ISSP 20 vuotta Suomessa - kurkistus aineistonkeruun toteutukseen

International Social Survey Programme eli ISSP-aineistosarjaa on kerätty Suomessa jo vuodesta 2000 lähtien. Nyt syksyllä kerättävän aineiston teema on ympäristö - sama, jolla 20 vuotta sitten aloitimme. Tämän kunniaksi valotamme hieman, mitä kansainvälisen aineiston keruuprosessi vaatii, jotta kerättävä data on harmonisoitavissa eli yhdistettävissä ja ymmärrettävissä muissa maissa kerättävän datan kanssa.

Tietoarkiston kokenut ISSP-aineistojen käsittelijä Seppo Antikainen jäi eläkkeelle keväällä ja tällä kirjoituksella haluamme myös antaa tunnustusta ja kiittää häntä sarjan eteen tehdystä työstä. Kiitos Seppo!

ISSP-aineiston keruu Suomessa

ISSP-konsortio kerää maailmanlaajuisesti yhteiskuntatieteellistä dataa. Suomessa ISSP-työryhmässä ovat vastaavat tutkijat Harri Melin ja Sami Borg sekä Tietoarkiston ja Tilastokeskuksen kääntämisen, aineistonkäsittelyn ja -keruun asiantuntijat. Tietoarkisto luovuttaa Tilastokeskuksen keräämän ISSP-datan harmonisoinnista vastaavalle Saksan Gesis-arkistolle.

ISSP:ssä tutkittavat aiheet vaihtuvat vuosittain, mutta sama teema toistuu keruissa säännöllisesti, mikä mahdollistaa pitkittäisvertailun. Aiheina ovat olleet muun muassa sosiaaliset verkostot, eriarvoisuus, perhe- ja sukupuoliroolit, työ, uskonto, vapaa-aika ja urheilu sekä ympäristö. Kansainvälinen harmonisoitu data on saatavilla Gesisistä, mutta Suomen kyselyt myös Tietoarkistosta.

ISSP-prosessi alkaa uuden lomakkeen kääntämisellä

Keruuprosessi alkaa joka vuosi vuoden vaihteessa, jolloin Saksasta ISSP-tiimi lähettää osallistuville maille kyselylomakkeen kommentoitavaksi. Sen perusteella muotoutuu lopullinen kyselylomake. Kyselyn kysymykset ovat jaettavissa kolmeen ryhmään: taustamuuttujiin, vanhoihin sisältökysymyksiin ja uusiin kysymyksiin. Kun lopullinen englanninkielinen lomake on valmis, Tietoarkisto kääntää uudet kysymykset ja tarkistaa, pitääkö vanhoja kysymyksiä päivittää ja onko taustamuuttujiin tullut muutoksia. Vahva pääsääntö on, ettei jo aiemmin kysyttyjä kysymyksiä muuteta, sillä uusi kysymyksenasettelu voi estää aiheen pitkittäistarkastelun kokonaan. Kuitenkin pieniä viilauksia on tehty: esimerkiksi ennen käytetty teitittely on muutettu nykyään sinutteluksi.

Uusien kysymysten kääntäminen suomeksi englanninkielisestä pohjalomakkeesta on tarkkaa työtä, sillä kysymysten tulee olla ymmärrettävissä suomalaisessa kontekstissa. Kun lopulta kansainvälinen data yhdistetään Gesisissä, tulee kysymysten mitata samaa asiaa. Esimerkiksi vuoden 2020 kyselyssä kääntäjät kokivat hankalaksi kääntää lauseen: How willing would you be to accept a reduction in the size of [country's] protected nature areas, in order to open them up for economic development? Suomen kielessä ei ole suoraa vastinetta termille "economic development", joka viittaa monenlaiseen eri taloudelliseen kehitykseen (esim. louhinta, kaavoitus, hakkuut). Lopullisen voiton käännöksessä vei kuitenkin yksinkertainen versio "taloudellinen hyödyntäminen" sujuvan luettavuuden vuoksi. Lopullinen kysymys on Kuinka halukas olisit supistamaan Suomen luonnonsuojelualueiden kokoa, jotta niitä voitaisiin ryhtyä hyödyntämään taloudellisesti?

Datojen kanssa pilkunviilaus on sallittua

Kun Tietoarkisto on keväällä saanut kyseisen vuoden kyselyn käännettyä suomeksi, se lähetetään Tilastokeskukseen, joka tekee lopulliset lomakkeet. ISSP-kyselyyn voi vastata niin verkossa kuin paperisella lomakkeella. Tämä tarkoittaa useaa tarkistusta ennen lopullista Tilastokeskuksen syksyllä tekemää keruuta. Ensin tarkistetaan Tilastokeskuksen suomenkielinen ja käännetty ruotsinkielinen lomake. Sitten tarkistetaan molempien kielten internetkyselyt, joiden pitää vastata täysin paperilomakkeita. Myös tutkittavien informoinnit tulee kääntää ja tarkistaa.

Datojen parissa työskentelyssä tarkkuutta ja tarkistamista ei voi ylikorostaa. Tarkistamisessa kiinnitetään huomiota siihen, että lomakkeissa kysytään kaikki pakolliset kysymykset, kysymysten vastausvaihtoehdot ovat samat ja että niiden määrä vastaa alkuperäistä englanninkielistä kyselylomaketta.

Datan valmistuminen jatkokäyttöön

Tilastokeskus lähettää keruun valmistuttua datan Tietoarkistoon prosessoitavaksi aineistoportaali Ailaa varten. Suomenkielinen data on saatavissa Ailasta usein jo maaliskuussa, siis noin puolen vuoden kuluttua keruusta. Tuore kysely pääsee heti tutkijoiden ja opiskelijoiden tarkasteluun.

Lisäksi Tietoarkisto käsittelee datasta kansainvälisen version lähetettäväksi Gesisille. Käsittely varmistaa aineiston yhdistettävyyden muiden maiden datojen kanssa. Yksityiskohtaiset ohjeet käsittelyyn, kuten miten muuttujat ja selitteet nimetään, tulevat Gesisiltä. Kansainvälinen data eroaa Ailasta ladattavasta aineistosta esimerkiksi muuttujien numeroinnissa. Lisäksi datassa ei saa olla yhtään puuttuvaa tietoa, jolla ei ole selitettä. Luovutettavaan dataan lisätään myös useita uusia muuttujia, kuten muiden maiden vastauksien kanssa yhteensopiva uskontokuntamuuttuja.

Gesisille tulee lähettää myös tarkat tiedot aineistonkeruusta ja siitä, miten muuttujat on koodattu. Pienimmätkin muutokset, kuten yksittäisen sanan yksikkömuotojen muutos monikkoon, kirjataan ylös. Tällä kaikella työllä halutaan varmistaa laadukas kansainvälinen aineistosarja, joka kestää tarkastelua vielä vuosikymmenien ja vuosisatojen päästä.

ISSP:n jäseninä on tällä hetkellä 42 maata, joista 25 on Euroopasta. Mukana ovat maailmanpoliittisesti merkittävät suuret valtiot kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia.

Lisätietoa:

» Tietoarkiston ISSP-sivut
» International Social Survey Programme -tutkimusohjelma
» Gesisin ISSP-sivut
» ISSP-aineistot Ailassa

Annika Valaranta
tietopalveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Translation and international use of research data

To promote open science, the Finnish Social Science Data Archive also provides services to researchers and students who do not speak Finnish. In practice, this means that foreign language speakers are provided the opportunity to access quantitative research data in FSD holdings in English. In addition, we describe all data in English to allow the international audience to find them.

Translating variables, that is, the questions and response alternatives presented in a study, differs quite a lot from translating other types of texts. Translators of literature often have a great deal of linguistic and artistic freedom. The challenge of translating fiction usually lies in carrying the ambiguities of the source language over to the target language. Translating technical and informative texts requires clearer, more univocal interpretation, although depending on the text type a translator may have some creative licence.

Striving for fidelity and clarity

When survey questions are being translated, there's very little room for interpretation. In studying attitudes, how something is asked may have almost as big an effect on the frequency distributions as what is asked.¹ The users of translated data have to be able to trust that the translated questions correspond to the original ones as closely as possible in terms of both content and form. Researchers may draw far-reaching conclusions based on the translated questions, which is why it's essential that non-Finnish-speaking researchers gain an understanding of what the respondents were originally asked and how the questions were phrased.

One of the challenges of translating variables faithfully is posed by the errors and inconsistencies sometimes found in source texts. At its worst, an error in a Finnish question may affect how the respondents answer the question, and the non-Finnish user of the data will wonder what has caused the unexpected frequency distributions. When translators notice an error, they have to consider how significant it is and whether it has actually affected the responses. The translator also needs to decide how to communicate the error to data users. Replicating the error in the translation is rarely a good option because a user won't know whether the error originated from the source text or the translator.

As translators at FSD, we're lucky to have the possibility to provide further information on the translations to users through a separate file. These translation notes usually contain information on the word choices and translation strategies used.

Culture-specific expressions pose challenges

In general, a translator of research data should aim to create as neutral a translation as possible while avoiding interpreting variables too strictly from her or his own point of view. However, this does not mean that we translate data word for word; relaying the idea of the original text clearly and intelligibly is our priority.

Ultimately, the challenges of data translations are very similar to those encountered when translating other kinds of texts, such as how to express a concept that does not exist in another language and how to translate the nuances of the source language into the target language.

Questions presented in surveys often have elements or expressions that are specific to the Finnish culture and have no obvious counterparts in English. In these cases, the concepts need to be explained to foreign users. For example, in one dataset, the respondents were asked whether "red cottages and potato fields" are part of the Finnish rural landscape. This expression is similar to the "white picket fence" used in the United States referring to a sort of simple and idyllic life. However, because our users are from all over the world, domesticating the question for a culturally limited audience is not a good idea. For users who are not familiar with either the Finnish or the American culture, we would simply be replacing one culture-specific expression with another. In situations like this, the translation notes are of great help to us, as we are able to explain expressions that might otherwise be incomprehensible to some users.

The translation process at FSD usually takes a few weeks depending on the size of the data and the translators' workload. After the translation is complete, the data are available on our Aila Data Service to all users who need it in English. This is why we always put a lot of care and effort in translating all of the data instead of specific, individual variables needed by one user.

"Haste makes waste" also applies to questionnaire design and translation

Some might say that a data translation is never close enough to the source text to make research on translated variables feasible. It's been noted, for example, that some established measurements of well-being do in fact measure slightly different concepts in different languages.² Full equivalence can perhaps never be achieved, but this is rarely the goal of translation. It's good to remember that language is built on interpretations, and even speakers of the same language may understand the same question in different ways in attitudinal surveys.

Questionnaire design and translation do not always receive the attention they deserve, although well-formed questions are likely to lead to better validity. In international comparative surveys, it's particularly important that all respondents are asked the same things in the same way. If you plan to use questionnaires in more than one language, having questionnaires translated by a professional translator is something to consider when planning data collection. Surveys conducted in a single language also benefit from proofreading by a professional to prevent potential errors or inconsistencies from endangering the objective of the study.

Survey question form and wording require some effort, but there is no need to reinvent the wheel; inspiration for questions can be found, for example, in the UKDS Variable and question bank, the upcoming CESSDA Euro Question Bank and of course our question and variable search on Aila Data Service.

Henri Ala-Lahti
Research Officer
firstname.lastname [at] uta.fi

Niko Koski
Research Assistant
firstname.lastname [at] uta.fi

¹ Schuman, Howard & Stanley Presser (1996), Questions and Answers in Attitude Surveys: Experiments on Question Form, Wording, and Context. Thousand Oaks: SAGE
² Lolle, Henrik Lauridsen & Jørgen Goul Andersen (2015), "Measuring Happiness and Overall Life Satisfaction: A Danish Survey Experiment on the Impact of Language and Translation Problems", Journal of Happiness Studies 17 (4): 1337-1350.

This blog entry is also available in Finnish:
Suomenkielisten tutkimusaineistojen kääntämisestä ja kansainvälisestä jatkokäytöstä.

Suomenkielisten tutkimusaineistojen kääntämisestä ja kansainvälisestä jatkokäytöstä

Tietoarkisto palvelee avoimen tieteen edistämiseksi myös tutkijoita ja opiskelijoita, jotka eivät puhu suomea. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tai ulkomailla asuville vieraskielisille asiakkaille tarjotaan mahdollisuus saada käyttöönsä kvantitatiiviset tutkimusaineistot englanninkielisinä. Lisäksi tuotamme kaikista arkistoon toimitetuista aineistoista kuvailut englanniksi, jotta kansainvälinen yleisö löytäisi tarvitsemansa aineistot.

Aineiston muuttujien eli tutkimuksissa esitettyjen kysymysten ja niiden vastausvaihtoehtojen kääntäminen poikkeaa varsin paljon muiden tekstien kääntämisestä. Kaunokirjallisten tekstien kääntäjällä on suuri vapaus ilmaista asia toisella kielellä. Kaunokirjallisuuden kääntämisen haasteena on usein alkuperäisen tekstin moniselitteisyys ja tämän välittäminen kohdekielelle. Asiatekstikääntäminen taas vaatii yksiselitteisempää ilmaisutapaa, vaikka tekstilajista riippuen myös asiatekstikäännöksissä on paikoitellen ilmaisunvapautta.

Tasapainottelua vastaavuuden ja selkeyden välillä

Tutkimusaineistojen kysymysten kääntäminen sijoittuu ilmaisutavan puolesta asiatekstien tiukempaan päähän. Asenteita tutkittaessa muuttujien jakaumiin voivat vaikuttaa paitsi kysymysten ajatuksellinen sisältö myös niiden esitystapa.¹ Käännettyjen tutkimusaineistojen käyttäjien on voitava luottaa siihen, että käännetyt kysymykset vastaavat sisällöltään ja esitystavaltaan mahdollisimman läheisesti tutkittaville esitettyjä. Tutkijat voivat tehdä pitkällekin meneviä johtopäätöksiä käännettyjen kysymysten perusteella. Siksi on tärkeää, että ulkomaalainen tutkija saa oikean käsityksen siitä, mitä vastaajilta on kysytty suomeksi.

Eräänä haasteena uskollisen muuttujakäännöksen tuottamiselle ovat alkuperäisissä teksteissä silloin tällöin esiintyvät virheet ja epäjohdonmukaisuudet. Pahimmillaan suomenkielisessä kysymyksessä esiintynyt virhe on voinut vaikuttaa siihen, miten tutkittavat ovat vastanneet kysymykseen, ja muun kielinen jatkokäyttäjä voi ihmetellä, mistä epäuskottavat frekvenssijakaumat mahtavat johtua. Kääntäjän onkin tällaisissa tilanteissa punnittava, kuinka merkittävä virhe on ja onko se saattanut vaikuttaa kysymyksen tulkintaan. Tämän lisäksi on mietittävä, kuinka tulkintaan mahdollisesti vaikuttanut virhe ilmaistaan tutkimusaineistoa käyttävälle asiakkaalle. Virheen toistaminen käännöksessä on harvoin hyvä vaihtoehto, sillä asiakas ei voi tietää, onko kyseessä kääntäjän vai alkuperäistekstin virhe.

Me Tietoarkiston kääntäjät olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä on mahdollisuus liittää kääntämiemme aineistojen yhteyteen lisätietoja käännöksistä. Lisätiedot kootaan yleensä erilliseen tekstitiedostoon, johon kääntäjät voivat myös kommentoida terminologiavalintojaan ja käyttämiään käännösstrategioita.

Kulttuurisidonnaiset ilmaisut vaativat pohdintaa

Yleisesti ottaen kääntäjän on vältettävä tulkitsemasta muuttujia omasta näkökulmastaan ja pyrittävä mahdollisimman neutraaliin käännökseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimusaineisto käännettäisiin suoraan sanasta sanaan, vaan etusijalla ovat aina tekstin ymmärrettävyys ja tekstin ajatuksen välittäminen kielestä ja kulttuurista toiseen. Tutkimusaineistojen kääntämisessä ollaan lopulta samankaltaisten haasteiden äärellä kuin muidenkin tekstien kääntämisessä, eli kuinka ilmaista toisesta kielestä tai kulttuurista kokonaan puuttuva käsite tai ilmaus ja kuinka siirtää lähtötekstin vivahteet toiselle kielelle.

Tutkimuksissa esitetyt kysymykset sisältävät usein kulttuurisidonnaisia elementtejä, joille ei ole olemassa termejä englanniksi. Tällöin termien käsitesisällöt täytyy selittää auki ulkomaalaiselle jatkokäyttäjälle. Esimerkiksi eräässä aineistossa vastaajilta kysyttiin sitä, kuuluvatko "punaiset tuvat ja perunamaat" suomalaiseen maaseutumaisemaan. Ilmaus on hyvin kulttuurisidonnainen, ja vaikka sille löytyisikin vastineita joistakin kulttuureista, on otettava huomioon, että asiakkaamme voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Siksi kysymyksen niin sanottu kotouttaminen yhteen kulttuuriin tai maahan, vaikkapa yhdysvaltalaisille tutulla kielikuvalla, ei ole suositeltavaa. Myös tässä tapauksessa on suureksi avuksi, että voimme toimittaa asiakkaalle lisätietoja käännöksestä ja selittää esimerkiksi, että punainen tupa ja perunamaa ymmärretään Suomessa usein eräänlaisena maalaisidyllinä.

Tietoarkiston käännösprosessi vie aineiston koosta ja kääntäjien työmäärästä riippuen yleensä muutaman viikon, jonka jälkeen aineisto on muidenkin englanninkielistä aineistoa tarvitsevien käytössä Aila-palvelun kautta. Tämän vuoksi aineistot käännetään aina huolellisesti kokonaan.

Kyselylomakkeita ei kannata kääntää hätäillen

Joidenkin mielestä käännöksellä ei koskaan päästä niin lähelle alkuperäisen tekstin merkitystä, että erikielisten muuttujien vertailu tutkimuksessa olisi mielekästä. Eräät tutkijat ovat esimerkiksi huomauttaneet, että usein käytetyt hyvinvoinnin mittarit mittaavat itse asiassa eri asioita eri kielillä.² Täydellistä kielten välistä vastaavuutta tuskin saavutetaan käännöksellä juuri koskaan, ja se on harvoin kääntämisen tavoite. On hyvä muistaa, että kieli rakentuu erilaisten tulkintojen varaan. Kyselytutkimuksissa mitataan yleensä vastaajien asenteita ja näkemyksiä, ja samaa kieltä puhuvatkin voivat ymmärtää saman kysymyksen eri tavoin.

Aina kyselylomakkeiden huolellista laatimista ja kääntämistä ei nähdä tutkimuksen kannalta oleellisena, vaikka oikein muotoilluilla kysymyksillä on merkitystä kyselyn tulosten validiteetin kannalta. Kansainvälisissä vertailuaineistoissa on erityisen tärkeää, että eri kielillä käytettävissä kyselylomakkeissa kysytään mahdollisimman tarkasti samoja asioita. Kyselylomakkeiden käännättäminen ammattikääntäjällä kannattaa ottaa huomioon jo aineistonkeruuta suunnitellessa, jos kyselylomakkeita aiotaan käyttää muulla kielellä kuin suomeksi. Suomeksikin kysymysten kieliasu kannattaa tarkistuttaa, jotta heikko tai epäjohdonmukainen kieli ei vaaranna tutkimuksen tavoitteita.

Kysymysten muotoilussa täytyy siis olla tarkka ja huolellinen niin suomeksi kuin englanniksikin. Pyörää ei tarvitse kuitenkaan keksiä uudelleen; suomeksi kysymyslomakkeita muotoillessa kannattaa käyttää hyväksi palveluportaali Ailan muuttujahakua ja etsiä esimerkkejä aiemmin käytetyistä kysymyksistä, ja englanniksi voi hyödyntää esimerkiksi UKDS:n kysymyspankkia sekä CESSDAn tulevaa Euro Question Bankia.

Henri Ala-Lahti
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Niko Koski
tutkimusapulainen
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

¹ Schuman, Howard & Stanley Presser (1996), Questions and Answers in Attitude Surveys: Experiments on Question Form, Wording, and Context. Thousand Oaks: SAGE
² Lolle, Henrik Lauridsen & Jørgen Goul Andersen (2015), "Measuring Happiness and Overall Life Satisfaction: A Danish Survey Experiment on the Impact of Language and Translation Problems", Journal of Happiness Studies 17 (4): 1337-1350.

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
Translation and international use of research data.

Data Service Portal Aila: accessibility and practicality for non-Finnish speakers

The Finnish Social Science Data Archive (FSD) is one of the most important national resources for the collection and storing of social research data. Among the many services they offer, they aim to make research data available to everyone, free of charge. In order to be able to make data accessible not only to Finnish people, but also to international researchers or students involved in research projects, they provide datasets translated into English.

Their Data Service Portal is called Aila and is easily accessible for international users from the FSD English Website. It contains a list of more than 1,200 datasets, many of which are available in English that can be conveniently searched through by using the feature "Search". This allows users to find data suitable for their project easily, a process that would otherwise be extremely time-consuming and which could also be inconclusive. Access conditions apply to most datasets, some of which are only available for research purposes and others only for research, teaching and study purposes. A small percentage can only be used upon permission from the depositor or creator of the data.

As a placement student at the FSD, who is not familiar with the content of their digital archive, I was asked to assess how easy it is to find and access data in English through Aila. For this purpose, I first started by researching a specific dataset. By using "Data Search" finding the dataset was quick and simple. The results included not only the specific year of the survey I was looking for, but also all of the previous waves. This is useful when one is interested in carrying out a study that compares data over time.

Although the process seems to be very straight forward, one needs to be careful before downloading a dataset, as not all of them contain data that has been translated into English. In fact, the portal Aila includes study descriptions in English for all of the studies in the archive, but this does not imply that all of the data has been translated. To make sure that the data is in English one should double-click on the dataset to open the description page and check on the yellow box on the right-side that it contains related files in English (e.g. the codebook).

Still, even if related files are not currently available in English, users can request for the dataset to be translated, a service offered by the FSD free of charge. This is almost exclusively done for quantitative studies, as the amount of text contained in qualitative studies would require a much more demanding process. Only less than 15% of the datasets are qualitative, however. This means that a translation can be requested for the vast majority of the data.

Many users may also have a specific topic to research, but may still not know the specific name of a dataset available for them to use. With this idea in mind, and focusing on specific terminology from the final project for university that I am currently working on, I used the "Variable Search" tool. As the topic I was searching for was quite niche, I was very surprised to find out that Aila contains some feasible data. This clearly indicates that the archive is truly rich in content. "Variable Search" highlights the exact variables that contain the terms searched for, within all of the datasets available in the archive. This is a quick way to find datasets that have already been translated into English.

In conclusion, the Data Service Portal Aila is an extremely useful tool not only for Finnish people, but also for those looking for data in English. It is accessible to everyone, easy to use and does not require extremely complicated procedures to obtain data. Perhaps requesting the translation of a specific dataset would involve a longer process, however it is certainly undeniable that the FSD succeeds in its aim to make research data available and accessible to everyone.

Laura Chieri
Q-Step Student

Kaksi viestiä

Yliopistojen ulkoinen tiedeviestintä tuntuu muuttuvan etupainotteiseksi elvistelyksi. Liian paljon keskitytään esittelemään aikomuksia ja saadun tutkimusrahoituksen määrää. No - mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tietoarkistokin sai juuri mittavan rahoituksen Suomen Akatemialta toimintojensa vahvistamiseen. Kuinka ollakaan, omakin uutisointimme muisti mainita muhkean rahasumman.

Yksikkömme kaltaiselle tuki-infrastruktuurille ei tarjoudu liian usein mahdollisuuksia kertoa toiminnastaan laajalle yleisölle. Viestintämme on enimmäkseen kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteisön sisäistä. Sen pääkohteita ovat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja muut tutkimusaineistoja keräävät, teettävät ja käyttävät tahot. Palvelujemme pääkäyttäjäryhmiä ovat tutkijat, opettajat ja opiskelijat.

Ydinviestimme kaikille on palvelujemme maksuton käyttömahdollisuus ja niiden hyödyllisyys tutkimusaineistojen elinkaaren hallinnan ja aktiivisen, avoimen käytön kannalta. Meille voi ja kannattaa arkistoida tutkimusaineistonsa, koska sitä kautta se dokumentoidaan kansainvälisen kuvailukäytännön mukaan. Aineistolle annetaan aineistoviite, tutkimusdata julkaistaan ja siihen voidaan viitata. Julkaistu aineisto on tuottajalleen tieteellinen meriitti. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja keskeisten tiederahoittajien nykysuosituksen mukaan julkaistujen tutkimusdatojen aineistoviitteet liitetään tutkimuksen harjoittajan ansioluetteloon muiden julkaisujen tavoin.

Tutkimusaineistoihin viittaamista tietoarkisto tukee kääntämällä tarvittaessa aineiston kuvailun englanniksi. Näin aineisto voidaan liittää kansainvälisiin tutkimusaineistotietokantoihin. Kvantitatiivisten tutkimusaineistojen osalta kielenkäännökset kattavat data-aineiston muuttujakuvauksineen.

Tutkimusaineistojen jatkokäyttäjille tarjoamme monipuolisia ja muitakin kuin yhteiskuntatieteitä tukevia palveluja. Aineistosivujen ohella verkkosivujemme keskeisiä sisältöjä ovat Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirja ja Menetelmäopetuksen tietovaranto. Ne ovat laaja-alaisia oppaita tutkimusaineistojen keruuseen ja analyysivaiheen hallintaan sekä tutkimusaineistojen käyttöön. Muistutettakoon, että Suomen Akatemia edellyttää kaikilla tieteenaloilla rahoituksen hakijoilta aineistohallinnan suunnittelua osana tutkimussuunnitelmaa.

Ydinviestin ohella tietoarkistolla on muutosviesti. Piakkoin ilmestyvä, painetun Tietoarkisto-lehden uusi numero valottaa tietoarkistojen eurooppalaisen yhteistyön syvenemistä. Lisäksi se esittelee muita yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteenalojen eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja, joiden kehittäminen on kuulunut jo tovin tutkimuksen kehittämisen painoaloihin EU:ssa. Kiitos jälleen kerran Helena Laaksoselle lehden kokoamisesta.

Valmistautuminen eurooppalaiseen CESSDA-yhteistyöhön on tarjonnut tietoarkistolle väylän myös kansallisten palvelujen laajentamiseen ja vahvistamiseen. Tämä alkaa näkyä erityisesti vuodesta 2014 alkaen, kun jo käynnissä olleet, Suomen Akatemian rahoittamat kehittämishankkeet tuottavat näkyviä muutoksia palveluihimme.

Ensi vuoden alussa tietoarkiston tallentamien aineistojen tilaus- ja toimitusjärjestelmä muuttuu sähköiseksi, jolloin rekisteröityneet käyttäjät saavat data-aineistot käyttöönsä suoraan verkosta. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulukäyttäjät voivat käyttää aineistopalvelujamme oppilaitoksensa käyttäjätunnuksella. Aineistojen tilaus- ja toimitusjärjestelmän uudistus on ollut erittäin mittava työkokonaisuus, josta ovat vastanneet osana Tietoarkisto 2015 -hanketta yksikön kaksi toiminnallista osastoa, aineistopalvelut ja tekniset palvelut. Vastuullisille kuuluu iso kiitos urakasta.

Peruspalvelumme ovat avoimesti ja maksutta käytössänne. Tämä on edelleen ydinviestimme. Muutosviestimme on palveluiltaan vahvistuva ja laajeneva tietoarkisto.

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi