuonna 2026 Ailassa oli yli 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista suurin osa oli suomalaisista korkeakouluista.

Ihmisten lisäksi palvelemme enenevässä määrin myös konekäyttäjiä. Tietoarkiston metadata haravoidaan muun muassa kotimaiseen Etsin-palveluun ja kansainvälisiin aineistoluetteloihin kuten CESSDAn datakatalogiin.

Kansainvälistä yhteistyötä aineistojen keruussa ja aineistopalveluissa

Keskeinen yhteistyökumppanimme onkin CESSDA ERIC (Consortium of European Social Science Data Archives), joka on eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen muodostama tutkimusinfrastruktuuri. Suomi on CESSDAn jäsen ja Tietoarkisto CESSDAn Suomen kansallinen palveluntuottaja (Service Provider, SP). CESSDA-yhteistyössä kehitetään keskitettyjä palveluja, jaetaan työkaluja ja vaikutetaan tutkimus- ja tiedepolitiikkaan. CESSDA ja sen kansalliset palveluntuottajat osallistuvat aktiivisesti myös EOSC kokonaisuuden kehittämiseen erilaisissa EU-hankkeissa.

Tietoarkisto on mukana neljässä kansainvälisiä vertailuaineistoja tuottavassa tutkimuksessa. International Social Survey Programme (ISSP) - ja European Values Study (EVS) -ohjelmissa Tietoarkisto koordinoi datankeruuta ja vastaa Suomen datan arkistoinnista ja jakelusta. Lisäksi tarjoamme suomalaiselle tutkimusyhteisölle pääsyn luotettaviin vertailuaineistoihin Michiganin yliopiston yhteydessä toimivan ICPSR:n (Inter-university Consortium for Political and Social Research) ja Luxemburgissa toimivan LIS-datakeskuksen kautta.

Standardointi, tiedepolitiikka ja kansalliset verkostot palveluiden parantamiseksi

Olemme myös aktiivisia standardoinnin ja tiedepolitiikan kentillä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Asiantuntijamme osallistuvat alamme metadatastandardien kehittämiseen DDI-allianssissa ja luotettavan pitkäaikaissäilytyksen standardien luomiseen sekä repositorioiden sertifiointiin CoreTrustSeal- verkostossa. Lisäksi olemme mukana eurooppalaisissa hankkeissa rakentamassa EOSCia ja yhteiskuntatieteellis-humanistisia palveluja SSHOC-yhteistyössä. Kansallisesti Tietoarkisto osallistuu muun muassa avoimen tieteen koordinaatioon ja asiantuntijaryhmiin. Hyödynnämme CSC:n tuottamia kansallisia palveluita, kuten Fairdata- ja PAS-palveluja. Kotimaassa verkostoihimme kuuluvat myös kansalliset tutkimusinfrastruktuurit, kuten ESS, SHARE, FIN- CLARIN ja FIRIPO.

Tampereen yliopisto on Tietoarkiston omistajaorganisaatio. Tampereen korkeakouluyhteisön tutkijat, opettajat ja opiskelijat sekä datanhallinnan asiantuntijat muodostavat merkittävän osan Tietoarkiston käyttäjäyhteisöstä. Yliopiston sisällä Tietoarkisto tekee tutkijoiden lisäksi yhteistyötä muun muassa kirjaston, IT-palveluiden ja hallinnon palveluiden kanssa. Tietoarkisto tuo korkeakouluyhteisöön datanhallinnan ja pitkäaikaissäilyttämisen asiantuntemusta sekä resursseja muun muassa EU-hankerahoituksen kautta.

Kaiken yhteistyön tavoitteena on parantaa tutkijoille tarjottavia palveluita, varmistaa arvokkaiden tutkimusaineistojen käytettävyys ja saatavuus nyt ja tulevaisuudessa, vahvistaa Tietoarkiston osaamista sekä välttää päällekkäistä työtä. Haluamme myös viedä hyviä suomalaisia datanhallinnan käytäntöjä maailmalle sekä edistää tutkimuksen vastuullista avoimuutta, käytäntöjen läpinäkyvyyttä sekä metadatan, datan ja palveluiden yhteentoimivuutta.

Lisätietoa:

• Tietoarkiston missio
• Tietoarkiston strategia
• Valtakunnallinen neuvottelukunta
• Tietoarkiston yhteistyökumppanit
• Tietoarkiston palvelut
• Tutkimusaineistojen haku palveluportaali Ailassa
• Tietoarkiston käyttölukuja vuodelta 2025
• CESSDA ERIC
• CESSDAn yhteiseurooppalainen datakatalogi
• Tietoarkiston vaikuttavuus
• Tietoarkiston toiminta- ja vuosikertomukset
• Tietoarkiston hankkeet
• EOSC (European Open Science Cloud)

Mari Kleemola
Kehittämispäällikkö, varajohtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

FIDELIS pilot support offers helped to strengthen the upskilling of repositories

In this first project update of 2026, you will get an overview of the pilot trainings carried out within the FIDELIS project.

The European Open Science Cloud (EOSC) aims to develop a web of FAIR (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) data and services for science in Europe. One of the main objectives of the FIDELIS project is to Strengthen the upskilling of repositories and expansion of the Network through an active training and support programme.

At the end of 2025, the project organised three pilot training offers for provisional members of the FIDELIS Network, bringing together a total of 34 participants from several countries (see figure 1). The goal of pilot training was to support repositories to implement and adopt good practices, tools, services, and other solutions to increase their trustworthiness. From the perspective of the FIDELIS project, a key objective was to prepare and develop the necessary logistics, materials, and processes for this type of support for the training planned for 2026.

Figure 1: Countries represented by the participating repositories. Source: D8.1 - Implementation report on support for "early adopters" and training interventions.

The pilot round includes three different support offers. The first instructed participants to the TTRAM tool developed within the project. The second offered participants the opportunity to receive support for CoreTrustSeal certification. The third one, in turn, provided participants with the opportunity to explore the FAIR EVA tool.

The TTRAM (Enhancing Repository Transparency and Trustworthiness) training highlighted the benefits TTRAM brings organisations, particularly in assisting repositories with managing digital objects, strengthening organisational infrastructure, and technology and security management. Participants considered the goals of the pilot training as important and perceived TTRAM as being able to serve as a practical guideline for self-assessment, helping participants examine their practices more critically. You can read more about the implementation and experiences in the Implementation Story.

The aim of the second pilot training, an Explorer & Pathfinder track for CoreTrustSeal, was to help organisations explore and apply the CoreTrustSeal requirements. By the end of the support offer, participants had strengthened their understanding of CoreTrustSeal requirements and learnt to relate the current state and maturity of their repository to the requirements of the core criteria. You can read more about the implementation and experiences in the Implementation Story.

The third training, FAIR EVA (Evaluator, Validator & Advisor) plugin, introduced repository managers and technical staff to the FAIR EVA evaluator, validator and advisor tool and guided them through the development of a custom plugin tailored to their repository. Through the training participants started the creation of their own plugin, or at least a proof of concept as customising the tool to work with all metadata schemas and controlled vocabularies takes some effort to define. You can read more about the implementation and experiences Implementation Story.

The project will continue to provide training and support. You can read more about it on FIDELIS Training & Support programme | Eden-Fidelis.

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

FIDELIS-pilottikoulutukset vahvistivat data-arkistojen osaamista

Vuoden 2026 ensimmäisessä hankepostauksessa pääset tutustumaan FIDELIS-hankkeen toteuttamiin pilottikoulutuksiin.

FIDELIS rakentaa eurooppalaisen luotettavien repositorioiden verkoston, edistää yhteentoimivuutta, kehittää parhaita käytäntöjä ja tarjoaa repositorioille koulutusta ja tukea. Hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on vahvistaa repositorioiden osaamisen kehittämistä ja laajentaa verkostoa aktiivisen koulutuksen ja tuen ohjelman kautta.

Loppuvuodesta 2025 toteutettiin kolme pilottikoulutusta, jotka olivat avoimia FIDELIS-verkoston jäsenille. Niihin osallistui yhteensä 34 osallistujaa useista eri maista (kuva 1). Pilottikoulutuksien tavoitteena oli tukea repositorioita ottamaan käyttöön ja omaksumaan hyviä käytäntöjä, työkaluja, palveluita sekä muita ratkaisuja kehittääkseen luotettavuuttaan. Hankkeen toteuttamisen näkökulmasta puolestaan keskeistä oli kehittää tarvittavia käytännön järjestelyjä, materiaaleja ja prosesseja vuoden 2026 varsinaisia koulutuksia varten.

Kuva 1: Osallistuvien repositorioiden edustamat maat. Lähde: D8.1 - Implementation report on support for "early adopters" and training interventions.

Pilottikierroksen ensimmäinen koulutusvaihtoehto päästi osallistujat tutustumaan hankkeessa kehitettyyn TTRAM-työkaluun. Toinen tarjosi osallistujille mahdollisuuden saada tukea CoreTrustSeal-sertifiointiin ja kolmannessa puolestaan osallistujat saivat mahdollisuuden tutustua FAIR EVA -työkaluun.

TTRAM-koulutuksen tavoitteena oli tuoda esille työkalun hyötyjä, erityisesti repositorioiden apuna digitaalisten objektien hallinnassa, organisaation infrastruktuurin vahvistamisessa sekä teknologian ja turvallisuuden hallinnassa. Osallistujat kokivat tavoitteen tärkeäksi ja kokivat TTRAMin mahdollisesti toimivaksi repositorioissaan, esimerkiksi itsearvioinnin ja omien toimintatapojen kriittisen arvioinnin tukena. Pääset tutustumaan TTRAM-koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

CoreTrustSeal-koulutuksen tavoitteena oli auttaa organisaatioita CoreTrustSeal-vaatimusten täyttämisessä. Osallistujat pääsivät vahvistamaan ymmärrystään vaatimuksista ja oppivat suhteuttamaan nykytilansa ja kypsyystasonsa näiden kriteerien vaatimuksiin. Pääset tutustumaan CoreTrustSeal-koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

FAIR EVA –koulutus tarjosi mahdollisuuden perehdyttää repositorioiden ylläpitäjiä ja teknistä henkilöstöä FAIR EVA-arviointi-, validointi- ja -neuvontatyökaluun sekä räätälöimään repositorioihinsa sopivan lisäosan. Koulutuksen myötä osallistujat aloittivat oman lisäosan - tai sen "proof of concept" -version kehittämisen. Työkalun räätälöinti kaikkien metatietomallien ja kontrolloitujen sanastojen kanssa vaatii suhteellisen paljon työtä. Pääset tutustumaan FAIR EVA -koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

Hanke jatkaa koulutuksen ja tuen tarjoamista tänäkin vuonna. Voit lukea lisää FIDELIS-verkkosivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta toivottaen,

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tietoarkisto-seminaari 2025: ISSP Suomessa 25 vuotta

International Social Survey Programme (ISSP) on maailmanlaajuinen vertailututkimusohjelma, joka on koonnut tietoja eri maiden kansalaisten toiminnasta ja yhteiskunnallisista mielipiteistä jo vuodesta 1985 saakka. Suomi on ollut mukana vuodesta 2000. Suomen ISSP-jäsenyys on järjestetty eri organisaatioiden yhteistyönä. Tietoarkisto arkistoi suomenkieliset Suomen aineistot ja mukana aineistonkeruussa ovat Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja keruun toteuttavat organisaatiot.

ISSP-tutkimusohjelman 25-vuotiaan taipaleen kunniaksi järjestimme 7.10.2025 kansallisen Tietoarkisto-seminaarin. Seminaari pidettiin hybridimuotoisena sekä verkossa että Tampereen yliopiston Väinö Linna –salissa. Tapahtuma oli maksuton ja avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille.

Seminaarin teemat kytkeytyivät ISSP:n menneisyyteen, tähän hetkeen sekä tulevaisuuteen erilaisten mielenkiintoa herättäneiden puheenvuorojen myötä. Seminaarissa kuultiin myös tarkemmin muutamista tuoreista ISSP-aineistoista.

Seminaariin ilmoittuneita oli yhteensä 66. Mukana oli monipuolinen joukko seminaariväkeä, kuten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoita, lehtoreita, opettajia, professoreita, tutkimusjohtajia, tutkimusinsfraktuurin edustajia sekä tutkimuksen tuen asiantuntijoita. Tällä kokoonpanolla seminaarissa keskustelua syntyikin puheenvuorojen jälkeen mukavasti. Niissä korostui innostuneisuus ja yhteistyön sekä asiantuntijuuden tärkeys.

Harri Melin (vas.), Eriikka Oinonen ja Henna Kaartinen tarkastelevat, millainen on tosi suomalainen ISSP-aineiston ja tekoälyn näkemänä.

Tilaisuus päättyi kahvitukseen, jossa keskustelu Tietoarkisto-seminaarin aiheista jatkui täytekakun ja kahvien merkeissä.

Tietoarkistossa jatkamme ISSP-tutkimusohjelman taivalta. Tuorein aineisto on juuri ennen seminaaria Ailassa julkaistu: FSD3994 ISSP 2024: digitaalinen yhteiskunta: Suomen aineisto. Aineisto sisältää suomalaisten näkemyksiä digitaalisesta yhteiskunnasta sekä internetin ja digitaalisen teknologian käytöstä.

Ohjelma

Jaetut esitykset ovat saatavilla seminaarin verkkosivulla.

• Avauspuheenvuoro. Johtaja Helena Laaksonen (Tietoarkisto)
• Four Decades of ISSP: Past, Present, Future. Prof. Dr. Stephanie Steinmetz, (FORS – Swiss Centre of Expertise in the Social Sciences)
• Suomi 25 vuotta ISSP:ssä - Pysyvätkö kansalaiset mukana? Tutkimuspäällikkö Sami Borg (Kunnallisalan kehittämissäätiö)
• Tauko
• Kansallinen identiteetti maailman onnellisimmassa maassa. Yliopistonlehtori Eriikka Oinonen ja professori emeritus Harri Melin (Tampereen yliopisto)
• Digitaalinen eriarvoisuus ja irtikytkeytyminen. Professori Semi Purhonen (Tampereen yliopisto)
• Suomalaiset ja työ 2000-luvulla. Tietoasiantuntija Emilia Hakkola (Tietoarkisto)
• Keskustelua ja loppusanat

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

A Week of Learning and Collaboration - Júlia’s visit to FSD

In May 2025, FSD welcomed Júlia Egyed-Gergely from Hungary for a week-long visit to become acquainted with how DDI-based data curation is carried out in social science data archives.

Júlia is a staff member at the HUN-REN Centre for Social Sciences, Research Documentation Centre (HUN-REN CSS RDC). The RDC and two other institutes manage and operate the HUN-REN Data Repository Platform (HUN-REN ARP). Júlia described the visit as highly useful and beneficial. She felt warmly welcomed by the FSD team, who shared their knowledge and practical examples. She especially appreciated the opportunity to join the team for a short time and gain insight into its daily work.

Júlia Egyed-Gergely.

“The FSD Team is so helpful. I think I was at the best place to learn about DDI and research data management. I really liked the fact that the team is made up of well-prepared, well-informed professionals, and that everyone has their own area of responsibility and does their job professionally,” Júlia summarised.

During the visit, FSD introduced both FSD and Tampere University (TAU), covering processes and examples of research data management, data archiving, metadata management, infrastructure building, and the Finnish Open Science landscape. Júlia noted that the topics discussed during the visit were all highly useful and will help her to improve infrastructure and workflow at RDC.

“I learned a lot about DDI, how to use it and what are the benefits of using it. I have a much better understanding of the potential of DDI, the theoretical, practical and technical background of it, and the benefits this initiative and system could provide to my home institution,” Júlia said, describing the benefits of her visit.

Júlia (3rd from the left) also presented the activities and services of the RDC to the FSD staff.

In addition, the visit included topics related to the TRUST principles, CESSDA, the process of becoming a trustworthy repository, and FSD’s involvement in both national and international data service collaborations and projects. We also engaged in discussions about similarities and differences between FSD and the RDC, which offered valuable perspectives and strengthened mutual understanding.

“Cooperation is very important for repositories. Learning from each other, sharing best practices are highly useful and forward-looking,” Júlia concluded.

And we agree with Júlia. We warmly thank Júlia for her visit and the valuable discussions we were able to have.

Lisätietoa:
» HUN-REN Centre for Social Sciences, Research Documentation Centre (HUN-REN CSS RDC)
» HUN-REN Data Repository Platform (HUN-REN ARP)

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.lastname [at] tuni.fi

Japanilaiset hakivat Tietoarkistolta oppia laadullisten aineistojen arkistointiin

Tietoarkisto sai maaliskuun alussa kunnian toivottaa tervetulleiksi japanilaiset kollegansa, kun Japanin yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (Social Science Japan Data Archive, SSJDA) saapui vieraita Tampereelle. Päivän kestäneen vierailun aikana Nobutada Yokouchin johtama kolmen henkilön delegaatio tutustui Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistointikäytäntöihin.

Kuten Suomessa, myös Japanissa laadullisten aineistojen käyttö osana yhteiskuntatieteellistä tutkimusta on hyvin yleistä. Tähän asti vain kvantitatiivisia aineistoja arkistoinut SSJDA kokeekin tarpeelliseksi laajentaa arkistointipalvelunsa kattamaan myös laadulliset aineistot. Nobutada Yokouchin mielestä Tietoarkisto oli oikea paikka hakea mallia ja tietoa laadullisten aineistojen arkistointiin. Ei vähiten sen vuoksi, että useilla mittapuilla tarkasteltuna Tietoarkisto Suomessa on yksi kokeneimmista ja edistyksellisimmistä laadullisten aineistojen arkistoinnin asiantuntijoista koko Euroopassa.

Tapaamisen aluksi Tietoarkiston palvelupäällikkö Tuomas J. Alaterä esitteli vieraille Tietoarkiston historiaa, toiminnan perusperiaatteita ja tilastoja. Tämän jälkeen Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistoinnin asiantuntijatiimi vastasi yksityiskohtaisesti SSJDA:n ennalta lähettämiin kysymyksiin. Tietosuoja-, tutkimuseettisiin ja aineistojen käyttöoikeuksia koskeviin kysymyksiin vastasi Tietoarkiston johtava tietosuoja-asiantuntija Arja Kuula-Luumi.

Päivän päätteeksi tietoasiantuntijat Joel Kallio ja Sanni Tujunen esittelivät Tietoarkiston kehittämää laadullisten aineistojen käsittelytyökalu Kvalikristua, joka nopeuttaa laadullisten aineistojen käsittelyä. Työkalun avulla aineistotiedostoihin voidaan tehdä helposti esimerkiksi erilaisia massamuutoksia, sekä luoda aineistolle käytettävyyttä lisäävä html-hakemisto. Kvalikirstun ohella japanilaisvieraita kiinnosti myös Tietoarkiston luoma ja ylläpitämä Penna-kirjoitusaineistojen keruutyökalu, joka palvelee paitsi Tietoarkiston aineistoja kerääviä asiakkaita, myös virtaviivaistaa kirjoitusaineistojen käsittelyä arkistointivaiheessa.

Toiminnoissa paljon yhteneväisyyksiä

Vaikka tapaamisessa keskityttiin Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistointia koskevien käytäntöjen läpikäymiseen, esitteli myös SSJDA vierailun aikana omaa toimintaansa. Päivän aikana havaittiin, että Tietoarkistolla ja Japanin SSJDA:lla on monia yhtäläisyyksiä. Aineistojen arkistointiin liittyvät haasteet ovat hyvin samankaltaisia maasta tai maanosasta riippumatta. Molemmat arkistot osoittautuivat myös suurin piirtein saman ikäisiksi, ja aineistovarannot lähestulkoon samankokoisiksi. Lisäksi molempien arkistojen arkistointikäytännöt ovat monelta osin hyvin yhdenmukaisia. Lukuisista yhtäläisyyksistä huolimatta arkistojen toimintatavoissa ja palvelutarjonnassa huomattiin myös eroja. SSJDA esimerkiksi tarjoaa tutkijoille analyysipalveluja, toisin kuin Tietoarkisto. Tietoarkisto puolestaan tarjoaa kvantitatiivisten aineistojen kuvailujen yhteydessä kattavat muuttujakuvailut, jotka toistaiseksi puuttuvat kokonaan SSJDA:n aineistoista.

Tietoarkistossa vierailleeseen ryhmään kuului Nobu Yokouchin (2. oik.) lisäksi Kenji Ishida ja Sae Taniguchi. Tietoarkistosta osallistuivat Tuomas J. Alaterä, Jarkko Päivärinta, Arja Kuula-Luumi, Sanni Tujunen ja Joel Kallio.

Nobutada Yokouchi esitteli tietoarkistolaisille mm. SSJDA:n aineistokatalogia (JDCat) sekä tapaa, jolla SSJDA hyödyntää tekoälyä aineistokuvailujen laadinnassa. Yokouchin mukaan tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan jo lähes yhtä hyviä aineistokuvailuja manuaalisesti tehtyjen kanssa. Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet aineistonkäsittelyn eri vaiheissa kiinnostavat myös Tietoarkistoa. Tietoarkistolla on juuri käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama AIMS-hanke, jossa muun muassa selvitetään tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia arkistotyössä. Kokemustenvaihto Japanin ja Suomen tietoarkistojen välillä tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ei siis varmastikaan rajoitu vain tähän vierailuun.

Kaiken kaikkiaan vierailu oli molemmille osapuolille opettava. Oli kiinnostavaa huomata, että vaikka moni asia tehdään osittain samalla tavalla, on käytäntöjen välillä myös eroja. Uskoaksemme pystyimme tarjoamaan laadullisten aineistojen arkistointiin laajentavalle SSJDA:lle paljon arvokasta tietoa laadullisten aineistojen arkistoinnista. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, että SSJDA saa käynnistettyä laadullisten aineistojen arkistoinnin ja toivomme SSJDA:lle menestystä tässä työssä.

Yhteistyö arkistojen välillä jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Seuraava yhteinen tilaisuus on jo tiedossa, sillä molemmat arkistot osallistuvat kesällä kansainväliseen IASSIST-konferenssiin, joka kokoaa vuosittain tutkimusaineistojen arkistoinnin asiantuntijat eri puolilta maailmaa yhteen. Tänä vuonna IASSIST järjestetään kesäkuun alussa Bristolissa Englannissa.

Lisätietoa:
» SSJDA
» JDCat
» Kvalikirstu
» Penna
» AIMS-hanke

Jarkko Päivärinta
erityisasiantuntija, kvalitatiivisten aineistojen arkistointi
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Digitaalisen säilyttämisen parhaat käytännöt rakentuvat yhteistyössä

Marraskuun toinen torstai on aina kansainvälinen digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen päivä. Tänä vuonna päivän teemana on Preserving Our Digital Content: Celebrating Communities. Teemalla halutaan juhlistaa yhteisöjä, jotka ovat eri tavoin toteuttamassa sähköisten aineistojen pitkäaikaissaatavuutta.

Itselleni tärkeä yhteisö on ollut CoreTrustSeal. Se on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka tarjoaa luotettavan sähköisen säilyttämisen perustason sertifiointia. Olen palvellut CoreTrustSealin hallituksessa jo vuodesta 2018 alkaen. Viimeisen vuoden aikana yksi keskeinen teema on ollut digitaalisen säilyttämisen ja aineistojen kuratoinnin erilaiset tavoitteet ja tasot, koska niihin liittyvät käsitteet ja määritelmät eivät ole vielä vakiintuneita.

Olemme CoreTrustSealin piirissä käyneet aiheesta avointa ja yhteisöä osallistavaa keskustelua, jonka perusteella hallitus on hahmotellut neljä erilaista digitaalisen säilyttämisen tasoa¹:

• Z. Nollataso (level zero): Repositorio säilyttää ja jakaa digitaalisen objektin sisällön sellaisena kuin se on repositorioon tallennettu.
• D. Tallennuskriteerit täyttävä taso (deposit compliance): Tallennusvaiheessa repositorio tarkistaa, että digitaalinen objekti ja sen metadata täyttää tietyt ennalta määritellyt minimivaatimukset.
• C. Ensikuratoinnin taso (initial curation): Repositorio täydentää digitaalista objektia tai sen metadataa repositorien käytäntöjen mukaisesti, esimerkiksi lisää FAIR-periaatteiden mukaista metadataa.
• A. Aktiivisen pitkäaikaissäilytyksen taso (active preservation): Repositorio ottaa vastuun siitä, että digitaalinen objekti säilyy käytettävänä ja ymmärrettävänä pitkällä aikavälillä.

Nämä tasot voivat olla kumulatiivisia ja usein ovatkin. Tyypillisesti esimerkiksi repositorio, joka vastaa datan pitkäaikaissäilyttämisestä (A) myös tarkistaa tallennuskriteerien täyttymisen (D) ja kuratoi aineistoja (C). Kaikenlaisia repositorioita tarvitaan, koska asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia. Tärkeää on, että repositoriot viestivät selkeästi palvelulupauksensa, jotta asiakkaat pystyvät valitsemaan oikean paikan digitaalisen materiaalin tallennukseen. Esimerkiksi tutkimusdatalle oikea repositorio on usein tieteenalakohtainen sertifioitu data-arkisto.

Työ tällä saralla jatkuu. CoreTrustSealin hallitus on julkaissut keskustelupaperin, jossa pohditaan, miten näiden neljän eri säilytystason avulla voidaan ryhmitellä repositorioita². Osallistuin keväällä 2024 Saksan data-arkiston GESISin järjestämään tutkijavierailuun. Sen tuloksena julkaisimme paperin, jossa hahmotellaan mitä metadataa tarvitaan kuvaamaan kuratoinnin ja säilyttämisen tasoa sekä repositorion että digitaalisen objektin tasolla.³

Ensi tammikuussa alkaa CSC:n johtama Horisontti-rahoitteinen FIDELIS-hanke, jossa Tietoarkisto on mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eurooppalainen luotettujen datarepositorioiden verkosto, määritellä hyviä käytäntöjä ja tutkia luotettavien repositorioiden ominaisuuksia.

Tutkimusdatan digitaalinen pitkäaikaissäilyttäminen on nopeasti kehittyvä ala, jossa tarvitaan monenlaista osaamista ja erilaisia näkemyksiä. Parhaat käytännöt rakennetaan yhteistyöllä ja verkostoitumalla. CoreTrustSeal on vain yksi monista yhteisöistä, joihin Tietoarkisto ja tietoarkistolaiset kuuluvat. Tätä blogiakin olen työstänyt yhdessä CoreTrustSealin hallituksen ja CESSDA-kollegojen kanssa. Lue lisää CoreTrustSealin ja Digital Preservation Coalitionin sivuilta.

Mari Kleemola
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

^[1] CoreTrustSeal Standards and Certification Board. (2024). Curation & Preservation Levels: CoreTrustSeal Position Paper. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.11476980

^[2] CoreTrustSeal Standards & Certification Board. (2024). Types of Repository: Entities, Responsibilities, Objects. CoreTrustSeal Board Discussion Paper (v01.00). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.13133041

^[3] L'Hours, H., Kleemola, M., & Recker, J. (2024). CoreTrustSeal Levels of Curation and Preservation: Implied Repository and Object Metadata Characteristics (v01.00). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.12701324

25-vuotta Tietoarkistoa

Tammikuun alussa tuli kuluneeksi 25 vuotta Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston perustamisesta. Valtakunnallista tehtävää hoitamaan Tampereelle sijoitettu erillisyksikkö on tänä aikana ehtinyt nähdä monta muutosta toimintaympäristössään ja yleisessä suhtautumisessa tutkimusaineistojen hallintaan ja avaamiseen.

Alussa Tietoarkisto oli myös henkilöstön ikärakenteen puolesta Tampereen yliopiston nuori tulokas. Vuosituhannen vaihteen seutuvilla työnsä aloittaneita tietoarkistolaisia on mukana edelleen useita, joten ajan kuluessa sekä henkilöstö että Tietoarkisto ovat keski-ikäistyneet. Muutama työntekijä on ehtinyt eläköityäkin.

Tulokkaasta tukijaksi ja tiedon jakajaksi

Pisimpään Tietoarkistossa työskennelleet kollegat muistelevat toisinaan, miten tyhjästä kaikki alkoi. Tilannetta kuvaa hyvin se, että ensimmäisiä työtehtäviä oli kahvikaluston ostaminen marketista. Astiaston hankkimisen lisäksi muukin infrastruktuuri rakennettiin nopeasti. Itse työskentelin tuolloin tutkijana ja tilasin yhden Eurobarometri-aineiston Tietoarkistosta sen ensimmäisen toimintavuoden aikana, ja sain toimituksen nopeasti sähköpostiini.

Tehokas eteneminen oli mahdollista paitsi innostuneen ja osaavan henkilöstön myös data-arkistojen kansainvälisen yhteistoiminnan ansiota. Edelläkävijöistä saatiin ottaa mallia, hyödyntää hyväksi havaittua, eikä virheitäkään tarvinnut toistaa. Muutamassa vuodessa Tietoarkistosta itsestään tuli monien ratkaisujen suhteen edelläkävijä ja tiedon jakaja kansainvälisille kollegoille ja kotimaisillekin toimijoille.

Ehkä suurimmat muutokset Tietoarkiston toimintamalleihin tehtiin noin kymmenen vuotta sitten. Suomen Akatemialta saatu infrastruktuurirahoitus mahdollisti toiminnan voimakkaan kehittämisen. Palveluportaali Aila otettiin käyttöön toukokuussa 2014. Laadullisten aineistojen käsittelyyn luotiin uusia käytäntöjä. Tietoarkisto saikin ensimmäisenä suomalaisena organisaationa sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen luotettavuudesta kertovan sertifikaatin.

Kansainvälisten aineistojen, kuten mainitsemieni Eurobarometrien, jakelu lopetettiin vuonna 2013, koska aineistot oli mahdollista ladata maksutta Saksan tietoarkiston verkkoportaalista. Samana vuonna luovuttiin myös niin sanottujen vain kuvailtujen aineistojen luettelosta. Ratkaisu ei soveltunut Ailaan ja muualla säilytettävien aineistojen saatavuustietojen luotettava ylläpito osoittautui hankalaksi ja joskus mahdottomaksi.

Avoimuus ja tietosuoja jokapäiväistyvät

Alussa joskus aineistojen avaamiselle vastahakoinenkin tiedeyhteisö on muuttunut 25 vuodessa avaamista suosivaksi tai jopa edellyttäväksi. Toisaalta samaan aikaan myös tietosuojalainsäädäntö on muuttunut, ja sen myötä erityisesti tietoisuus tutkittavien oikeuksista on lisääntynyt.

Tietoarkisto on ollut sopivassa kehitysvaiheessa ja hereillä muutosten tapahtuessa. Aineistonhallinnan kanssa kamppailevia olemme voineet tukea tarjoamalla kattavan ja ajantasaisen aineistonhallinnan käsikirjan sekä tarvittaessa henkilökohtaistakin neuvontaa. Nykyisin vastaanotammekin paljon aineistoa, jota on tutkimuksen aktiiviaikana käsitelty niin, että sen arkistointi jatkokäyttöön on primaaritutkimuksen jälkeen varsin helppoa.

Alalle on tullut myös paljon uusia toimijoita perinteisten data-arkistojen lisäksi. Usein tulijat eivät tunne kaikkia jo olemassa olevia ratkaisuja. Tietoarkistolaiset kollegoineen maailman data-arkistoista ovat tarjonneet osaamistaan, jotta aineistojen avaamisessa ei päädyttäisi erillisiin siiloihin ja yhteentoimimattomiin ratkaisuihin. Yhteistyö on kannattavaa kaikille osapuolille.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Menneisyyttä katsoessa näkee, mikä on ollut pysyvää ja välttämätöntä halki vuosikymmenten. Sekä aineistojen sisällön ja käsittelyn että tietoteknisten ratkaisujen erityisasiantuntijuutta tarvitaan. Vaikka tekoälypohjaiset työkalut helpottaisivat joitakin arkistoinnin ja jakelun työvaiheita, uusi aika luonee myös uusia tarpeita.

Ainakin metatietomallien tuntemus, niiden hyödyntämis- ja ylläpitokokemus ja pitkäaikaissaatavuuden prosessien ja ratkaisujen tuntemus ovat toistaiseksi ja hyvin todennäköisesti tulevaisuudessakin välttämättömiä. Samoin on laita tietosuojan ja tutkimusaineistojen etiikan tuntemuksen ja yksittäisten tilanteiden tulkintakyvyn kanssa. Datan arkistoinnissa tarvitaan siis ihmisiä ja vastuuorganisaatioita tekoälyn aikakaudellakin, jos aineistojen halutaan olevan pitkäaikaisesti saatavilla ja käytettävissä.

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Lue myös artikkeli 20 vuotta kvalitatiivisten aineistojen arkistointia Tietoarkistossa: Ydinjätepäätöksestä yksinäisyyden kysymyksiin

Kuvat: Leonardo.Ai

Tietoarkisto monitieteisessä COVID-19-dataportaalissa

Kukapa tiesi vuoden 2019 lopulla, mitä tuleman piti, kun uutiset uudesta viruksesta kantautuivat korviimme. Virus sai nimen COVID-19 ja pian olivat asiat sekaisin ympäri maailman. Uusi virus käynnisti myös monitieteisen tutkimusaallon. Dataa kerättiin, ja kerätään yhä, niin itse viruksesta ja sen aiheuttamasta sairaudesta kuin myös viruksen torjuntaan liittyvistä toimista ja toimien vaikutuksesta sekä viruksen leviämiseen että yksilöihin ja yhteiskuntaan. COVID-19-viruksen vaikutukset ovat olleet hyvin monitahoisia. Jotta niitä voitaisiin tutkia myös näin jälkikäteen, tarvitaan tietoa siitä, mitä datoja aiheesta on kerätty. Tähän tarpeeseen vastaa monitieteinen COVID-19 dataportaali.

Tietoarkistolla oli keskeinen rooli yhteiskuntatieteellisten ja humanististen tutkimusaineistojen tuomisessa osaksi COVID-19-dataportaalia. Näiden tieteenalojen ensimmäiseksi lähteeksi valikoitui CESSDAn datakatalogi, jossa on tarjolla runsaasti rikasta ja laadukasta yhteiskuntatieteellisten tutkimusaineistojen metadataa Tietoarkiston ohjelmoiman OAI-PMH rajapinnan kautta. Vaikka metatiedot ja rajapinta olivat jo valmiita, vaati metatietojen saaminen COVID-19-dataportaaliin runsaasti työtä.

CESSDAn datakatalogi sisältää monipuolisesti erilaisia yhteiskuntatieteellisiä ja humanistisia teemoja käsittelevien aineistojen metatietoja kuten kaikki Tietoarkiston aineistojen metatiedot. Tämän vuoksi piti ensiksi valita COVID-19-dataportaaliin sopivat aineistot. Tähän tarkoitukseen otettiin käyttöön DSpace-repositoriosovellus, jonka kreikkalainen National Centre for Social Research (EKKE) asensi Barcelona Supercomputing Centerin (BSC) tarjoamalle palvelimelle. DSpace käyttää hakuihin Apache Solr -ohjelmistoa, joka tukee monenlaisia tehokkaita hakuja. EKKE haravoi DSpaceen kaiken CESSDAn datakatalogin sisältämän metadatan ja lisäsi rajapinnan, jonka avulla hakuja voi tehdä koneellisesti saaden tulokseksi linkin alkuperäiseen metadataan OAI-PMH-rajapinnassa.

Tietoarkisto sovitti CESSDAn datakatalogin DDI Codebook 2.5 -muotoisen metadatan COVID-19-dataportaalin käyttämään OmicsDI-formaattiin ja tuotti metatietojen muuntamiseen XSLT-tiedoston. Tietoarkisto kehitti sovelluksen, joka käyttää edellä mainittuja rajapintoja ja XSLT-tiedostoa, jotta valittujen aineistojen metadatat saadaan halutussa muodossa COVID-19-dataportaaliin. "Social Science & Humanities"-osion ensimmäinen versio julkaistiin COVID-19-dataportaalissa viime vuoden lokakuussa. Näitä prosesseja, hakuja ja sovelluksia kehitetään edelleen ja työn alla on myös uusien metadatalähteiden lisääminen. Seuraavana vuorossa on European University Instituten (EUI) COVID-19 Social Sciences Data Portal.

COVID-19-dataportaali on monitieteisyydessään ainutlaatuinen ikkuna pandemiaan. Tietoarkisto oli ensimmäisiä suomalaisia organisaatioita, joiden tutkimusaineistot olivat löydettävissä COVID-19-dataportaalin kautta. Arkistoimalla korona-aiheisen tutkimusaineistosi Tietoarkistoon, sinunkin datasi saa kansainvälistä näkyvyyttä COVID-19-dataportaalin kautta.

Lisätietoa:

• COVID-19-dataportaali
• CESSDAn datakatalogi
• EKKE
• EUI COVID-19 Social Sciences Data Portal

Katja Moilanen
erityisasiantuntija

Markus Tuominen
IT-asiantuntija

etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Let’s Keep It FAIR

The acronym FAIR cannot be avoided when talking about research data. And that’s good. FAIR stands for better discoverable and accessible research data, documented and published in a way that makes it reusable and understandable by both humans and machines. At least those are the benefits. Viewed from the repository world and with digital preservation glasses on, FAIR research data should also be curated data that have found a home in a repository where the designated user community knows to look for it. This can be greatly facilitated by improving the repository's ability to produce and preserve FAIR (meta)data.

During the last three years, FSD has led the work in the EOSC-Nordic project's work package on FAIR and repository certification support. In addition to sound digital preservation practices, we found that rich, standards-based metadata, documented processes, and a clear mission in digital preservation are essential to keeping data FAIR. Money also helps, but it cannot buy love or eternal existence if expertise is lacking. Therefore, improving the repository's ability to produce and preserve (meta)data is one key step towards FAIRer and more trusted data sharing.

Landscaping the Nordic countries and the Baltics

To better understand the Nordic and Baltic research data repository landscape, the working group conducted a desk study to examine the characteristics of the data repositories in the region. This was done using publicly available information on 86 repository websites. A significant majority were specialist repositories focused on specific fields or disciplines, while the rest were generalist repositories.

We were interested in what information about the repository itself was easily accessible to users and other stakeholders because conveying trust is crucial. We were looking for information that is essential for understanding the services and reusing data: mission statement, description of the designated community, methods of data preservation, model citations, use of PIDs and terms of use.

Almost three out of four repositories had a mission statement and about half of them had a description of the designated community. Almost half specifically mentioned being responsible for long-term preservation. A little more than half provided a model citation for their data. Over three fourths had the terms of data use available on their websites. The content and scope varied between repositories.

Common repository registries, such as re3data and FAIRsharing, help users find suitable repositories and provide an overview of existing services. As many as 72% of the repositories in our sample had a record in re3data, while only 22% had a record in FAIRsharing. All repositories that had a FAIRsharing record also had a re3data record. This suggests that currently re3data is considered the most important registry for repository information.

Repository certification

We are also looking for information about the repository certifications. Only 17 (20%) of the repositories mentioned certification on their website. The most common certificate was CoreTrustSeal (CTS). Other certificates mentioned were the CLARIN certificate, ISO 27001 and WDS. Currently, there are relatively few CTS-certified repositories in the Nordic countries and the Baltics compared to Western Europe. Support and training for CoreTrustSeal self-assessments offered during the EOSC-Nordic project is expected to pump the number of certified repositories from ten to 15 or 16.

Although the certification alone does not preserve a single byte, it seems that support, networking, and awareness raising over the past couple of years in the EOSC-Nordic project have helped the players in their game to keep the data FAIR.

---

This blog entry is partially based on the final report of the work package. Deliverable D4.5 Report on completed FAIR data standard adoption and certifications of data repositories in the region is forthcoming.

Today is the World Digital Preservation Day. Follow what's happening around the world!

More information:
» World Digital Preservation Day
» World Digital Preservation Day Events Calendar
» EOSC-Nordic Knowledge Hub (Final report will be here when published)

Tuomas J. Alaterä
Senior Specialist (Web Services, Digital Preservation and Communications)
firstname.surname [at] tuni.fi

60-vuotias ICPSR palvelee myös suomalaisia

Yhdysvaltalainen data-arkistoinnin uranuurtaja Inter-university Consortium for Political and Social Research, lyhemmin ICPSR, viettää 60-vuotisjuhlavuottaan. Toimintansa alkumetreiltä lähtien Tietoarkisto on mahdollistanut suomalaisten pääsyn ICPSR:n aineistoihin. Siellä on runsaasti juuri amerikkalaista mutta myös kansainvälistä tutkimusaineistoa. Luettelossa on lähes 18 000 tutkimusta, sekä historiallista että viimeaikaista aineistoa.

Amerikkalaisen yhteiskunnan ja väestön tutkijalle ICPSR on ehdoton tiedonlähde. Jos olet kiinnostunut jostakin muusta Euroopan ulkopuolisesta maasta, on syytä tarkistaa, mitä ICPSR:n luettelossa on löydettävissä. Vaikkapa Kiinaa, Intiaa tai latinalaista Amerikkaa tutkivan kannattaa tutustua aineistoihin – vain joitakin esimerkkejä mainitakseni.

ICPSR:n suomalaisten asiakkaiden taustat ovat useimmiten taloustieteissä. Myös sosiaalitieteilijät, psykologit, humanistit ja historian tukijat ovat ladanneet dataa. Tarjolla on kuitenkin aineistoa huomattavasti laajemminkin eri aloille, kuten terveystieteen, kasvatustieteen tai politiikan tutkijalle.

ICPSR:n alla toimii myös joukko temaattisia data-arkistoja, kuten National Archive of Data on Arts and Culture, National Archive of Criminal Justice Data tai Resource Center for Minority Data.

Yksittäinen aineiston lataaja selviää maksuitta

Tietoarkiston maksamalla jäsenmaksulla kaikkien Suomen yliopistojen opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää ICPSR:n palveluja. Aineiston lataajien joukossa onkin sekä opiskelijoita että tutkijoita. Käyttöoikeuden tunnistamisessa hyödynnetään yliopistojen IP-osoitteita. Jos et onnistu kirjautumaan ohjeita noudattaen, ota yhteyttä Tietoarkistoon. Tarkempia ohjeita saat Tietoarkiston ICPSR-sivulta.

ICPSR järjestää myös kesäkouluja, verkkokoulutusta ja -tapahtumia. Osa tapahtumista on maksuttomia ja osa maksullisia, kuten kesäkoulut. Verkkosivuilla on runsaasti koulutusmateriaalia. Tarjolla on muun muassa ICPSR:n aineistoja hyödyntäviä oppaita ja harjoituksia opetustilanteisiin ja itseopiskeluun.

Viime kuussa ICPSR järjesti Data Fair -tapahtuman kokonaan verkossa. Maksuttoman tapahtuman esitykset on julkaistu ICPSR:n YouTube-kanavalla. Niiden kautta pääsee helposti tutustumaan ICPSR:n tarjontaan esimerkiksi, palveluihin, teema-arkistoihin tai datan kuratoinnin kehityskaareen.

Lisätietoa:

• ICPSR:n ohjesivu ja käyttäjätuki
• 2022 ICPSR Data Fair playlist YouTubessa
• ICPSR at 60 - katsaus historiaan ja tulevaan
• Tietoarkiston ICPSR-sivu

Helena Laaksonen
johtaja, ICPSR Official Representative
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Kaksi vuotta koronaa mullisti tietoarkistotyön

Maaliskuun 13. vuonna 2020 on varmasti perjantai, jonka tietoarkistolaiset muistavat pitkään. Se oli viimeinen päivä toimistolla ennen etätyöjaksoa. Tuolloin emme voineet tietää, että kotikonttoreilla oltaisiin lähes jatkuvasti seuraavat pari vuotta. "Palasimme" lähityöhön maaliskuun toisella viikolla, mutta korona on muuttanut työelämäämme pysyvästi, väitän.

Suuri osa tietoarkistolaisista haluaa työskennellä jatkossakin pääasiassa etänä. Jo puolet on tehnyt hybridisopimuksen, jossa etänä ollaan enintään 16 päivää kuukaudessa. Tietoarkiston tiloihin meitä houkuttelee kollegoiden kohtaaminen ja yhteinen ideointi. Joillekuille työpisteen ergonomia on suurin syy matkustaa Tietoarkistoon. Työnteon vanhakantainen paikkasidonnaisuus on historiaa digitalisoituneessa työympäristössä, ja se on hyvä asia.

Työn ja työyhteisön monipaikkaisuus vaatii totuttelemista. Johtajana pohdin sitä, miten ylläpitäisimme ja säilyttäisimme yhteishengen ja yhteisen tekemisen tavat, jotka olivat yksi Tietoarkiston vahvuus ennen poikkeustilaa. En koe, että henki olisi oleellisesti muuttunut, eikä viitteitä muutoksesta näy myöskään työhyvinvointia mittaavissa kyselyissä. Riski lienee olemassa. Etenkin työsuhteen alussa työyhteisöön sisään pääseminen vaatii kohtaamista ja esihenkilöiltä myös ihmisten erilaisuuden havaitsemista ja hyväksymistä.

Omassa ja monen muunkin tietoarkistolaisen työarjessa viimeiset kaksi vuotta on ollut hyvin intensiivistä etäyhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa. Siitä valtaosa oli hoitunut virtuaalisesti jo ennen koronakautta, mutta yhtä lailla kansainvälisessä kanssakäymisessäkin tarvitaan tapaamisia, joissa kokousten kahvitauolla tai lounaalla keskustellaan vapaammin ja kysellään lisätietoja epävirallisemmin. Kohtaamisia ja yhteistä ideointia kaivataan siis tälläkin saralla.

Sama pätee kansalliseen yhteistyöhön ehkä vielä enemmän. Tuntuu että kotimaassa monet yhteistyösuunnitelmat ja tapahtumat ovat olleet tauolla, odottamassa sitä, että taas saa ja uskaltaa matkustaa ja kokoontua. Omaan kalenteriini näitä on nyt alkanut varovasti putkahdella. Aika näyttää, miten suurelta osin kotimaiset kokoukset ja tapahtumat jäävät virtuaaliseen moodiin. Vapaamuotoista tietojen ja näkemysten vaihtoa tarvitaan, eikä se aina etänä luonnistu.

Mikä se mullistus tietoarkistotyössä siis on? Perustyötä tehdään hyvin samoilla menetelmillä koronasta riippumatta. Mullistus on paikkasidonnaisuudesta luopuminen. Tämä vaatii erilaista suunnitelmallisuutta, kuin mihin on totuttu ennen koronaa ja koronan aikana. Sitä pitää opetella ja siitä pitää kouluttaa. Hybridistä tulee varmasti keskeinen toimistotyön kehittämiskohde, ellei se sitä jo olekin.

Kuva: Max Pixel (CC0)

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tietoarkisto ja CESSDA ERIC tukevat ukrainalaista yhteistyökumppania ja ukrainalaisia

Data-arkistojen maailmassa tulee harvoin eteen tehtäviä, joissa on otettava kantaa maailmanpolitiikkaan. Nyt sekin päivä on valitettavasti nähty.

CESSDA ERICin yleiskokouksen puheenjohtajana olen tänään lähettänyt puheenjohtajiston ja johtajan viestin entiselle venäläiselle yhteistyökumppanille ja tuenilmauksen ukrainalaiselle kumppanille. CESSDAn verkkosivulla oleva organisaatiolista ja kartta on päivitetty. Venäjää ei siellä enää ole.

Yhteistyö Ukrainan ja Venäjän kanssa ei ole ollut mitenkään vireätä. Toisaalta kumppanuuden kautta voi päätyä tarkkailija- tai täysjäseneksi CESSDAan. Siinä mielessä kannanotossa kyse on muustakin kuin symbolisesta tuenilmauksesta tai Venäjän toimien vastustamisesta.

CESSDAn kannanotto on julkaistu myös sen verkkosivuilla ja somekanavissa. Palveluntuottajat jäsenmaissa jakavat sanomaamme. Samalla pohdimme, voimmeko mitenkään auttaa ukrainalaista kumppaniamme suoraan. Yleisempää tukea ukrainalaisille jokainen voi antaa henkilökohtaisesti avustusjärjestöjen kautta. Jos voimia ja mahdollisuuksia on, kannustan tarjoutumaan myös avuksi niille, jotka Ukrainasta Suomeen asti päätyvät.

• CESSDA statement on Ukraine
• CESSDA Countries (members and partners)
• Київський архів - The Ukraine National Data Bank of Sociological Data "Kyiv archive" (Kyiv Archive on CESSDA's web site)

Helena Laaksonen
johtaja, Tietoarkisto
Chair, General Assembly of CESSDA ERIC
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

ISSP 20 vuotta Suomessa - kurkistus aineistonkeruun toteutukseen

International Social Survey Programme eli ISSP-aineistosarjaa on kerätty Suomessa jo vuodesta 2000 lähtien. Nyt syksyllä kerättävän aineiston teema on ympäristö - sama, jolla 20 vuotta sitten aloitimme. Tämän kunniaksi valotamme hieman, mitä kansainvälisen aineiston keruuprosessi vaatii, jotta kerättävä data on harmonisoitavissa eli yhdistettävissä ja ymmärrettävissä muissa maissa kerättävän datan kanssa.

Tietoarkiston kokenut ISSP-aineistojen käsittelijä Seppo Antikainen jäi eläkkeelle keväällä ja tällä kirjoituksella haluamme myös antaa tunnustusta ja kiittää häntä sarjan eteen tehdystä työstä. Kiitos Seppo!

ISSP-aineiston keruu Suomessa

ISSP-konsortio kerää maailmanlaajuisesti yhteiskuntatieteellistä dataa. Suomessa ISSP-työryhmässä ovat vastaavat tutkijat Harri Melin ja Sami Borg sekä Tietoarkiston ja Tilastokeskuksen kääntämisen, aineistonkäsittelyn ja -keruun asiantuntijat. Tietoarkisto luovuttaa Tilastokeskuksen keräämän ISSP-datan harmonisoinnista vastaavalle Saksan Gesis-arkistolle.

ISSP:ssä tutkittavat aiheet vaihtuvat vuosittain, mutta sama teema toistuu keruissa säännöllisesti, mikä mahdollistaa pitkittäisvertailun. Aiheina ovat olleet muun muassa sosiaaliset verkostot, eriarvoisuus, perhe- ja sukupuoliroolit, työ, uskonto, vapaa-aika ja urheilu sekä ympäristö. Kansainvälinen harmonisoitu data on saatavilla Gesisistä, mutta Suomen kyselyt myös Tietoarkistosta.

ISSP-prosessi alkaa uuden lomakkeen kääntämisellä

Keruuprosessi alkaa joka vuosi vuoden vaihteessa, jolloin Saksasta ISSP-tiimi lähettää osallistuville maille kyselylomakkeen kommentoitavaksi. Sen perusteella muotoutuu lopullinen kyselylomake. Kyselyn kysymykset ovat jaettavissa kolmeen ryhmään: taustamuuttujiin, vanhoihin sisältökysymyksiin ja uusiin kysymyksiin. Kun lopullinen englanninkielinen lomake on valmis, Tietoarkisto kääntää uudet kysymykset ja tarkistaa, pitääkö vanhoja kysymyksiä päivittää ja onko taustamuuttujiin tullut muutoksia. Vahva pääsääntö on, ettei jo aiemmin kysyttyjä kysymyksiä muuteta, sillä uusi kysymyksenasettelu voi estää aiheen pitkittäistarkastelun kokonaan. Kuitenkin pieniä viilauksia on tehty: esimerkiksi ennen käytetty teitittely on muutettu nykyään sinutteluksi.

Uusien kysymysten kääntäminen suomeksi englanninkielisestä pohjalomakkeesta on tarkkaa työtä, sillä kysymysten tulee olla ymmärrettävissä suomalaisessa kontekstissa. Kun lopulta kansainvälinen data yhdistetään Gesisissä, tulee kysymysten mitata samaa asiaa. Esimerkiksi vuoden 2020 kyselyssä kääntäjät kokivat hankalaksi kääntää lauseen: How willing would you be to accept a reduction in the size of [country's] protected nature areas, in order to open them up for economic development? Suomen kielessä ei ole suoraa vastinetta termille "economic development", joka viittaa monenlaiseen eri taloudelliseen kehitykseen (esim. louhinta, kaavoitus, hakkuut). Lopullisen voiton käännöksessä vei kuitenkin yksinkertainen versio "taloudellinen hyödyntäminen" sujuvan luettavuuden vuoksi. Lopullinen kysymys on Kuinka halukas olisit supistamaan Suomen luonnonsuojelualueiden kokoa, jotta niitä voitaisiin ryhtyä hyödyntämään taloudellisesti?

Datojen kanssa pilkunviilaus on sallittua

Kun Tietoarkisto on keväällä saanut kyseisen vuoden kyselyn käännettyä suomeksi, se lähetetään Tilastokeskukseen, joka tekee lopulliset lomakkeet. ISSP-kyselyyn voi vastata niin verkossa kuin paperisella lomakkeella. Tämä tarkoittaa useaa tarkistusta ennen lopullista Tilastokeskuksen syksyllä tekemää keruuta. Ensin tarkistetaan Tilastokeskuksen suomenkielinen ja käännetty ruotsinkielinen lomake. Sitten tarkistetaan molempien kielten internetkyselyt, joiden pitää vastata täysin paperilomakkeita. Myös tutkittavien informoinnit tulee kääntää ja tarkistaa.

Datojen parissa työskentelyssä tarkkuutta ja tarkistamista ei voi ylikorostaa. Tarkistamisessa kiinnitetään huomiota siihen, että lomakkeissa kysytään kaikki pakolliset kysymykset, kysymysten vastausvaihtoehdot ovat samat ja että niiden määrä vastaa alkuperäistä englanninkielistä kyselylomaketta.

Datan valmistuminen jatkokäyttöön

Tilastokeskus lähettää keruun valmistuttua datan Tietoarkistoon prosessoitavaksi aineistoportaali Ailaa varten. Suomenkielinen data on saatavissa Ailasta usein jo maaliskuussa, siis noin puolen vuoden kuluttua keruusta. Tuore kysely pääsee heti tutkijoiden ja opiskelijoiden tarkasteluun.

Lisäksi Tietoarkisto käsittelee datasta kansainvälisen version lähetettäväksi Gesisille. Käsittely varmistaa aineiston yhdistettävyyden muiden maiden datojen kanssa. Yksityiskohtaiset ohjeet käsittelyyn, kuten miten muuttujat ja selitteet nimetään, tulevat Gesisiltä. Kansainvälinen data eroaa Ailasta ladattavasta aineistosta esimerkiksi muuttujien numeroinnissa. Lisäksi datassa ei saa olla yhtään puuttuvaa tietoa, jolla ei ole selitettä. Luovutettavaan dataan lisätään myös useita uusia muuttujia, kuten muiden maiden vastauksien kanssa yhteensopiva uskontokuntamuuttuja.

Gesisille tulee lähettää myös tarkat tiedot aineistonkeruusta ja siitä, miten muuttujat on koodattu. Pienimmätkin muutokset, kuten yksittäisen sanan yksikkömuotojen muutos monikkoon, kirjataan ylös. Tällä kaikella työllä halutaan varmistaa laadukas kansainvälinen aineistosarja, joka kestää tarkastelua vielä vuosikymmenien ja vuosisatojen päästä.

ISSP:n jäseninä on tällä hetkellä 42 maata, joista 25 on Euroopasta. Mukana ovat maailmanpoliittisesti merkittävät suuret valtiot kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia.

Lisätietoa:

» Tietoarkiston ISSP-sivut
» International Social Survey Programme -tutkimusohjelma
» Gesisin ISSP-sivut
» ISSP-aineistot Ailassa

Annika Valaranta
tietopalveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi