Tietoarkisto lanseerasi syksyllä 2017 uuden kirjoitusaineistojen keruutyökalu Pennan. Pennan tarkoituksena on tarjota aineistonsa arkistoiville tutkijoille ja opiskelijoille helppo tapa kerätä kirjoitusaineistoja. Päädyimme täysin uuden palvelun luomiseen havaittuamme, että opiskelijat ja tutkijat käyttävät arkistoituja kirjoitusaineistoja hyvinkin paljon, mutta niitä keräävät lähinnä vain isommat organisaatiot ja eri alojen järjestöt.
Tulkitsimme, että tutkijat ja opiskelijat pitivät kirjoitusaineistoja kiinnostavana ja tutkimuksellisesti rikkaana aineistotyyppinä, mutta keruiden järjestäminen ja tekninen hallinta koettiin jossain määrin hankalaksi. Haastetta lisää se, että erityisesti kaikelle kansalle suunnatuissa kirjoituskeruissa on vaikea etukäteen arvioida, kuinka suureksi aineistomäärät lopulta kasvavat.
Pennan julkaisun jälkeen kirjoitusaineistojen keruu on helpottunut, sillä Tietoarkisto hoitaa keruun teknisen toteutuksen ja kirjoitusten tietoturvallisen säilytyksen. Tutkijan itsensä tarvitsee ainoastaan laatia kirjoituskutsu ja tiedottaa keruusta valitsemalleen kohderyhmälle.
Tietoarkisto luo tutkijan laatiman kirjoituskutsun pohjalta Pennaan keruulomakkeen ja lisää lomakkeeseen tarvittavat taustatietokysymykset. Tämän jälkeen tutkija saa Tietoarkistolta keruulinkin, jota hän voi levittää parhaiksi katsomissaan kanavissa. Kun keruu on päättynyt, Tietoarkisto toimittaa kirjoitukset tutkijalle txt-muodossa zip-pakettina. Tietoarkistoon arkistoitavat kirjoitukset tulevat sovitun ajan kuluttua jatkokäytettäviksi palveluportaali Ailaan aineiston käyttöehtojen mukaisesti.
Koska Tietoarkisto vastaa keruun teknisestä toteutuksesta, voidaan samalla varmistaa kirjoitusaineistojen ongelmaton arkistointi tietosuojalainsäädännön ja tutkimusetiikan näkökulmasta. Jokaisessa keruussa tutkittavia informoidaan asianmukaisesti aineiston käytöstä sekä kysytään lupa kirjoituksen arkistointiin ja jatkokäyttöön.
Ensimmäiset keruut ovat onnistuneet
Nyt Penna on ollut käytössä vajaan vuoden ja ensimmäiset kuusi keruuta on järjestetty. Jo nyt Pennalla on kerätty vastaajien kokemuksia hyvin erilaisista aiheista. Aineistoja on kerätty muun muassa liittyen opiskelijoiden hyvinvointiin, sukupuolen merkitykseen opetuksessa sekä ilman parisuhdetta elävien miesten elämään.
Ensimmäisten keruiden jälkeen voimme myös jo hieman tarkastella keruista saatuja kokemuksia. Yleisesti ottaen ensikokemukset Pennasta ovat olleet erittäin hyviä. Pennaa käyttäneet tutkijat ovat olleet tyytyväisiä uuden keruualustan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja moni on ollut yllättynyt, kuinka vaivatta keruun järjestäminen on onnistunut.
Hyvien kokemusten innoittamana Tietoarkisto esitteli toukokuun lopussa Pennaa myös data-arkistointi- ja tietopalvelualan kansainvälisen IASSIST-järjestön vuosittaisessa päätapahtumassa, joka järjestettiin tänä vuonna Montrealissa Kanadassa. Myös siellä oltiin kiinnostuneita uudesta palvelusta.
Hyvä tiedotus onnistuneen keruun avain
Vaikka Pennan ansiosta keruiden tekninen toteutus onkin nyt helppoa, ei pelkkä Pennan olemassaolo vielä takaa keruun onnistumista. Suurimmassa vastuussa on edelleen tutkija itse, sillä keruusta tiedottaminen on yksinomaan tutkijan vastuulla. Lähes kaikissa tähänastisista keruista tutkimuksen kohderyhmänä on ollut jokin erityinen väestönryhmä, ei koko väestö. Koska tällaisissa keruissa tavoitellut vastaajamäärät ovat jo lähtökohtaisesti varsin kohtuullisia, vaikuttaa keruun onnistumiseen olennaisesti tiedotuksen hyvä suunnittelu ja oikeiden tiedotuskanavien löytäminen.
Tiedottamisen merkitystä korostaa myös toinen ensimmäisistä keruista tekemämme havainto. Keruuajan pidentäminen kesken keruun ei ole lisännyt vastausmääriä käytännössä lainkaan, ellei tiedottamista ei samalla ole tehostettu. Lisäksi niissä keruissa, joissa tiedämme keruutiedotteiden lähettämisajankohdan, vastausmäärät ovat aina selvästi nousseet hetkellisesti tiedotteen lähettämistä seuraavina päivinä. Vastaavasti keruissa, joissa keruutiedote on lähetetty vain kertaalleen keruun alussa, vastausmäärät ovat alun piikin jälkeen kuihtuneet riippumatta siitä, kuinka pitkään keruu on ollut auki.
Vaikka jokainen keruu on aina erilainen, emmekä muutaman yksittäisen keruun jälkeen voi yleistää liikaa, ovat tähänastiset keruut kuitenkin selvästi osoittaneet hyvän tiedottamisen tärkeyden onnistuneessa kirjoituskeruussa.
Kehitystarpeita
Ensimmäiset Pennalla toteutetut keruut synnyttivät myös kehitysideoita. Esiin nousi muun muassa toive siitä, että aineistonkerääjät voisivat itse reaaliaikaisesti seurata oman keruunsa vastaussaldon kehittymistä. Tällä hetkellä Tietoarkisto lähettää tutkijalle tiedon vastaussaldosta keruun pituudesta riippuen noin viikon tai kahden välein sekä aina pyydettäessä. Tutkijan kannalta olisi parempi, että hän voisi seurata vastaussaldonsa kehittymistä reaaliaikaisesti. Tällöin hän voisi esimerkiksi tarvittaessa tehostaa tiedottamistaan tekemiensä havaintojen perusteella.
Toinen konkreettinen tarve olisi tehdä Pennasta myös englanninkielinen versio, jotta myös muut kuin suomenkieliset tutkijat ja vastaajat voisivat käyttää Pennaa täysipainoisesti. Nykyään keruulomakkeen voi kyllä tehdä muullakin kuin suomenkielellä, mutta Pennan ohjeet ja muut tekstit ovat vain suomeksi.
Kaikki käyttäjien palautteet sekä omat havaintomme Pennan kehittämiseksi kirjataan ja niiden toteuttamismahdollisuuksia kartoitetaan Pennan tulevien päivitysten yhteydessä. Toivomme, että voimme myös edellä mainitut toiveet toteutettua mahdollisimman pian.
Käyttäkää Pennaa, olkaa hyvä!
Pennasta tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella uskallan vilpittömästi suositella Pennaa kaikille, jotka haluavat kerätä oman kirjoitusaineiston tutkimustansa varten. Pennan käyttö on tutkijoille ja opiskelijoille täysin ilmaista. Lisätietoa Pennasta löytyy Tietoarkiston verkkosivuilta. Voit myös olla suoraan yhteydessä Tietoarkiston asiakaspalveluun.
Lisätietoa:
» Kirjoitusaineistojen keruutyökalu Penna
» Lisää Penna-palvelusta
» asiakaspalvelu.fsd [at] uta.fi
Jarkko Päivärinta
tietopalveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi
