FIDELIS pilot support offers helped to strengthen the upskilling of repositories

In this first project update of 2026, you will get an overview of the pilot trainings carried out within the FIDELIS project.

The European Open Science Cloud (EOSC) aims to develop a web of FAIR (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) data and services for science in Europe. One of the main objectives of the FIDELIS project is to Strengthen the upskilling of repositories and expansion of the Network through an active training and support programme.

At the end of 2025, the project organised three pilot training offers for provisional members of the FIDELIS Network, bringing together a total of 34 participants from several countries (see figure 1). The goal of pilot training was to support repositories to implement and adopt good practices, tools, services, and other solutions to increase their trustworthiness. From the perspective of the FIDELIS project, a key objective was to prepare and develop the necessary logistics, materials, and processes for this type of support for the training planned for 2026.

Figure 1: Countries represented by the participating repositories. Source: D8.1 - Implementation report on support for "early adopters" and training interventions.

The pilot round includes three different support offers. The first instructed participants to the TTRAM tool developed within the project. The second offered participants the opportunity to receive support for CoreTrustSeal certification. The third one, in turn, provided participants with the opportunity to explore the FAIR EVA tool.

The TTRAM (Enhancing Repository Transparency and Trustworthiness) training highlighted the benefits TTRAM brings organisations, particularly in assisting repositories with managing digital objects, strengthening organisational infrastructure, and technology and security management. Participants considered the goals of the pilot training as important and perceived TTRAM as being able to serve as a practical guideline for self-assessment, helping participants examine their practices more critically. You can read more about the implementation and experiences in the Implementation Story.

The aim of the second pilot training, an Explorer & Pathfinder track for CoreTrustSeal, was to help organisations explore and apply the CoreTrustSeal requirements. By the end of the support offer, participants had strengthened their understanding of CoreTrustSeal requirements and learnt to relate the current state and maturity of their repository to the requirements of the core criteria. You can read more about the implementation and experiences in the Implementation Story.

The third training, FAIR EVA (Evaluator, Validator & Advisor) plugin, introduced repository managers and technical staff to the FAIR EVA evaluator, validator and advisor tool and guided them through the development of a custom plugin tailored to their repository. Through the training participants started the creation of their own plugin, or at least a proof of concept as customising the tool to work with all metadata schemas and controlled vocabularies takes some effort to define. You can read more about the implementation and experiences Implementation Story.

The project will continue to provide training and support. You can read more about it on FIDELIS Training & Support programme | Eden-Fidelis.

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

FIDELIS-pilottikoulutukset vahvistivat data-arkistojen osaamista

Vuoden 2026 ensimmäisessä hankepostauksessa pääset tutustumaan FIDELIS-hankkeen toteuttamiin pilottikoulutuksiin.

FIDELIS rakentaa eurooppalaisen luotettavien repositorioiden verkoston, edistää yhteentoimivuutta, kehittää parhaita käytäntöjä ja tarjoaa repositorioille koulutusta ja tukea. Hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on vahvistaa repositorioiden osaamisen kehittämistä ja laajentaa verkostoa aktiivisen koulutuksen ja tuen ohjelman kautta.

Loppuvuodesta 2025 toteutettiin kolme pilottikoulutusta, jotka olivat avoimia FIDELIS-verkoston jäsenille. Niihin osallistui yhteensä 34 osallistujaa useista eri maista (kuva 1). Pilottikoulutuksien tavoitteena oli tukea repositorioita ottamaan käyttöön ja omaksumaan hyviä käytäntöjä, työkaluja, palveluita sekä muita ratkaisuja kehittääkseen luotettavuuttaan. Hankkeen toteuttamisen näkökulmasta puolestaan keskeistä oli kehittää tarvittavia käytännön järjestelyjä, materiaaleja ja prosesseja vuoden 2026 varsinaisia koulutuksia varten.

Kuva 1: Osallistuvien repositorioiden edustamat maat. Lähde: D8.1 - Implementation report on support for "early adopters" and training interventions.

Pilottikierroksen ensimmäinen koulutusvaihtoehto päästi osallistujat tutustumaan hankkeessa kehitettyyn TTRAM-työkaluun. Toinen tarjosi osallistujille mahdollisuuden saada tukea CoreTrustSeal-sertifiointiin ja kolmannessa puolestaan osallistujat saivat mahdollisuuden tutustua FAIR EVA -työkaluun.

TTRAM-koulutuksen tavoitteena oli tuoda esille työkalun hyötyjä, erityisesti repositorioiden apuna digitaalisten objektien hallinnassa, organisaation infrastruktuurin vahvistamisessa sekä teknologian ja turvallisuuden hallinnassa. Osallistujat kokivat tavoitteen tärkeäksi ja kokivat TTRAMin mahdollisesti toimivaksi repositorioissaan, esimerkiksi itsearvioinnin ja omien toimintatapojen kriittisen arvioinnin tukena. Pääset tutustumaan TTRAM-koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

CoreTrustSeal-koulutuksen tavoitteena oli auttaa organisaatioita CoreTrustSeal-vaatimusten täyttämisessä. Osallistujat pääsivät vahvistamaan ymmärrystään vaatimuksista ja oppivat suhteuttamaan nykytilansa ja kypsyystasonsa näiden kriteerien vaatimuksiin. Pääset tutustumaan CoreTrustSeal-koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

FAIR EVA –koulutus tarjosi mahdollisuuden perehdyttää repositorioiden ylläpitäjiä ja teknistä henkilöstöä FAIR EVA-arviointi-, validointi- ja -neuvontatyökaluun sekä räätälöimään repositorioihinsa sopivan lisäosan. Koulutuksen myötä osallistujat aloittivat oman lisäosan - tai sen "proof of concept" -version kehittämisen. Työkalun räätälöinti kaikkien metatietomallien ja kontrolloitujen sanastojen kanssa vaatii suhteellisen paljon työtä. Pääset tutustumaan FAIR EVA -koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

Hanke jatkaa koulutuksen ja tuen tarjoamista tänäkin vuonna. Voit lukea lisää FIDELIS-verkkosivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta toivottaen,

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

FSD's AILA Service Portal 2.0: Current Updates from the Developers

The AILA service portal is a data deposit, discovery and delivery system for archived research data. I met with the development team to discuss the latest updates on the development work. Our conversation focused particularly on the background of the service’s development, its current stage, and the next steps.

What is AILA?

In addition to serving as FSD’s data catalogue, data deposits are also managed through AILA. The entire AILA service portal is developed in-house by FSD and was originally launched in May 2014. The current development of AILA 2.0 began as part of the Research Council of Finland-funded project Cross-Border Tools and Services (C-BOTS 2019–2024). For FSD and its clients, AILA is a central and essential service, and maintaining and developing it is one of the Archive’s core responsibilities. Metadata from AILA is harvested to the CESSDA Data Catalogue.

Why is AILA 2.0 being developed?

The reasons and objectives behind the development of AILA portal are based on several complementary perspectives, such as technical, user-oriented, and accessibility-focused considerations.

Societal changes affect all areas of activity in our society. With the advance of digitalisation, the pace of web application development has accelerated, customer needs have evolved, and accessibility requirements have increased. The development team emphasised that there was a recognised need to renew the technical environment to ensure that the AILA service portal can remain secure and interoperable in the future.

In addition, a key focus now and in the future is customer orientation, highlighting the need for a smoother and more accessible service.

Accessibility in the context of websites and applications refers to similar principles as physical accessibility in the built environment, such as the ability to move through spaces smoothly regardless of potential personal mobility limitations.

Our discussion strongly underscored the importance of collaboration, as the development team and other contributors bring extensive expertise from different areas, such as content knowledge, metadata, and user experience.

What has been developed?

After identifying development needs, the AILA portal has been systematically renewed under the guidance of the development team, in collaboration with other FSD staff and stakeholders.

1. Aila’s data security is being improved by upgrading the hashing functions for secrets to more secure and modern, tightening password requirements and secrets management practices, and securing administrative interfaces at the network level
2. Accessibility is being enhanced by ensuring that text and other elements in the application have appropriate size and colour contrast, taking visual impairments into account. In addition, AILA 2.0 will be fully navigable using keyboard only. The development work has also considered Aila’s clients who use screen readers or other assistive technologies.
3. Search functions have been improved to make it easier and more efficient for clients to locate the datasets they need. Below is a comparison of the old and new Aila search functions.

AILA’s current advanced search allows filtering by availability, data type, language, temporal coverage of the study, and unit of observation.

Image 1: Aila’s current advanced search.

The next screenshot shows AILA 2.0’s advanced search. In the new Aila, filtering options have been expanded, and it is now possible to filter searches by, for example, the year of data collection.

Image 2: Aila 2.0’s advanced search. Click the image to view it larger.

What’s next?

The Aila 2.0 development team will continue their work. Once AILA 2.0 reaches the deployment phase, developers will be able to focus more closely on areas requiring further refinement. You can learn more about the updates in an upcoming article.

In the next project news, we will continue with the AIMS project, where we will discuss artificial intelligence from the perspective of the Data Archive.

See this blog entry in Finnish.

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

AILA 2.0: Kehittäjien ajakohtaisia kuulumisia

Tapasin Tietoarkiston AILA 2.0 -kehittäjätiimin aiheenani ajankohtaiset kuulumiset kehitystyöstä. Kävimme keskustelua erityisesti palvelun kehitystyön taustasta, tämänhetkisestä vaiheesta sekä seuraavista askelista.

Mikä on AILA?

Palveluportaali AILA on tietoarkistolaisten itse toteuttama arkistoitujen tutkimusaineistojen tilaus- ja toimitusjärjestelmä. Se otettiin käyttöön toukokuussa 2014. AILA 2.0 -versiota on lähdetty kehittämään osana Suomen Akatemian rahoittamaa Rajoja ylittävät työkalut ja palvelut (C-BOTS 2019-2024) -hanketta. Tietoarkistolle ja sen asiakkaille AILA on keskeinen ja tärkeä palvelu, jonka ylläpitäminen ja kehittäminen ovat yksi Tietoarkiston keskeisimpiä tehtäviä.

Miksi AILA 2.0 -versio kehitetään?

AILAn kehityksen taustalla olevat perusteet ja tavoitteet rakentuvat useista toisiaan tukevista näkökulmista, kuten tekninen, asiakaslähtöinen ja saavutettavuuden näkökulma.

Yhteiskunnalliset muutokset kytkeytyvät kaikkeen toimintaan yhteiskunnassamme. Digitalisaation etenemisen myötä esimerkiksi verkkosovelluskehityksen tahti on kiihtynyt, asiakkaiden tarpeet muuttuneet ja saavutettavuuden edellytykset kasvaneet. Kehittäjätiimi korostaakin, että oli havaittu tarve teknisen toimintaympäristön uudistamiselle, jotta AILA-palveluportaalia voidaan jatkossakin käyttää turvallisesti ja yhteen toimivasti.

Sen lisäksi keskeistä kehittämiselle on nyt ja jatkossa asiakaslähtöisyyden näkökulma, jossa korostuu tarve sujuvammalle ja saavutettavammalle palvelulle.

Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkosivujen ja -sovellusten kohdalla samankaltaisia asioita kuin rakennetun ympäristön kohdalla tarkoitetaan esteettömyydellä, kuten mahdollisuutta kulkea tiloihin sujuvasti huolimatta mahdollisista henkilökohtaisista liikkumisrajoitteista.

Keskustelussamme nousi vahvasti esille yhteistyön merkitys, sillä kehittäjätiimissä ja muilla työssä mukana olleilla on laajaa osaamista eri osa-alueilta, kuten sisällöntuntemuksesta ja metadatasta sekä käyttäjänäkökulmasta.

Mitä on kehitetty?

Kehitystarpeiden selvittämisen jälkeen AILA-portaalia on lähdetty systemaattisesti uudistamaan kehittäjätiimin johdolla, yhteistyössä muun Tietoarkiston henkilöstön sekä sidosryhmien kanssa.

1. Ailan tietoturvaa parannetaan päivittämällä salaisuuksien tiivistefunktioita vahvemmiksi ja nykyaikaisemmiksi, tiukentamalla salasanavaatimuksia ja salaisuuksienhallintaa, sekä suojaamalla hallintakäyttöliittymät verkkotasolla.
2. Saavutettavuutta parannetaan esimerkiksi siten, että sovelluksen tekstien ja muiden elementtien koko ja värien kontrastit asetetaan sopivaksi myös näkökyvyn rajoitteet huomioiden. Lisäksi AILA 2.0 tulee olemaan käytettävissä pelkällä näppäimistön navigoinnilla. Kehitystyössä on myös huomioitu ruudunlukijoita käyttävät Ailan asiakkaat.
3. Hakutoimintoja on parannettu tehostamalla hakutoimintoja, jonka myötä asiakkaiden on sujuvampi ja helpompi löytää haluamansa aineistot arkistosta. Alla on vertailua vanhan ja uuden Ailan hakutoiminnoista.

AILAn nykyiset hakutoiminnot mahdollistavat tarkennetun haun saatavuuden, tyypin, kielen, tutkimuksen aikaulottuvuuden sekä havaintoyksikkötyypin mukaan.

Kuva 1: Ailan nykyinen tarkennettu haku. Paina kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Seuraava kuvakaappaus on AILA 2.0:n tarkennetusta hausta. Uudessa Ailassa rajausvaihtoehdot ovat kehittyneet ja siinä on mahdollista rajata hakua esimerkiksi keruuvuoden mukaan.

Kuva 2: Aila 2.0:n tarkennettu haku. Paina kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Mitä seuraavaksi?

Aila 2.0 -kehittäjätiimi jatkaa kehittämistyötä. AILA 2.0:n valmistuttua käyttöönottovaiheeseen, kehittäjien on mahdollista päästä perehtymään tarkemmin jatkotyöstämistä vaativiin kohteisiin. Uudistuksiin voi perehtyä tulevan kirjoituksen myötä.

Seuraavassa blogipostauksessa jatketaan AIMS-hankkeen parissa, jolloin käsitellään tekoälyä Tietoarkiston näkökulmasta!

Lue blogi englanniksi.

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Puoli vuotta poikkeusoloja - tietoarkistolaisten kokemuksia etätyöstä

Tietoarkistossa siirryttiin monien muiden organisaatioiden tapaan täysimittaiseen etätyöskentelyyn maaliskuun puolivälissä. Tietoarkiston johtaja Helena Laaksosen keväisessä blogikirjoituksessa puitiin koronavirusepidemian vaikutuksia Tietoarkiston toimintaan ja aineistonhallintaan. Organisaation näkökulmasta arki on sujunut hyvin etänäkin, mutta millaista koronan aikainen etätyöskentely on ollut yksittäisten tietoarkistolaisten mielestä?

Keräsimme tähän blogikirjoitukseen muutamien tietoarkistolaisten kokemuksia etätyöskentelystä puolen vuoden jälkeen. Vastauksissa korostuu sujuva työskentely mutta toisaalta yhteisten kahvihetkien kaipuu. Tietoarkistolaiset jakoivat myös hyväksi kokemiaan vinkkejä muille etätyötä tekeville.

Katri Aarnio, hallintoasiainsihteeri

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Työtehtävät ovat sujuneet yllättävän hyvin, mutta yhteydenpito työkavereihin hoitunut vain etänä, kun ei enää tavata kasvokkain. Yhteisten kahvi- ja lounastaukojen sekä 'käytäväkeskustelujen' tietoa ei enää saa, mikä on suuri puute. Kaikki pienetkin asiat täytyy selvittää joko kirjoittamalla tai soittamalla.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Yllättävän hyvin työtehtävät kuitenkin hoituvat, myös etäkokoukset.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Korona-aikana kävin kerran elokuussa, kun Helenan kanssa kävin läpi tehtäväkuvaustani. Tämänkin toki olisi voinut hoitaa etänä, mutta päätettiin pitää palaveri kasvokkain, kun se oli kuitenkin mahdollista.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Työkavereita, yhdessä tekemistä, yhdessäoloa sekä yhteisiä kahvi- ja lounastaukoja! Ja parempaa työergonomiaa!

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Liukuvaa työaikaa kannattaa hyödyntää ja pitää mahdollisimman paljon taukoja. Itse yritän pitää kiinni siitä, että joka päivä puolenpäivän aikaan kirjaudun ulos ja käyn kävelylenkillä. Työn lomassa pidän myös lyhyitä jumppataukoja.

Kuva työpöydästäni, joka sijaitsee piharakennuksessa, saunatuvassa. Minun työmatkani on nykyään parikymmentä metriä kotitalosta pihan poikki saunatupaan.

Katja Moilanen, tietoarkkitehti

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Korona ei ole juurikaan vaikuttanut työskentelyyni. Kokoukset ovat onnistuneet hyvin etänäkin. Itse asiassa kokousajat ovat pysyneet jopa paremmin kurissa etäillessä. Ainoa, mikä ei toimi, on spontaani keskustelu ja ideointi, sillä siihen tarvitaan epämuodollisia kohtaamisia. Etänä on käytännössä aina pakko sopia keskusteluaika etukäteen. Etätyö myös helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Ergonomia on kotioloissa vähän ongelmallista. Tämän vuoksi minulla on kroonisesti jumissa olevat vatsalihakset sekä ongelmia käsien verenkierrossa. Nämä seikat eivät vielä ole vaikuttaneet työkykyyn, sillä näiden ongelmien seuraukset näkyvät vasta vuosien päästä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Työskentely on kokonaisuudessaan onnistunut etänä hyvin, mutta en ole tästä asiasta mitenkään yllättynyt.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Olen käynyt toimistolla vain muutaman kerran pikaisesti hakemassa tarvitsemiani tavaroita kuten muistiinpanoja sekä pakkaamassa tavarani kasaan ja siirtämässä ne toiseen työhuoneeseen, sillä työhuoneeni vaihtui korona-aikana. Pisin aika toimistolla oli kehitys- ja vaatikeskustelun vuoksi noin 2 tuntia.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

En kaipaa seiniä, kaipaan kohtaamisia. Kaipaan taukotilan iloista puheensorinaa ja hersyvää naurua. Kaipaan spontaaneja keskusteluja käytävillä. Kaipaan työkavereiden hymyileviä kasvoja.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Minun kohdallani on toiminut hyvin perusrutiinit. Herään aamulla suurin piirtein samoihin aikoihin kuin lähityössä, hoidan aamutoimet ja sitten "kävelen töihin" eli käyn ulkona kävelylenkillä. Tämän jälkeen kasaan työpisteeni makuuhuoneeseen, pieneen ahtaaseen kulmaan. Sitten olenkin valmis aloittamaan päivän työt. Työpäivän aikana Break Pro -ohjelma muistuttelee säännöllisesti nousemaan ylös. Tosin työnurkkaukseni on niin pieni, etten pysty tekemään kovinkaan monia jumppaohjelmia työpisteelläni. Kuitenkin Break Pro -ohjelman käynnistyminen havahduttaa nousemaan ylös istumasta. Olen merkinnyt kalenteriini lounasajat, joita pyrin noudattamaan. Välillä kokoukset sattuvat peruslounasajalle, jolloin varaan lounasajan toiseen kohtaan. Iltapäivällä pidän pienen välipalatauon, jotta vireystila pysyy hyvänä.

Työpäivän päätyttyä puran työpisteeni makuuhuoneen nurkasta. Tavoitteeni on kävellä työpäivän jälkeen myös "pois töistä", mutta usein täytyy kuitenkin ryhtyä tekemään perheelle ruokaa ja kävely siirtyy iltaan. Koska työpisteeni ei ole koko ajan käytettävissä, niin työnteko pysyy hyvin kurissa. Työpisteen kasaaminen vie noin 10 minuuttia, joten viikonloppuisin ja iltaisin ei ole niin suurta houkutusta "ihan vain nopeasti" tehdä jotain työasiaa. Ergonomiavinkkejä minulla ei ole. Työpisteeni ei ole järin ergonominen ja se aiheuttaa välillä vaivaa.

Työpisteeni koostuu itse tekemästäni yöpöydästä ja mummolasta peritystä ikivanhasta ja kuluneesta pöydästä sekä tuolista. Johtohässäkkä sijaitsee sängyn päällä, eikä se näy tässä kuvassa. Työpiste on vaatekaapin ja sängyn välissä ja itse istun makuuhuoneen oven edessä.

Oskari Niskanen, sovelluskehittäjä

Olet tullut Tietoarkistoon töihin etätyösuosituksen aikana. Miltä työhön perehtyminen etänä on tuntunut?

Työhön perehtyminen etänä tuntui luontevalta ja melko helpolta, sillä sain kattavan perehdyttämisen eikä työtehtävissäni käytetyt teknologiat olleet täysin tuntemattomia minulle. Pystyin matalalla kynnyksellä kysymään apua työkavereiltani, joten ongelmatilanteet ratkesivat nopeasti.

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Koronalla ei ole ollut juurikaan muita vaikutuksia kuin se, että joudun/pääsen tekemään työt kotoa käsin. Tietysti voisin tehdä töitä välillä myös toimistolla, mutta lähityön sosiaalinen aspekti olisi silti melko vaisu turvavälien ja rajatun henkilöstömäärän vuoksi.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Ei varsinaisesti ole yllättänyt, sillä minulla oli jo tiedossa, että sovelluskehittäjänä etätyö sujuisi varmasti melko luontevasti.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Noin neljä tai viisi kertaa.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

En ehtinyt työskennellä toimistolla ollenkaan, joten on vaikea sanoa mitä kaipaan. Aiemman työkokemuksen perusteella sanoisin, että kaipaan sosiaalista kanssakäymistä työkavereiden kanssa.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Kannattaa pitää kiinni välipalatauoista ja tauoista ylipäätään, koska kotona ollessa ne voivat unohtua helposti.

Enna Raerinne, sovelluskehittäjä

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Suurin vaikutus on ollut etätöihin siirtyminen, jota en ollut ennen koronaa tehnyt. Ihan alku meni totutellessa, mutta nykyään sujuu hyvin, joten ajattelin että jos jossain vaiheessa päästään kunnolla takaisin toimistolle niin tekisin mieluusti silloinkin joitain etätyöpäiviä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Kokoukset ovat mielestäni onnistuneet hyvin. Esimerkiksi Tietoarkiston sisäisen Tiipii-tietokannan uuden version käyttöliittymäsuunnitelmien läpikäynti aineistopalvelun edustajien kanssa onnistui etänä paremmin kuin odotin. Myös tarpeellinen viestintä on onnistunut hyvin sähköpostin ja Teamsin välityksellä. Olen myös yllättynyt, kuinka hyvin olen pystynyt tekemään töitä pelkällä läppärin näytöllä. Kun on pienempi näyttö niin sen yli näkee kivasti ikkunasta ulos.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Vain kerran hakemassa tavaroita.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Sitä että työt eivät olisi kotona ja tulisi vaihtelua päivään, kun tulee oltua muualla kuin kotona.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Kannattaa ottaa käyttöön jokin taukoliikuntaohjelma, niin muistaa vähän liikkua työpäivän aikana.

Annika Valaranta, tietopalveluasiantuntija

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Kuten muutkin tietoarkistolaiset, olen siirtynyt toimistolta kotiin. Enää ei tarvitse istua bussissa puolta tuntia suuntaansa, eikä myöskään aamulla tarvitse pukea asiallisia vaatteita päälle. Työnteko on sinänsä pysynyt suhteellisen samana, koska töitä tehdään 98 % tietokoneella. Kotityöskentely vaikuttaa tietenkin siihen, miten ottaa työkavereihin yhteyttä: nyt ei voi vain hilpaista toisen työpisteelle jotain kysymään. Harmillista on se, että niitä ei näe enää kahvitauolla tai toimiston käytävillä, joiden kanssa ei ole niin paljon tekemisissä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

On se kyllä hienoa, että kaikki on saatu toimimaan etänäkin! En nyt yksittäistä asiaa saa mieleeni!

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Kesäkuussa kävin perehdyttämässä uusia työntekijöitä toimistolla, joten silloin tuli oltua enemmänkin töissä. Samalla tuli myös hyvin liikuntaa, koska bussiin en uskaltanut ja pyöräilin 16km päivässä! Pakon edessä kunnon kohottaminenkin on näköjään mahdollista! Kesälomien jälkeen olen käynyt toimistolla noin viikon tai kahden välein, se on tehnyt mielelle hyvää. Nyt tosin, kun säädettiin maskipakko, käynnit taitavat entistään harveta.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Spontaania työkavereiden kanssa rupattelua ja muitakin ihmisten satunnaisia kohtaamisia. Yhteydenottaminen toisiin tuntuu helpommalta kasvotusten kuin soittamalla.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Break Pro -sovellus on saanut liikkumaan työpäivisin. Olen myös pitänyt 10 minuutin rentoutumisia tai meditaatioita välillä. Viihtyisyyttä voisi lisätä myös tekemällä työpisteestä nätin. Hesarissa oli myös lohdullinen artikkeli pari viikkoa sitten: huonoryhtisyydellä ei ole yhteyttä selkäkipuihin, eli se hieman lohduttaa tässä.

Kuvassa olevat kukat ja konvehdit eivät valitettavasti ole jokapäiväisiä rekvisiittoja työpisteelläni, nyt vain sattui merkkipäivä.

Lisätietoa:

» Blogiteksti: Tietoarkisto ja aineistonhallinta koronakriisin aikaan
» Koronavirus ja Tietoarkiston palvelut

Niko Koski
tietoasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tietoarkiston kehittämä Kuha2 edistää eurooppalaisten aineistojen löydettävyyttä

Kuha2 on yhteiskuntatieteellisten aineistokuvailujen jakamiseen tarkoitettu sovelluskokonaisuus. Sen käyttäjiä ovat muisti- ja tutkimusorganisaatiot, jotka haluavat saattaa koneluettavat aineistokuvailunsa toisten osapuolten hyödynnettäväksi käyttäen datan automaattista keräämistä eli harvestointia. Tämä edistää aineistojen näkyvyyttä ja löydettävyyttä, vahvistaa organisaatioiden välistä yhteistyötä ja parantaa kuvailukäytäntöjä.

Kuha2 koostuu useasta palvelinsovelluksesta ja asiakasohjelmasta. Se tukee OAI-PMH- ja OSMH¹ -rajapintamäärityksiä. Kuha2-kehitystyö käynnistyi alkuvuodesta 2017 osana CESSDA SaW -hanketta. Hankkeen päämäärä oli tukea uusia ja kehittyviä CESSDA-arkistoja teknisten ratkaisujen löytämisessä, hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Loppuvuodesta 2017 Kuha2 julkaistiin avoimena lähdekoodina. Tämän ensimmäisen tuotantokäyttöön soveltuvan version käyttö ja laajentaminen oli kattavasti dokumentoitu. Sovellus oli käytettävissä ilman laajaa teknistä osaamista, ja seurasi siten SaW-projektin tavoitetta. Ohjelman aktiivinen kehitystyö jatkuu edelleen. Ylläpidon lisäksi sovellus saa uusia toiminnallisia ominaisuuksia. Näistä viimeisimpänä julkaistiin tuki EAD3-formaatille tammikuussa 2020.

Aktiivinen kehitys luo puitteet käytön laajentumiselle

Tietoarkisto kehitti alkuperäisen Kuhan vuonna 2014 aineistojensa kuvailutietojen viemiseksi Finna-hakupalveluun OAI-PMH rajapinnan kautta. Vuonna 2016 Tietoarkistossa kehitettiin OSMH-rajapintamääritystä hyödyntävä Omicrops-palvelinsovellus. Kuha2 syntyi ajatuksesta luoda yksi yhtenäinen taustapalvelu tarjoilemaan sisältöä molempien rajapintojen tarpeisiin. Kokonaisuus purettiin pienempiin osiin mikropalveluarkkitehtuuria soveltamalla. Jokaisesta tehtävästä syntyi itsenäinen prosessi, joka keskustelee toisten prosessien kanssa standardoituja rajapintoja käyttäen.

CESSDA lanseerasi vuonna 2018 CESSDA Data Catalogue (CDC) -hakupalvelun, jonka on tarkoitus sisältää mahdollisimman monen CESSDAn palveluntuottajan aineistokuvailut. Se haravoi palveluntuottajien OAI-PMH-rajapintoja. Liittyäkseen CDC:hen palveluntuottaja tarvitsee hakupalvelun kanssa yhteensopivan kuvailuformaatin ja avoimen OAI-PMH-rajapinnan, jonka kautta kuvailut tarjotaan harvestoitavaksi. Kuha2 tukee sekä OAI-PMH-rajapintamääritystä että CDC:n käyttämää DDI2-formaattia. Tiivis yhteistyö Tietoarkiston ja CESSDAn välillä varmisti Kuha2:n yhteensopivuuden CESSDA Data Cataloguen kanssa.

CESSDA harvestoi palvelutuottajien tarjoman metadatan Kuha2-rajapintojen kautta avoimeen yhteisluetteloonsa.

DDI-standardia käytetään yhteiskuntatieteellisissä tietoarkistoissa datan kuvailuun. Standardista on yleisessä käytössä kolme eri versiota. Jotta Kuha2-sovellus toisi hyötyä myös muita versioita käyttäville organisaatioille, kehitimme tuontitoiminnallisuuteen tuen myös DDI1 ja DDI3 versioille. Tämän tuen ja CESSDA Data Cataloguen myötä Kuha2 on käytössä myös Tietoarkiston ulkopuolella. Tiedossamme on kolme muuta CESSDA-arkistoa, jotka hyödyntävät Kuha2-sovellusta omassa organisaatiossaan. Tietoarkisto on tarjonnut näille käyttöönottotukea sekä räätälöinyt asiakasohjelmaa siten, että käyttäjien metadatakuvailut tulkitaan sovelluksessa oikein. Kuha2:n käytön yleistymisen myötä CESSDA on saanut hakupalvelunsa piiriin uusia organisaatioita.

Käyttäjilleen Kuha2 tarjoaa helppokäyttöisen, avoimen, dokumentoidun ja tuotantovalmiin sovelluksen helpottamaan liittymistä CESSDAn hakupalveluun tai muihin vastaaviin harvestointia hyödyntäviin palveluihin. Käytön laajentumisen myötä virheraportteja ja toiveita uusille ominaisuuksille saadaan myös oman organisaation ulkopuolelta. Tietoarkistolla on valmiudet vastaanottaa ja katselmoida sovelluksen lähdekoodin muutoksia, sekä mahdollisesti liittää niitä osaksi sovellusta.

Avoimuuden periaatteet Tietoarkiston toiminnassa

Yhteistyö eri toimijoiden kesken edistää aineistojen löydettävyyttä ja käyttöä. Avoimet rajapinnat saattavat aineistojen kuvailut kaikkien hyödynnettäviksi ja mahdollistavat niiden soveltamisen yhä uusiin käyttötarkoituksiin. Avoin lähdekoodi vapauttaa käyttäjät teknologia- ja toimittajariippuvuuksilta, parantaa tietoturvan tasoa, helpottaa laadunvarmistusta ja saattaa ideat ja toteutukset kaikkien hyödynnettäviksi. Näitä työkaluja käyttäen Tietoarkisto toimii kansainvälisellä kentällä edistäen osaltaan teknologisten ratkaisujen kehittämistä ja tieteen avoimuutta.

Lisätietoa:

» Kuha2-dokumentaatio

Toni Sissala
sovelluskehittäjä
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

¹OSMH (Open Source Metadata Harvester) on CESSDAn kehittämä metadatan harvestointiprotokolla.

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
FSD's Kuha2 software improves discoverability of European research data.

FSD’s Kuha2 software improves discoverability of European research data

Kuha2 is a collection of applications intended for sharing descriptive social science metadata. It is targeted at cultural memory and research organisations that aim to make their data descriptions accessible for other parties in a machine-readable format by using automatic collection of data, in other words harvesting. This improves the visibility and findability of research data, strengthens cooperation between organisations and enhances the practices of data description.

The Kuha2 software consists of multiple server applications and a client application, and it supports OAI-PMH and OSMH application programming interfaces (APIs). The development of the Kuha2 software began in early 2017 as part of the CESSDA SaW project. The aim of the project was to support new and aspiring CESSDA archives in finding, utilising and developing technical solutions. At the end of 2017, Kuha2 was published as open-source software. The use and expansion of this first version that was suitable for production use was extensively documented. Kuha2 adhered to the aims of the SaW project in that no extensive technical knowledge was required to be able to use the software. Active development of the software is still in progress. In addition to software maintenance, new functional features are continuously added. For example, support for EAD3 format was released in January 2020.

Active development establishes the conditions for extensive use

FSD developed the original Kuha in 2014 for the purpose of transferring descriptive metadata to Finna, a search service that provides information from Finnish archives, libraries and museums, by using OAI-PMH protocol. In 2016, FSD developed the Omicrops server application that utilises OSMH protocol. Kuha2 was born from the idea to create one unified background service that would provide content for the needs of both APIs. The unified entity was dismantled into smaller parts by adapting microservice architecture. Each task became an independent process which communicates with other processes by using standardised APIs.

In 2018, CESSDA launched the CESSDA Data Catalogue (CDC) search service that aims to include descriptive metadata from as many CESSDA service providers as possible. It scrapes data from service providers using the OAI-PMH API. In order to integrate to CDC, the service provider needs a data description format compatible with the search service as well as an open OAI-PMH API that serves descriptive metadata for harvesting. Kuha2 supports both the OAI-PMH protocol and the DDI2 format used by CDC. Close cooperation between FSD and CESSDA ensured the compatibility of Kuha2 with the CESSDA Data Catalogue.

CESSDA harvests metadata provided by service providers to its open Data Catalogue via Kuha2-APIs.

The DDI standard is used in social science data archives for data description. In common practice, three different versions of the standard are in use. To benefit a larger group of organisations, Kuha2's import functionality was enhanced to support the DDI1 and DDI3 versions in addition to DDI2, which is used by FSD. Due to extensive support for DDI and the traction gained by CESSDA Data Catalogue, Kuha2 is in use outside FSD as well. To our knowledge, three other CESSDA archives utilise the Kuha2 software in their organisations. FSD has offered them support in getting started and customised the client application so that the users' descriptive metadata are interpreted correctly by the software. As the use of Kuha2 has become more common, CESSDA has gained new organisations as service providers for the CDC.

For its users, Kuha2 provides an easy-to-use, open, documented and production-ready software to facilitate joining the CESSDA search service or other corresponding services that utilise harvesting. With the expansion of use, error reports and requests for new features come in from outside our own organisation as well. FSD is prepared to receive and review source code changes, and possibly merge them as part of the software.

The principles of openness in FSD operation

Cooperation with different actors advances the discoverability and use of research data. Open APIs make descriptive metadata accessible to anyone and promotes reuse for new purposes. Open-source software allows its users to detach themselves from dependencies on technological solutions and product suppliers. It also improves the level of data security, makes quality assurance easier, and brings ideas and applications accessible for everyone. Using the aforementioned tools, FSD operates in an international field, advancing the development of technological solutions and open science.

More information:

» Kuha2 Documentation on Read the Docs

Toni Sissala
Software Developer
firstname.surename [at] tuni.fi

¹OSMH (Open Source Metadata Harvester) is a harvesting protocol developed by CESSDA.

This blog entry is also available in Finnish:
Tietoarkiston kehittämä Kuha2 edistää eurooppalaisten aineistojen löydettävyyttä.

Kehitämme kansallista datainfrastruktuuriamme Suomen Akatemian tuella ja yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa

Tampereen yliopisto juhlisti yhdistynyttä korkeakouluyhteisöään Potentiaaleissa Tampere-talossa 24.1.2019. Osallistujille jaettiin tähtimerkkejä, joista kukin voi poimia kuvaavimman. Kun Suomen Akatemia oli vajaata viikkoa aiemmin myöntänyt Tietoarkiston rajoja ylittävälle C-BoTS-infrastruktuurihankkeelle viisivuotisen rahoituksen, minulle seitsemästä vaihtoehdosta tuntui osuvimmalta Fuusio. Se merkitsee "potentiaalia tiederajojen yli".¹ Hauska idea, jolla on varmasti perinteistä horoskooppimerkkiä enemmän ennustearvoa.

Uudessa Tampereen yliopistossa Tietoarkisto jatkaa erillisyksikkönä valtakunnallisen palvelutehtävän hoitamista. Akatemian rahoitus on osoitettu juuri tämän tehtävän vahvistamiseen. Hankkeen suomenkielinen nimi on Rajoja ylittävät työkalut ja palvelut (C-BoTS): Tietoarkiston kansallinen datainfrastruktuuri 2024. Hankkeen kuusi työpakettia istuvat hyvin sekä kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla esitettyihin Tietoarkiston tavoitteisiin että Tietoarkiston strategiasuunnitelmaan, joka korostaa asiantuntevaa palvelua, yhteistyötä ja vastuullista avointa tiedettä.

Kuulostaa ylevältä, ja perinteiselle kriittiselle yhteiskuntatieteilijälle varmaankin hölynpölyltä, mutta hankkeemme on sisällöltään muuta kuin sanahelinää. Tietoarkisto on paitsi digiä suuressa määrin myös palvelua, jonka hoitamiseen tarvitaan asiantuntevia ihmisiä. Jotta asiantuntijamme voivat palvella tiedeyhteisöä ajanmukaisesti, on kehitettävä työkaluja, jotka helpottavat aineistojen käsittelyä ja arkistointia sekä muun muassa vähentävät raportointiin käytettyä työaikaa.

Tietoarkiston palveluarkkitehtuuri uudistetaan

Hankkeen laajimmassa työpaketissa keskitymme nykyisen palveluarkkitehtuurimme purkamiseen pienempiin osiin kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa ulkopuolisten palvelujen ketterämmän hyödyntämisen. Uuden arkkitehtuurin myötä helpotamme myös pääsyä Tietoarkiston palveluihin ulkopuolelta erilaisten rajapintojen kautta.

Raportoinnin automatisoinnilla tietoa vaikuttavuudesta

C-BoTS-hanke lisää aineistoja arkistoivien tutkijoiden ja heidän taustaorganisaatioidensa näkyvyyttä tarjoamalla ajantasaista tietoa arkistoiduista aineistoista ja niiden tilastoja niiden käytöstä. Tietoarkiston käyttäjätilastot tuodaan ajantasaisina rahoittajien ja asiakkaiden saataville. Vastaavasti helpotamme uudella käyttöliittymällä jatkokäyttäjiltä vaadittavaa ladattujen aineistojen käytön ja julkaisutietojen raportointia.

Verkkokaupoista tuttuja ominaisuuksia ja koneoppimisen avulla tehokkaampia hakumahdollisuuksia

Palveluportaali Ailaan lisäämme verkkokaupoista tuttuja ominaisuuksia, kuten ostoskorin useiden aineistojen lataamiseen kerralla ja suositukset uusien ja samankaltaisten sisältöjen löytämiseen. Rakennamme muun muassa koneoppimista hyödyntävän käyttöliittymän, jonka avulla voimme tuottaa ja ylläpitää samankaltaisia muuttujia sisältäviä ryhmiä sekä käyttöliittymän, jonka avulla asiakkaamme pystyvät hakemaan muuttujia ja tutkimusaineistoja. Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn laboratorio tekoälyosaamisineen on tässä työpaketissa merkittävä kumppani.

Apuvälineitä anonymisointiin ja kvalitatiivisen aineiston hallintaan

Tietoarkisto on sähköisten laadullisten tutkimusaineistojen arkistoinnin pioneeri. Etenkin tekstimuotoisen kvalitatiivisen datan arkistointi on anonymisointivaatimusten vuoksi käsityövaltaista ja aikaa vievää. C-BoTS pyrkii helpottamaan anonymisointia arvioimalla olemassa olevia apuvälineitä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen aineiston anonymisointiin. Samalla kehitämme datan anonymisoinnin prosessiamme ja tuotamme ohjeistusta tutkijoille.

Päivitämme hankkeessa myös lähes kymmenen vuotta sitten julkaisemamme Kvalikirstu-ohjelmiston, joka on tehty helpottamaan kvalitatiivisen tekstimuotoisen aineiston arkistointia ja jatkokäyttöä. Uusi Kvalikirstu tuottaa nykyisiä pitkäaikaissäilytyksen vaatimuksia vastaavaa dataa ja tarjoaa jatkokäyttäjille helppokäyttöisen suomen- ja englanninkielisen käyttöliittymän. Se tukee nykyistä useampaa tiedostotyyppiä ja taustamuuttujien automaattista luomista.

Vertailevan tutkimuksen palvelu tekee yhteistyötä muiden tutkimusinfrastruktuurien kanssa

C-BoTS hankkeeseen kuuluu myös vertailevan tutkimuksen työpaketti, joka tukee muun muassa yhteistyötä Suomen ihmistieteiden ERICien kanssa ja osallistumista kahteen kansainvälisesti vertailevaan aineistosarjaan. Koska emme saaneet kaikkea hakemaamme rahoitusta, arvioimme tämän työpaketin sisältöä uudelleen. Erityisesti joudumme pohtimaan, millä vuosittainen International Social Survey Programme -sarjan aineistonkeruu rahoitetaan.

Me tietoarkistolaiset olemme joka tapauksessa erittäin tyytyväisiä valtakunnallisen tehtävän kehittämiseen saamastamme rahoituksesta ja ryhdymme toteuttamaan projektisuunnitelmaa, missä kotimainen yhteistyö tiedeyhteisön ja muiden avoimen tieteen toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeätä.

Samalla toivotan kaikki tervetulleiksi viettämään Tietoarkiston 20-vuotisjuhlavuotta kanssamme!

¹ Muut tähtimerkit olivat röntgen, tekoäly, Sokrates, terawatti, fresko ja Äiti Teresa.

Lisätietoa:

» Rahoituspäätös Suomen Akatemian sivuilla
» Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014-2020
» Tietoarkiston strategia (pdf)

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Matka Kööpenhaminaan

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto laajentaa toimintaansa terveystieteisiin ja humanistisille aloille ja tätä varten palkkasi kaksi uutta työntekijää vuoden 2015 alusta. Sain kunnian tulla valituksi toiseksi heistä, terveystieteiden tieteenala-asiantuntijaksi.

Ensimmäinen kansainvälinen tehtävä oli osallistua pohjoismaiseen kokoukseen Kööpenhaminassa 28.–29.1., aiheena Making Nordic Health Data Visible -projekti. Projektin rahoitus on tarkoitettu sekä verkostoitumiseen pohjoismaisten terveysdataa arkistoivien ja jakavien data-arkistojen kanssa että prototyypin rakentamiseen portaalista, joka mahdollistaisi joustavan aineistojen löytämisen Pohjoismaissa tuotetuista terveysaineistoista.

Portaalille olisi hyvinkin tarvetta, sillä terveysaineistot ovat hajallaan eri rekisteriaineistojen haltijoilla sekä yksittäisillä tutkimusryhmillä ja -laitoksilla, ja käytännöt vaihtelevat maittain. Aineistoja tarvitsevien tutkijoiden, erityisesti Pohjoismaiden välisiä vertailuja tekevien, työ on miltei mahdotonta, kun tietoja eri aineistoista ei ole keskitetysti saatavilla.

Sää oli hyvin pilvinen ja kostea kun kone laskeutui. Kööpenhaminan keskustassa vanhoista kivirakennuksista sai vain häivähdyksen, miltä siellä näyttäisi hyvällä säällä auringon paistaessa, kun kaikki ei olisi märkää ja harmaata.

Kokous pidettiin Tanskan Kansallisarkistossa, historiallisessa Christiansborgissa, osassa joka rakennettiin 1720 arkistolaitosta ja kuninkaallista kirjastoa varten. Arkistolaitoksen historia ulottuu aina 1200-luvun loppupuolelle, varsinainen Kansallisarkisto perustettiin kahden vanhemman arkiston yhdistyessä 1889. Kävelimme käytävillä ja portaikoissa, joita kirjastonhoitajat ja arkistoijat olivat kulkeneet vuosisatojen ajan.

Ensimmäinen kokoustila ei valitettavasti sijainnut missään historiallisessa kamarissa. Vaikuttavan kivisen kierreportaikon päässä saavuimme tilaan, joka oli hyvin matala ja sisustettu modernin valkoiseksi ja lasiseksi. Vanhoista ikkunoista näkyi vain muutama kymmenen senttiä ylälaidasta, huonetta hallitsivat metallipinnoitteiset ilmastointiputket.

Kokousta eivät kuitenkaan tee ympäröivät seinät vaan ihmiset niiden sisällä. Paikalla oli data-arkistoinnin asiantuntijoita ja teknistä henkilökuntaa suomalaisten lisäksi Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.

Aluksi kokoonnuimme kaikki yhdessä kertaamaan, mikä projektin tavoite oli ja miten etenemme.

Lounaan jälkeen jakaannuimme kahteen ryhmään: aineistoasiantuntijat pohtimaan portaalin sisällöllistä puolta, erityisesti käyttöön tulevaa sanastoa, tekninen väki keskustelemaan portaalin käytännön toteuttamisesta.

Seuraavana päivänä oli yhteiskokous tanskalaisten terveysalan tutkijoiden kanssa, jotta saisimme palautetta ja kuullaksemme millaisia asioita he portaalilta odottavat ja minkälaisia tarpeita sen rakentamisessa olisi syytä ottaa huomioon. Hyvän kokemuksen perusteella päätimme kutsua tutkijoita paikalle myös projektin seuraavaan suureen kokoontumiseen lokakuussa Tampereelle.

Lopuksi muokkasimme aikataulua; erityisesti ohjelmoinnille olisi syytä varata paljon enemmän aikaa kuin aiemmin oli suunniteltu. Ohjelmoijat tapaavat jo alkukesästä Norjan Bergenissä "hackathonissa", jolloin muutaman päivän aikana tehdään suuri osa ohjelmointityöstä kerralla.

Kaikkea ei kuitenkaan voida tehdä kokonaan muutaman tapaamisen aikana ja työ jatkuu nyt verkon välityksellä jokaisen edistäessä omaa osuuttaan projektista. Nykytekniikalle voi olla kiitollinen sen mahdollistaessa samanaikaisen ohjelmoinnin eri puolilla maailmaa, samoin sisällön tuottaminen on mahdollista samanaikaisesti eri versioiden sekaantumatta toisiinsa.

Lisätietoa:
» Making Nordic Health Data Visible
» Rigsarkivet

Annaleena Okuloff
tieteenala-asiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi