Tutkimusdata on pysyvän tunnisteensa ansainnut

Tänään on maailmanlaajuinen digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen päivä. Miksi siis kirjoittaa pysyvistä tunnisteista, PIDeistä? Siksi, että tunnisteen merkitys on keskeinen laadukkaan pitkäaikaissäilytyspalvelun toteuttamisessa. Kuten tutkimusjulkaisu, myös tutkimusdata on laajasti hyödyllinen vain, jos se on löydettävissä ja kuvailtu riittävän yksityiskohtaisesti. Pysyvä tunniste onkin oleellinen osa pyrkimystä löydettävämpään, saavutettavampaan, yhteentoimivampaan ja uudelleenkäytettävämpään – siis FAIRimpaan – dataan. Se edistää myös avointa tiedettä ja tutkimusta.

Jos tutkimus olisi aina ollut digitaalista, PID (Persistent Identifier) olisi varmasti jo tutkimusdatan normaali kumppani, samoin kuin julkaisuille jo pitkään annetut kirjastoluokitukset ja teoksen identifioiva merkkijono. Tunnisteen avulla digitaalinen aineistopaketti on yksiselitteisesti identifioitavissa ja viitattavissa. Pääsääntöisesti oletamme, että data on saatavissa "verkosta". Vielä toistaiseksi datan löytäminen tai tiettyyn dataan viittaaminen vaatii usein nojautumista muuttuviin URL-osoitteisiin tai viittaamista hakutuloksiin tietokannasta.

PID on avain. Se tunnistaa ja avaa laatikon, josta löytyy itse datan ohella sen kuvaus, ja kenties joukko versioita tai tietoja siitä, mitä versiota tai mitä osaa datasta on hyödynnetty. PID yksistään ei tietysti takaa kaikkea tätä. Mutta PIDillä on omistaja, jolla on velvollisuus taata tunnisteen toimivuus, ainutkertaisuus ja pysyvyys - ja siten datan löydettävyys. Siksi pysyvää tunnistetta ei tulisi koskaan saada aineistolle, jonka metatiedosta, saatavuudesta tai säilyttämisestä ei ole huolehdittu.

PID on käypää valuuttaa. Sillä on käyttöarvo ja tunnisteiden hallinta pitää arvoa yllä. Ylläpitäjä, korkeakoulu, kirjasto tai data-arkisto, vastaa siitä, että tunniste resolvoituu oikeaan lähteeseen. Pitkäaikaissäilytyksen kannalta tämä tarkoittaa, että tiedetään, mikä versio ja millä tunnisteella, on milloinkin säilytetty.

PID lisää luotettavuutta. Kaikki pysyvät tunnistejärjestelmät vaativat, että tunnisteita hallinnoidaan aina siitä alkaen, kun tunniste annetaan. Vaikka aineisto myöhemmin syystä tai toisesta hävitettäisiin tai sen saatavuutta rajoitettaisiin, PID johtaa kyselijän edelleen aineiston perustietoihin. Näin pitkä sitoutuminen aineiston ja sen tietojen ylläpitoon ei voi jäädä tutkijan vastuulle, vaan taustalla tulee olla jokin luetettava taho – esimerkiksi data-arkisto. PIDin tulee lisätä luottamusta siihen, että aineisto on luotettavasti säilytetty ja sen saatavuudesta on huolehdittu. PID kertoo, että datastasi välitetään.

PID parantaa yhteentoimivuutta. Nykypäivänä tiedon on liikuttava tietojärjestelmästä toiseen. Kun pysyvä tunniste on dokumentoitu kuvailevaan metadataan koneluettavassa muodossa, haravoituu se erilaisiin yhteysluetteloihin tai julkaisuarkistoihin osana dataviittausta. Siten PID edistää meriitin syntymistä datan tuottajille. Yhtä lailla tutkimusorganisaatiot, julkaisijat tai julkaisutiedon kerääjät voivat hyödyntää tunnistetta dataan kohdistuvien viittausten kokoamiseen. Rahoittajille tunniste tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi automatisoida rahoittamiensa tutkimustuotosten seuraamista.

PIDit Tietoarkistossa

Tietoarkisto antaa kullekin arkistoitavalle datalle pysyvän tunnisteen. Me käytämme URN-tunnisteita. Olemme valinneet käytännöksi, että tunniste muodostetaan aineistolle annettavan aineistonumeron perustalle, joten ihminenkin näkee, mihin aineistoon tunniste viittaa. Tämä helpottaa tunnisteen käsittelyä ja ymmärtämistä esim. tutkimusjulkaisussa, mutta on silti täysin koneluettava. Kukin aineisto saa pysyvän tunnisteensa jo siinä vaiheessa, kun sen arkistointi aloitetaan. Siten viitteen keräämäänsä (tai käyttämäänsä) aineistoon voi liittää julkaisuun jo etukäteen. Aluksi tunniste johtaa tietoon siitä, että kyseinen aineisto on arkistointiprosessissa. Myöhemmin, kun arkistointi on valmistunut ja aineisto on saatavissa, sama viite tulee ohjaamaan dataan tai sen versiohistoriaan.
PID - tunnista, mitä avaat!

Lisätietoa:

» PID linkkinä resolvoituu aineistokuvaukseen Ailassa: urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3424
» Näin Tietoarkisto palvelee arkistoinnissa
» World Digital Preservation Day

Tuomas J. Alaterä
IT-palveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Puoli vuotta poikkeusoloja - tietoarkistolaisten kokemuksia etätyöstä

Tietoarkistossa siirryttiin monien muiden organisaatioiden tapaan täysimittaiseen etätyöskentelyyn maaliskuun puolivälissä. Tietoarkiston johtaja Helena Laaksosen keväisessä blogikirjoituksessa puitiin koronavirusepidemian vaikutuksia Tietoarkiston toimintaan ja aineistonhallintaan. Organisaation näkökulmasta arki on sujunut hyvin etänäkin, mutta millaista koronan aikainen etätyöskentely on ollut yksittäisten tietoarkistolaisten mielestä?

Keräsimme tähän blogikirjoitukseen muutamien tietoarkistolaisten kokemuksia etätyöskentelystä puolen vuoden jälkeen. Vastauksissa korostuu sujuva työskentely mutta toisaalta yhteisten kahvihetkien kaipuu. Tietoarkistolaiset jakoivat myös hyväksi kokemiaan vinkkejä muille etätyötä tekeville.

Katri Aarnio, hallintoasiainsihteeri

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Työtehtävät ovat sujuneet yllättävän hyvin, mutta yhteydenpito työkavereihin hoitunut vain etänä, kun ei enää tavata kasvokkain. Yhteisten kahvi- ja lounastaukojen sekä 'käytäväkeskustelujen' tietoa ei enää saa, mikä on suuri puute. Kaikki pienetkin asiat täytyy selvittää joko kirjoittamalla tai soittamalla.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Yllättävän hyvin työtehtävät kuitenkin hoituvat, myös etäkokoukset.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Korona-aikana kävin kerran elokuussa, kun Helenan kanssa kävin läpi tehtäväkuvaustani. Tämänkin toki olisi voinut hoitaa etänä, mutta päätettiin pitää palaveri kasvokkain, kun se oli kuitenkin mahdollista.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Työkavereita, yhdessä tekemistä, yhdessäoloa sekä yhteisiä kahvi- ja lounastaukoja! Ja parempaa työergonomiaa!

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Liukuvaa työaikaa kannattaa hyödyntää ja pitää mahdollisimman paljon taukoja. Itse yritän pitää kiinni siitä, että joka päivä puolenpäivän aikaan kirjaudun ulos ja käyn kävelylenkillä. Työn lomassa pidän myös lyhyitä jumppataukoja.

Kuva työpöydästäni, joka sijaitsee piharakennuksessa, saunatuvassa. Minun työmatkani on nykyään parikymmentä metriä kotitalosta pihan poikki saunatupaan.

Katja Moilanen, tietoarkkitehti

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Korona ei ole juurikaan vaikuttanut työskentelyyni. Kokoukset ovat onnistuneet hyvin etänäkin. Itse asiassa kokousajat ovat pysyneet jopa paremmin kurissa etäillessä. Ainoa, mikä ei toimi, on spontaani keskustelu ja ideointi, sillä siihen tarvitaan epämuodollisia kohtaamisia. Etänä on käytännössä aina pakko sopia keskusteluaika etukäteen. Etätyö myös helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Ergonomia on kotioloissa vähän ongelmallista. Tämän vuoksi minulla on kroonisesti jumissa olevat vatsalihakset sekä ongelmia käsien verenkierrossa. Nämä seikat eivät vielä ole vaikuttaneet työkykyyn, sillä näiden ongelmien seuraukset näkyvät vasta vuosien päästä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Työskentely on kokonaisuudessaan onnistunut etänä hyvin, mutta en ole tästä asiasta mitenkään yllättynyt.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Olen käynyt toimistolla vain muutaman kerran pikaisesti hakemassa tarvitsemiani tavaroita kuten muistiinpanoja sekä pakkaamassa tavarani kasaan ja siirtämässä ne toiseen työhuoneeseen, sillä työhuoneeni vaihtui korona-aikana. Pisin aika toimistolla oli kehitys- ja vaatikeskustelun vuoksi noin 2 tuntia.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

En kaipaa seiniä, kaipaan kohtaamisia. Kaipaan taukotilan iloista puheensorinaa ja hersyvää naurua. Kaipaan spontaaneja keskusteluja käytävillä. Kaipaan työkavereiden hymyileviä kasvoja.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Minun kohdallani on toiminut hyvin perusrutiinit. Herään aamulla suurin piirtein samoihin aikoihin kuin lähityössä, hoidan aamutoimet ja sitten "kävelen töihin" eli käyn ulkona kävelylenkillä. Tämän jälkeen kasaan työpisteeni makuuhuoneeseen, pieneen ahtaaseen kulmaan. Sitten olenkin valmis aloittamaan päivän työt. Työpäivän aikana Break Pro -ohjelma muistuttelee säännöllisesti nousemaan ylös. Tosin työnurkkaukseni on niin pieni, etten pysty tekemään kovinkaan monia jumppaohjelmia työpisteelläni. Kuitenkin Break Pro -ohjelman käynnistyminen havahduttaa nousemaan ylös istumasta. Olen merkinnyt kalenteriini lounasajat, joita pyrin noudattamaan. Välillä kokoukset sattuvat peruslounasajalle, jolloin varaan lounasajan toiseen kohtaan. Iltapäivällä pidän pienen välipalatauon, jotta vireystila pysyy hyvänä.

Työpäivän päätyttyä puran työpisteeni makuuhuoneen nurkasta. Tavoitteeni on kävellä työpäivän jälkeen myös "pois töistä", mutta usein täytyy kuitenkin ryhtyä tekemään perheelle ruokaa ja kävely siirtyy iltaan. Koska työpisteeni ei ole koko ajan käytettävissä, niin työnteko pysyy hyvin kurissa. Työpisteen kasaaminen vie noin 10 minuuttia, joten viikonloppuisin ja iltaisin ei ole niin suurta houkutusta "ihan vain nopeasti" tehdä jotain työasiaa. Ergonomiavinkkejä minulla ei ole. Työpisteeni ei ole järin ergonominen ja se aiheuttaa välillä vaivaa.

Työpisteeni koostuu itse tekemästäni yöpöydästä ja mummolasta peritystä ikivanhasta ja kuluneesta pöydästä sekä tuolista. Johtohässäkkä sijaitsee sängyn päällä, eikä se näy tässä kuvassa. Työpiste on vaatekaapin ja sängyn välissä ja itse istun makuuhuoneen oven edessä.

Oskari Niskanen, sovelluskehittäjä

Olet tullut Tietoarkistoon töihin etätyösuosituksen aikana. Miltä työhön perehtyminen etänä on tuntunut?

Työhön perehtyminen etänä tuntui luontevalta ja melko helpolta, sillä sain kattavan perehdyttämisen eikä työtehtävissäni käytetyt teknologiat olleet täysin tuntemattomia minulle. Pystyin matalalla kynnyksellä kysymään apua työkavereiltani, joten ongelmatilanteet ratkesivat nopeasti.

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Koronalla ei ole ollut juurikaan muita vaikutuksia kuin se, että joudun/pääsen tekemään työt kotoa käsin. Tietysti voisin tehdä töitä välillä myös toimistolla, mutta lähityön sosiaalinen aspekti olisi silti melko vaisu turvavälien ja rajatun henkilöstömäärän vuoksi.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Ei varsinaisesti ole yllättänyt, sillä minulla oli jo tiedossa, että sovelluskehittäjänä etätyö sujuisi varmasti melko luontevasti.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Noin neljä tai viisi kertaa.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

En ehtinyt työskennellä toimistolla ollenkaan, joten on vaikea sanoa mitä kaipaan. Aiemman työkokemuksen perusteella sanoisin, että kaipaan sosiaalista kanssakäymistä työkavereiden kanssa.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Kannattaa pitää kiinni välipalatauoista ja tauoista ylipäätään, koska kotona ollessa ne voivat unohtua helposti.

Enna Raerinne, sovelluskehittäjä

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Suurin vaikutus on ollut etätöihin siirtyminen, jota en ollut ennen koronaa tehnyt. Ihan alku meni totutellessa, mutta nykyään sujuu hyvin, joten ajattelin että jos jossain vaiheessa päästään kunnolla takaisin toimistolle niin tekisin mieluusti silloinkin joitain etätyöpäiviä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Kokoukset ovat mielestäni onnistuneet hyvin. Esimerkiksi Tietoarkiston sisäisen Tiipii-tietokannan uuden version käyttöliittymäsuunnitelmien läpikäynti aineistopalvelun edustajien kanssa onnistui etänä paremmin kuin odotin. Myös tarpeellinen viestintä on onnistunut hyvin sähköpostin ja Teamsin välityksellä. Olen myös yllättynyt, kuinka hyvin olen pystynyt tekemään töitä pelkällä läppärin näytöllä. Kun on pienempi näyttö niin sen yli näkee kivasti ikkunasta ulos.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Vain kerran hakemassa tavaroita.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Sitä että työt eivät olisi kotona ja tulisi vaihtelua päivään, kun tulee oltua muualla kuin kotona.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Kannattaa ottaa käyttöön jokin taukoliikuntaohjelma, niin muistaa vähän liikkua työpäivän aikana.

Annika Valaranta, tietopalveluasiantuntija

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Kuten muutkin tietoarkistolaiset, olen siirtynyt toimistolta kotiin. Enää ei tarvitse istua bussissa puolta tuntia suuntaansa, eikä myöskään aamulla tarvitse pukea asiallisia vaatteita päälle. Työnteko on sinänsä pysynyt suhteellisen samana, koska töitä tehdään 98 % tietokoneella. Kotityöskentely vaikuttaa tietenkin siihen, miten ottaa työkavereihin yhteyttä: nyt ei voi vain hilpaista toisen työpisteelle jotain kysymään. Harmillista on se, että niitä ei näe enää kahvitauolla tai toimiston käytävillä, joiden kanssa ei ole niin paljon tekemisissä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

On se kyllä hienoa, että kaikki on saatu toimimaan etänäkin! En nyt yksittäistä asiaa saa mieleeni!

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Kesäkuussa kävin perehdyttämässä uusia työntekijöitä toimistolla, joten silloin tuli oltua enemmänkin töissä. Samalla tuli myös hyvin liikuntaa, koska bussiin en uskaltanut ja pyöräilin 16km päivässä! Pakon edessä kunnon kohottaminenkin on näköjään mahdollista! Kesälomien jälkeen olen käynyt toimistolla noin viikon tai kahden välein, se on tehnyt mielelle hyvää. Nyt tosin, kun säädettiin maskipakko, käynnit taitavat entistään harveta.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Spontaania työkavereiden kanssa rupattelua ja muitakin ihmisten satunnaisia kohtaamisia. Yhteydenottaminen toisiin tuntuu helpommalta kasvotusten kuin soittamalla.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Break Pro -sovellus on saanut liikkumaan työpäivisin. Olen myös pitänyt 10 minuutin rentoutumisia tai meditaatioita välillä. Viihtyisyyttä voisi lisätä myös tekemällä työpisteestä nätin. Hesarissa oli myös lohdullinen artikkeli pari viikkoa sitten: huonoryhtisyydellä ei ole yhteyttä selkäkipuihin, eli se hieman lohduttaa tässä.

Kuvassa olevat kukat ja konvehdit eivät valitettavasti ole jokapäiväisiä rekvisiittoja työpisteelläni, nyt vain sattui merkkipäivä.

Lisätietoa:

» Blogiteksti: Tietoarkisto ja aineistonhallinta koronakriisin aikaan
» Koronavirus ja Tietoarkiston palvelut

Niko Koski
tietoasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi