Developing AI Competence at FSD

The development of artificial intelligence (AI) is accelerating, and its impact is evident across many areas of society, such as political decision-making and organisational operations. AI is becoming an increasingly significant part of everyday life—something we take for granted. This blog post provides an overview of how AI competence is being developed at the Finnish Social Science Data Archive (FSD).

At FSD, staff AI competence is being strengthened particularly through the AIMS project. One of the project’s goals is to develop FSD’s capabilities in utilising AI-based solutions and services within its workflows and user services. The focus is on practical solutions and applying existing technologies. The work package includes setting up a staff learning programme on the use of AI solutions.

FSD aims to increase AI competence across the entire staff by offering training opportunities on various AI tools, including those provided by Tampere University. FSD staff work in three modules: Administration and Projects, User Services and Data Processing, and Technical Services. A key part of building AI competence has been identifying what each module needs and tailoring the training accordingly. This ensures that each module receives genuinely useful knowledge about AI-based solutions and opportunities.

Figure 1: Themes of AI training attended by FSD staff in 2025.

Figure 1 shows the themes connected to AI-related training attended by staff. All personnel have participated in common training sessions on practical ways to use AI in everyday tasks, such as drafting documents, summarising reports, analysing data, and searching for information efficiently. It has been essential to identify areas where AI can assist with work tasks. Staff members have also attended AI training aligned with their own focus areas and interests, including:

• AI policy, ethical issues, and privacy and security
• Software development and deep learning in machine learning
• Understanding concepts related to AI skills
• Improving efficiency in administrative tasks
• AI agents and prompting
• The role of AI in research and education

In addition, FSD staff have participated in AI-related conferences that strengthen expertise, provide the latest insights into developments in the field, and enable networking with other stakeholders. These conferences have focused on topics such as software development, technology and innovative solutions, and the use of AI in organisations, including repositories.

AI training or conferences alone are not enough to utilise AI in a solution-oriented and creative way. What is learned must be put into practice, and FSD staff have begun using suitable AI-based tools in their work. As part of the AIMS project, FSD is piloting selected AI-driven solutions within its workflows and user-driven services. More about these initiatives will be shared in blog posts throughout 2026.

In the next blog post, we will turn to the FIDELIS project. This post will introduce pilot training sessions where members of the FIDELIS network had the opportunity to participate in a pilot round of implementation training. This type of support will be offered throughout the project to help repositories implement and adopt good practices, tools, services, and other solutions to increase their trustworthiness.

Wishing you a wonderful start to December and happy holidays!

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

The AIMS project is funded by the Research Council of Finland through the second phase of the FIRI2024 call for national research infrastructures for 2025–2028.

See this blog entry in Finnish.

Tietoarkistossa kehitetään henkilökunnan tekoälyosaamista

Tekoälyn kehitys kiihtyy, mikä näkyy laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilla, kuten poliittisessa päätöksenteossa ja organisaatioiden toiminnassa. Tekoäly on yhä merkittävämpi osa ihmisten jokapäiväistä elämää, jopa itsestäänselvyys. Tässä blogikirjoituksessa avaan näkymää tekoälyyn Tietoarkistossa osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Tietoarkistossa kehitetään henkilökunnan tekoälyosaamista eritoten AIMS-hankkeessa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on kehittää kyvykkyyttä hyödyntää tekoälypohjaisia ratkaisuja ja palveluja työprosesseissa ja käyttäjäpalveluissa. Painotus on käytännöllisissä ratkaisuissa ja olemassa olevien ratkaisujen soveltamisessa. Yhtenä käytännön toimena on henkilökunnan kouluttautuminen tekoälyratkaisujen käyttöön.

Tavoitteena lisätä koko henkilökunnan tekoälyosaamista tarjoamalla kouluttautumismahdollisuuksia erilaisten tekoälyratkaisujen käyttöön ottaen huomioon Tampereen yliopiston tarjoamat työkalut. Tietoarkistossa työskentelee henkilökuntaa kolmessa eri moduulissa, jotka ovat hallinto ja hankkeet, tietopalvelu ja aineistonkäsittely sekä tekniset palvelut. Henkilökunnan tekoälyosaamisen kehittämisessä on ollut keskeistä tunnistaa eri moduulien tehtävien painopisteet, joiden mukaan koulutuksia on räätälöity sopivaksi. Räätälöinti on tärkeää, koska se varmistaa jokaisen moduulin saavan aidosti hyödyllistä tietoa tekoälypohjaisista ratkaisuista ja mahdollisuuksista.

Kuva 1: Tietoarkiston henkilökunnan käymien tekoälykoulutusten teemat vuonna 2025.

Kuvassa 1. esitellään teemoja, joihin kytkeytyen Tietoarkiston henkilökunta on käynyt erilaisia tekoälyaiheisia koulutuksia. Koko henkilöstö on osallistunut yhteisiin koulutuksiin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen arjen työssä, erilaisten tiedostojen ja sisältöjen luomisessa ja analysoimisessa sekä tiedonhaussa. Koulutusten näkökulmasta on ollut keskeistä huomioida paikat, joissa tekoäly auttaa työssä. Henkilökunta on omien painoalueidensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti osallistunut koulutuksiin, jotka ovat liittyneet esimerkiksi

• tekoälypolitiikkaan, tekoälyn eettisiin kysymyksiin sekä tietosuojaan ja –turvaan
• ohjelmistokehitykseen ja koneoppimiseen syväoppimisen näkökulmasta,
• tekoälytaitojen käsitteiden ymmärtämiseen
• hallinnollisen työn tehostamiseen tekoälyä hyödyntäen
• AI–agentteihin ja käytettävien promptien luomiseen ja hallintaan
• tekoälyn rooliin tutkimuksessa ja opetuksessa.

Lisäksi henkilökunta on osallistunut tekoälyteemoihin kytkeytyviin konferensseihin, jotka vahvistavat osaamista, tuovat uusinta tietoa alan kehityksestä ja mahdollistavat verkostoitumisen muiden toimijoiden kanssa. Konferensseissa on käsitelty aiheita, jotka ovat liittyneet esimerkiksi ohjelmistokehitykseen, teknologiaan ja innovatiivisiin ratkaisuihin ja tekoälyratkaisujen hyödyntämiseen organisaatioissa, kuten repositorioissa.

Tekoälykoulutukset tai -konferenssit eivät kuitenkaan yksin ole ratkaisu tekoälyn hyödyntämiseen ratkaisukeskeisesti ja luovasti. Opittu pitää saada käytäntöön ja Tietoarkiston henkilökunta onkin ottanut jo käyttöönsä erilaisia tekoälypohjaisia työkaluja. Osana AIMS-hanketta Tietoarkistossa pilotoidaan valikoituja AI-pohjaisia ratkaisuja osana työprosesseja ja käyttäjäpalveluita. Näistä on mahdollista lukea lisää vuoden 2026 blogipostauksien myötä.

Seuraavassa ja vuoden 2025 viimeisessä Tietoarkiston blogipostauksessa siirrymme FIDELIS-hankkeen pariin. Blogipostaus esittelee pilottikoulutuksia, joihin FIDELIS-verkoston nykyisillä jäsenillä oli mahdollisuus osallistua. Koulutusten tavoitteena on auttaa repositorioita ottamaan käyttöön ja soveltamaan hyviä käytäntöjä, työkaluja, palveluja ja muita ratkaisuja palvelunsa luotettavuuden parantamiseksi.

Mukavaa alkanutta joulukuuta ja hyvää joulun aikaa toivottaen

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

AIMS-hanke saa rahoituksensa Suomen Akatemian FIRI2024 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2025–2028 toisen vaiheen hausta.

Lue blogi englanniksi.

Kehitämme kansallista datainfrastruktuuriamme Suomen Akatemian tuella ja yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa

Tampereen yliopisto juhlisti yhdistynyttä korkeakouluyhteisöään Potentiaaleissa Tampere-talossa 24.1.2019. Osallistujille jaettiin tähtimerkkejä, joista kukin voi poimia kuvaavimman. Kun Suomen Akatemia oli vajaata viikkoa aiemmin myöntänyt Tietoarkiston rajoja ylittävälle C-BoTS-infrastruktuurihankkeelle viisivuotisen rahoituksen, minulle seitsemästä vaihtoehdosta tuntui osuvimmalta Fuusio. Se merkitsee "potentiaalia tiederajojen yli".¹ Hauska idea, jolla on varmasti perinteistä horoskooppimerkkiä enemmän ennustearvoa.

Uudessa Tampereen yliopistossa Tietoarkisto jatkaa erillisyksikkönä valtakunnallisen palvelutehtävän hoitamista. Akatemian rahoitus on osoitettu juuri tämän tehtävän vahvistamiseen. Hankkeen suomenkielinen nimi on Rajoja ylittävät työkalut ja palvelut (C-BoTS): Tietoarkiston kansallinen datainfrastruktuuri 2024. Hankkeen kuusi työpakettia istuvat hyvin sekä kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla esitettyihin Tietoarkiston tavoitteisiin että Tietoarkiston strategiasuunnitelmaan, joka korostaa asiantuntevaa palvelua, yhteistyötä ja vastuullista avointa tiedettä.

Kuulostaa ylevältä, ja perinteiselle kriittiselle yhteiskuntatieteilijälle varmaankin hölynpölyltä, mutta hankkeemme on sisällöltään muuta kuin sanahelinää. Tietoarkisto on paitsi digiä suuressa määrin myös palvelua, jonka hoitamiseen tarvitaan asiantuntevia ihmisiä. Jotta asiantuntijamme voivat palvella tiedeyhteisöä ajanmukaisesti, on kehitettävä työkaluja, jotka helpottavat aineistojen käsittelyä ja arkistointia sekä muun muassa vähentävät raportointiin käytettyä työaikaa.

Tietoarkiston palveluarkkitehtuuri uudistetaan

Hankkeen laajimmassa työpaketissa keskitymme nykyisen palveluarkkitehtuurimme purkamiseen pienempiin osiin kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa ulkopuolisten palvelujen ketterämmän hyödyntämisen. Uuden arkkitehtuurin myötä helpotamme myös pääsyä Tietoarkiston palveluihin ulkopuolelta erilaisten rajapintojen kautta.

Raportoinnin automatisoinnilla tietoa vaikuttavuudesta

C-BoTS-hanke lisää aineistoja arkistoivien tutkijoiden ja heidän taustaorganisaatioidensa näkyvyyttä tarjoamalla ajantasaista tietoa arkistoiduista aineistoista ja niiden tilastoja niiden käytöstä. Tietoarkiston käyttäjätilastot tuodaan ajantasaisina rahoittajien ja asiakkaiden saataville. Vastaavasti helpotamme uudella käyttöliittymällä jatkokäyttäjiltä vaadittavaa ladattujen aineistojen käytön ja julkaisutietojen raportointia.

Verkkokaupoista tuttuja ominaisuuksia ja koneoppimisen avulla tehokkaampia hakumahdollisuuksia

Palveluportaali Ailaan lisäämme verkkokaupoista tuttuja ominaisuuksia, kuten ostoskorin useiden aineistojen lataamiseen kerralla ja suositukset uusien ja samankaltaisten sisältöjen löytämiseen. Rakennamme muun muassa koneoppimista hyödyntävän käyttöliittymän, jonka avulla voimme tuottaa ja ylläpitää samankaltaisia muuttujia sisältäviä ryhmiä sekä käyttöliittymän, jonka avulla asiakkaamme pystyvät hakemaan muuttujia ja tutkimusaineistoja. Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn laboratorio tekoälyosaamisineen on tässä työpaketissa merkittävä kumppani.

Apuvälineitä anonymisointiin ja kvalitatiivisen aineiston hallintaan

Tietoarkisto on sähköisten laadullisten tutkimusaineistojen arkistoinnin pioneeri. Etenkin tekstimuotoisen kvalitatiivisen datan arkistointi on anonymisointivaatimusten vuoksi käsityövaltaista ja aikaa vievää. C-BoTS pyrkii helpottamaan anonymisointia arvioimalla olemassa olevia apuvälineitä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen aineiston anonymisointiin. Samalla kehitämme datan anonymisoinnin prosessiamme ja tuotamme ohjeistusta tutkijoille.

Päivitämme hankkeessa myös lähes kymmenen vuotta sitten julkaisemamme Kvalikirstu-ohjelmiston, joka on tehty helpottamaan kvalitatiivisen tekstimuotoisen aineiston arkistointia ja jatkokäyttöä. Uusi Kvalikirstu tuottaa nykyisiä pitkäaikaissäilytyksen vaatimuksia vastaavaa dataa ja tarjoaa jatkokäyttäjille helppokäyttöisen suomen- ja englanninkielisen käyttöliittymän. Se tukee nykyistä useampaa tiedostotyyppiä ja taustamuuttujien automaattista luomista.

Vertailevan tutkimuksen palvelu tekee yhteistyötä muiden tutkimusinfrastruktuurien kanssa

C-BoTS hankkeeseen kuuluu myös vertailevan tutkimuksen työpaketti, joka tukee muun muassa yhteistyötä Suomen ihmistieteiden ERICien kanssa ja osallistumista kahteen kansainvälisesti vertailevaan aineistosarjaan. Koska emme saaneet kaikkea hakemaamme rahoitusta, arvioimme tämän työpaketin sisältöä uudelleen. Erityisesti joudumme pohtimaan, millä vuosittainen International Social Survey Programme -sarjan aineistonkeruu rahoitetaan.

Me tietoarkistolaiset olemme joka tapauksessa erittäin tyytyväisiä valtakunnallisen tehtävän kehittämiseen saamastamme rahoituksesta ja ryhdymme toteuttamaan projektisuunnitelmaa, missä kotimainen yhteistyö tiedeyhteisön ja muiden avoimen tieteen toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeätä.

Samalla toivotan kaikki tervetulleiksi viettämään Tietoarkiston 20-vuotisjuhlavuotta kanssamme!

¹ Muut tähtimerkit olivat röntgen, tekoäly, Sokrates, terawatti, fresko ja Äiti Teresa.

Lisätietoa:

» Rahoituspäätös Suomen Akatemian sivuilla
» Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014-2020
» Tietoarkiston strategia (pdf)

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi