FIDELIS pilot support offers helped to strengthen the upskilling of repositories

In this first project update of 2026, you will get an overview of the pilot trainings carried out within the FIDELIS project.

The European Open Science Cloud (EOSC) aims to develop a web of FAIR (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) data and services for science in Europe. One of the main objectives of the FIDELIS project is to Strengthen the upskilling of repositories and expansion of the Network through an active training and support programme.

At the end of 2025, the project organised three pilot training offers for provisional members of the FIDELIS Network, bringing together a total of 34 participants from several countries (see figure 1). The goal of pilot training was to support repositories to implement and adopt good practices, tools, services, and other solutions to increase their trustworthiness. From the perspective of the FIDELIS project, a key objective was to prepare and develop the necessary logistics, materials, and processes for this type of support for the training planned for 2026.

Figure 1: Countries represented by the participating repositories. Source: D8.1 - Implementation report on support for "early adopters" and training interventions.

The pilot round includes three different support offers. The first instructed participants to the TTRAM tool developed within the project. The second offered participants the opportunity to receive support for CoreTrustSeal certification. The third one, in turn, provided participants with the opportunity to explore the FAIR EVA tool.

The TTRAM (Enhancing Repository Transparency and Trustworthiness) training highlighted the benefits TTRAM brings organisations, particularly in assisting repositories with managing digital objects, strengthening organisational infrastructure, and technology and security management. Participants considered the goals of the pilot training as important and perceived TTRAM as being able to serve as a practical guideline for self-assessment, helping participants examine their practices more critically. You can read more about the implementation and experiences in the Implementation Story.

The aim of the second pilot training, an Explorer & Pathfinder track for CoreTrustSeal, was to help organisations explore and apply the CoreTrustSeal requirements. By the end of the support offer, participants had strengthened their understanding of CoreTrustSeal requirements and learnt to relate the current state and maturity of their repository to the requirements of the core criteria. You can read more about the implementation and experiences in the Implementation Story.

The third training, FAIR EVA (Evaluator, Validator & Advisor) plugin, introduced repository managers and technical staff to the FAIR EVA evaluator, validator and advisor tool and guided them through the development of a custom plugin tailored to their repository. Through the training participants started the creation of their own plugin, or at least a proof of concept as customising the tool to work with all metadata schemas and controlled vocabularies takes some effort to define. You can read more about the implementation and experiences Implementation Story.

The project will continue to provide training and support. You can read more about it on FIDELIS Training & Support programme | Eden-Fidelis.

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

FIDELIS-pilottikoulutukset vahvistivat data-arkistojen osaamista

Vuoden 2026 ensimmäisessä hankepostauksessa pääset tutustumaan FIDELIS-hankkeen toteuttamiin pilottikoulutuksiin.

FIDELIS rakentaa eurooppalaisen luotettavien repositorioiden verkoston, edistää yhteentoimivuutta, kehittää parhaita käytäntöjä ja tarjoaa repositorioille koulutusta ja tukea. Hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on vahvistaa repositorioiden osaamisen kehittämistä ja laajentaa verkostoa aktiivisen koulutuksen ja tuen ohjelman kautta.

Loppuvuodesta 2025 toteutettiin kolme pilottikoulutusta, jotka olivat avoimia FIDELIS-verkoston jäsenille. Niihin osallistui yhteensä 34 osallistujaa useista eri maista (kuva 1). Pilottikoulutuksien tavoitteena oli tukea repositorioita ottamaan käyttöön ja omaksumaan hyviä käytäntöjä, työkaluja, palveluita sekä muita ratkaisuja kehittääkseen luotettavuuttaan. Hankkeen toteuttamisen näkökulmasta puolestaan keskeistä oli kehittää tarvittavia käytännön järjestelyjä, materiaaleja ja prosesseja vuoden 2026 varsinaisia koulutuksia varten.

Kuva 1: Osallistuvien repositorioiden edustamat maat. Lähde: D8.1 - Implementation report on support for "early adopters" and training interventions.

Pilottikierroksen ensimmäinen koulutusvaihtoehto päästi osallistujat tutustumaan hankkeessa kehitettyyn TTRAM-työkaluun. Toinen tarjosi osallistujille mahdollisuuden saada tukea CoreTrustSeal-sertifiointiin ja kolmannessa puolestaan osallistujat saivat mahdollisuuden tutustua FAIR EVA -työkaluun.

TTRAM-koulutuksen tavoitteena oli tuoda esille työkalun hyötyjä, erityisesti repositorioiden apuna digitaalisten objektien hallinnassa, organisaation infrastruktuurin vahvistamisessa sekä teknologian ja turvallisuuden hallinnassa. Osallistujat kokivat tavoitteen tärkeäksi ja kokivat TTRAMin mahdollisesti toimivaksi repositorioissaan, esimerkiksi itsearvioinnin ja omien toimintatapojen kriittisen arvioinnin tukena. Pääset tutustumaan TTRAM-koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

CoreTrustSeal-koulutuksen tavoitteena oli auttaa organisaatioita CoreTrustSeal-vaatimusten täyttämisessä. Osallistujat pääsivät vahvistamaan ymmärrystään vaatimuksista ja oppivat suhteuttamaan nykytilansa ja kypsyystasonsa näiden kriteerien vaatimuksiin. Pääset tutustumaan CoreTrustSeal-koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

FAIR EVA –koulutus tarjosi mahdollisuuden perehdyttää repositorioiden ylläpitäjiä ja teknistä henkilöstöä FAIR EVA-arviointi-, validointi- ja -neuvontatyökaluun sekä räätälöimään repositorioihinsa sopivan lisäosan. Koulutuksen myötä osallistujat aloittivat oman lisäosan - tai sen "proof of concept" -version kehittämisen. Työkalun räätälöinti kaikkien metatietomallien ja kontrolloitujen sanastojen kanssa vaatii suhteellisen paljon työtä. Pääset tutustumaan FAIR EVA -koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

Hanke jatkaa koulutuksen ja tuen tarjoamista tänäkin vuonna. Voit lukea lisää FIDELIS-verkkosivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta toivottaen,

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

A Week of Learning and Collaboration - Júlia’s visit to FSD

In May 2025, FSD welcomed Júlia Egyed-Gergely from Hungary for a week-long visit to become acquainted with how DDI-based data curation is carried out in social science data archives.

Júlia is a staff member at the HUN-REN Centre for Social Sciences, Research Documentation Centre (HUN-REN CSS RDC). The RDC and two other institutes manage and operate the HUN-REN Data Repository Platform (HUN-REN ARP). Júlia described the visit as highly useful and beneficial. She felt warmly welcomed by the FSD team, who shared their knowledge and practical examples. She especially appreciated the opportunity to join the team for a short time and gain insight into its daily work.

Júlia Egyed-Gergely.

“The FSD Team is so helpful. I think I was at the best place to learn about DDI and research data management. I really liked the fact that the team is made up of well-prepared, well-informed professionals, and that everyone has their own area of responsibility and does their job professionally,” Júlia summarised.

During the visit, FSD introduced both FSD and Tampere University (TAU), covering processes and examples of research data management, data archiving, metadata management, infrastructure building, and the Finnish Open Science landscape. Júlia noted that the topics discussed during the visit were all highly useful and will help her to improve infrastructure and workflow at RDC.

“I learned a lot about DDI, how to use it and what are the benefits of using it. I have a much better understanding of the potential of DDI, the theoretical, practical and technical background of it, and the benefits this initiative and system could provide to my home institution,” Júlia said, describing the benefits of her visit.

Júlia (3rd from the left) also presented the activities and services of the RDC to the FSD staff.

In addition, the visit included topics related to the TRUST principles, CESSDA, the process of becoming a trustworthy repository, and FSD’s involvement in both national and international data service collaborations and projects. We also engaged in discussions about similarities and differences between FSD and the RDC, which offered valuable perspectives and strengthened mutual understanding.

“Cooperation is very important for repositories. Learning from each other, sharing best practices are highly useful and forward-looking,” Júlia concluded.

And we agree with Júlia. We warmly thank Júlia for her visit and the valuable discussions we were able to have.

Lisätietoa:
» HUN-REN Centre for Social Sciences, Research Documentation Centre (HUN-REN CSS RDC)
» HUN-REN Data Repository Platform (HUN-REN ARP)

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.lastname [at] tuni.fi

Palveluita tutkimuksen tueksi kehitetään hankeyhteistyöllä

Tietoarkisto osallistuu jatkuvasti useisiin erilaisiin kehityshankkeisiin. Hankkeissa kehitetään nykyisiä palveluita ja suunnitellaan uusia tutkijoille sekä tutkimuksen tueksi. Hanketyössä pyritään löytämään ratkaisuja eri toimijoiden yhteisiin tarpeisiin. Eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen tutkimusinfrastruktuuri CESSDAn palveluntuottajana Tietoarkisto osallistuu aktiivisesti sen moniin työryhmiin ja projekteihin. Lisäksi Tietoarkisto tekee yhteistyötä muiden kansainvälisten ja kansallisten tahojen kanssa.

Monet tietoarkistolaiset osallistuvat hankkeisiin eri tavoin. Hanketyö on arkipäivää erityisesti Projektit ja kehittäminen -moduulin jäsenille, joiden työajasta suurin osa kuluu hanketehtävien parissa. Kehittämispäällikkö Mari Kleemola ja erityisasiantuntija Taina Jääskeläinen kertovat hanketyön arjesta sekä kuulumisia hankkeista, joihin he osallistuvat.

Mihin hankkeisiin osallistut ja mitä niissä tehdään?

Mari: Osallistun SSHOC- (Social Sciences & Humanities Open Cloud) ja EOSC Nordic (European Open Science Cloud) -hankkeisiin sekä CESSDAn Trust-projektiin. Lisäksi toimin CESSDAn Tools-työryhmän vetäjänä.

– Näillä hankkeilla on rinnakkaisia tehtäviä, joilla on synergiaetuja. Esimerkiksi SSHOC- ja CESSDA Trust -hankkeissa edistetään luotettujen aineistovarantojen sertifiointia tukemalla data-arkistoja sähköisten aineistojen luotettavassa säilytyksessä ja laadun takaamisessa. Olen CoreTrustSeal-sertifikaatin johtokunnan jäsen ja minulle on kertynyt sertifiointiin liittyvää asiantuntemusta, jota voin tuoda hankkeisiin. Hankkeista puolestaan saadaan palautetta, jota voidaan käyttää sertifioinnin ja data-arkistojen kehittämisessä.

– EOSC Nordic ja SSHOC -projekteissa sekä Tools-työryhmässä kehitetään myös uusia palveluita ja parannetaan aineistojen ja niiden kuvailutietojen yhteentoimivuutta. Kaikilla hankkeilla on yhteisenä tavoitteena Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun eli EOSCin rakentaminen.

Taina: Yli puolet työajastani kuluu CESSDAn hankkeisiin. Toimin sekä CESSDAn aineistoluettelon että sanastopalvelun sisältövastaavana. Rooliin kuuluu ohjausryhmän vetäminen, käyttäjien edustaminen, vaatimusmäärittely, yhteistyö teknisen puolen vastuuhenkilöiden kanssa, tiedottaminen, sidosryhmäyhteistyö ja monenlainen toiminnan sujuvuuden varmistaminen. Lisäksi osallistun monikielisen ELSST-asiasanaston (European Language Social Science Thesaurus) sisällön kehittämiseen ja koulutan kaikki sen kääntäjät.

– CESSDAn aineistoluettelossa on 15 kansallisen palveluntuottajan julkaisemat tutkimusaineistokuvailut, joita on tällä hetkellä yli 30 000. Se on erinomainen lähde löytää yhteiskuntatieteellisiä ja joitakin terveystieteellisiä tutkimusaineistoja eri maista. Luettelosta on julkaistu uusi versio viime kuussa.

– CESSDAn sanastopalvelussa luodaan, ylläpidetään ja käännetään monikansalliseen käyttöön tarkoitettuja sanastoja. Monet sanastoista on luotu DDI Allianssin tutkimusaineistojen kansainvälisen kuvailustandardin osaksi, ja osallistun sen sanastoryhmän työhön itsekin. CESSDAn jäsenorganisaatiot kääntävät näitä omille kansallisille kielilleen.

– Näiden lisäksi osallistun kahteen EU-projektiin: TRIPLE (Transforming Research through Innovative Practices for Linked Interdisciplinary Exploration)- ja SSHOC-projekteihin. Molemmissa on samoja elementtejä kuin CESSDA-hankkeissa, mutta nämä koskevat useampaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria ja tieteenalaa, kuten kielitieteitä ja humanistisia tieteitä. Kummassakin projektissa olen yhden työpaketin jäsenenä, useimmiten liittyen sanastoihin, niiden hyödyntämiseen tai laajoihin aineistoluetteloihin. TRIPLEssä kiinnostaa erityisesti nähdä, missä määrin algoritmeilla onnistutaan rikastuttamaan eri maista ja eri kielillä tulevaa metadataa.

Mikä hanketyössä on antoisinta?

Mari: Hanketyössä oppii paljon uutta eikä siinä ole kahta samanlaista päivää. Se avaa näköaloja Eurooppaan ja muualle maailmaan ja tarjoaa tilaisuuden nähdä, mitä muualla tehdään ja miten. Hankkeiden kautta voimme myös vaikuttaa siihen, että Suomen avoimen tieteen hyviä käytäntöjä omaksuttaisiin kansainvälisesti. On myös antoisaa olla osaltani vaikuttamassa alan kehitykseen ja rakentamassa CESSDAa ja sen palveluita yhteiskuntatieteilijöille.

Taina: Olen viihtynyt toimiessani ja verkostoituessani eri maista tulevien ihmisten kanssa. On mielekästä tehdä työtä, jossa voi kerrankin hyödyntää kaikkia asiantuntemusalueitaan. Olen taustaltani sekä informaatikko että kielenkääntäjä, joten metadatan harmonisointi ylikielirajojen ja datan löydettävyys kiinnostavat minua aina. Vuosikausien kieliharrastuksestani on ollut yllättävän paljon iloa, koska huomasin voivani tutkailla sanastoja tai aineistokuvailuja kahdeksalla eri kielellä ja pysyä suunnilleen kärryillä siitä, onko siellä vääriä tietoja väärässä paikassa jne. Taidan olla kansainvälisessä työskentelyssä kuin kala vedessä.

– Antoisaa on huomata, että on pystynyt organisoimaan asioita niin, että tavoitteet saavutetaan ja maaliin päästään, vaikka olisi tullut kuinka monta yllättävää mutkaa matkan varrella. Koko ajan saa myös oppia uutta eikä tylsää päivää ole.

Entä mikä on haastavinta?

Mari: Haastavaa on se, että kansainvälisessä hanketyössä tehdään enimmäkseen virtuaalisesti tiimityötä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Se vaatii erilaisten näkökulmien, tieteenalakäytäntöjen ja ihmisten työtapojen huomioon ottamista ja yhteensovittamista. Monesti tapaaminen ja tutustuminen edes kerran kasvokkain helpottaa yhteistyötä.

Taina: Kun kehitetään kansainvälisiä palveluja, tavoitteesta ollaan usein yksimielisiä mutta matkan varrella joudutaan neuvottelemaan siitä, miten tavoitteisiin parhaiten päästään. Data-arkistot ovat keskenään hyvin erilaisia: osa hyvin resursoituja ja osa vähemmän, osa toiminut vuosikymmeniä, osa on toiminnan alkutaipaleella. Tämä asettaa omat haasteensa esim. metadatan harmonisoinnissa.

– Käyttäjien edustajien ja IT-puolen on myös hyvä jatkuvasti keskustella siitä, paljonko kukin käyttäjien toive vaatii koodauspuolella. Joskus haluttu toiminnallisuus on helposti toteutettavissa ja joskus se vaatii runsaasti työtä. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjien edustajien on pohdittava, onko se vaivan arvoista. Tärkeintä olisi tunnistaa ja jättää pois paljon IT-työtä vaativat vähemmän tärkeät tavoitteet, jotta voidaan keskittyä olennaisempiin.

– Sisältövastaava on tietyissä asioissa vahtikoira, joka tarkkailee mm. metadatan laatua ja yhteensopivuutta CESSDAn aineistoluettelon ja sanastojen vaatimusten kanssa. Tehtävässä täytyy neuvotella eri maissa sijaitsevien organisaatioiden kanssa heidän metadatansa laadusta ja yhteensopivuudesta sekä hoputtaa esim. sanastojen kääntäjiä tekemään oma kieliversionsa ajoissa. Ystävällisistä reaktioista päätellen ratkaisuja etsivää vahtikoiratoimintaani ei kuitenkaan ole koettu ikäväksi.

Kuinka koronavuoden poikkeusolot ovat vaikuttaneet hanketyöskentelyyn?

Mari: Ehdin onneksi tavata suurimman osan tämänhetkisten hankkeiden yhteistyökumppaneista ennen poikkeusolojen alkua, joten yhteistyö sujuu hyvin myös virtuaalisesti. Kasvokkaisten tapaamisten puuttuessa vapaamuotoinen ideointi on kuitenkin hankalampaa. Kasvokkaisissa kokouksissa epävirallisella sosiaalisella kanssakäymisellä on suuri merkitys - työtä tehdään ihmisten kanssa ja välillä on hyvä jutella heidän kanssaan muustakin kuin työasioista!

Taina: Normaalioloissakin kansainväliset projektit tarkoittavat sähköposteja ja videokonferensseja, joten siihen koronavuosi ei ole tuonut muutosta. Zoom oli kovassa käytössä jo aiemmin. Esimerkiksi aineistoluettelon uuden version teknisen puolen tekijät olivat Iso-Britanniassa ja Norjassa, sanastotyökalun koodari puolestaan Saksassa.

– Ainoa mikä on jäänyt pois, ovat kasvokkaiset tapaamiset ja konferenssit. Niitä kaipaa ja olisi hyvä välillä olla, vaikka en lentokentillä notkumisesta ja muusta matkustamisen aikasyöpöistä pidä. Verkostoituminen on paljon helpompaa, kun ihmiset on tavannut kasvotusten. Monet asiat saa helpommin ja nopeammin selvitettyä paikan päällä ja tauoilla. Jos projektissa on paljon ihmisiä, joita on aina tavannut vain etänä, on toiminnan sujuvuudessa ja verkostoitumisessa eroa verrattuna siihen, että ryhmä olisi ainakin kerran tavannut kasvotusten.

– Etätyön huonoin puoli on työpäivien venyminen, koska tekemistä tuntuu aina riittävän loputtomiin.

Lisätietoa:

» Tietoarkiston hankesivut
» Kehittämispäällikkö Mari Kleemola
» Erityisasiantuntija Taina Jääskeläinen

Henri Ala-Lahti
tietoasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Datan lisäksi Tietoarkisto jakaa osaamista

Tietoarkisto on yksi avoimen tieteen keskeisistä toimijoista Suomessa. Tavoitteenamme on tuottaa tehokkaasti laadukkaita, luotettavia ja helposti saavutettavia data- ja aineistonhallintapalveluja tiedeyhteisölle. Ei mikään läpihuutojuttu. Pitää olla valmiuksia luoda uutta ja omata ajantasaista asiantuntemusta tutkimuksesta, menetelmistä, ohjelmistoista, tutkimusetiikasta, lainsäädännöstä, metadatasta, sähköisestä säilyttämisestä, tietoturvasta ja asiakaspalvelusta – vain muutamia mainitakseni. Niinpä tietoarkistolaisille on kertynyt ainutlaatuista asiantuntemusta monilta eri osa-alueilta. Monimutkaistuvassa maailmassa kellään ei kuitenkaan yksin voi olla kaikkea tarvittavaa osaamista. Tarvitsemme eri alojen asiantuntijoiden tiimejä ja organisaatioiden välistä yhteistyötä.

Aikaisemmin olen kirjoittanut Tietoarkiston aktiivisesta roolista eurooppalaisessa data-arkistotoiminnassa. Olemme laajasti mukana myös kotimaisissa avoimeen tieteeseen sekä aineistojen jakamiseen ja säilyttämiseen liittyvissä aloitteissa. Sekä kansallisissa että kansainvälisissä ympyröissä käytännön työ tehdään yleensä erilaisissa työryhmissä. Osaamisen ja tiedon jakaminen on työn onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä.

Laskin, että tällä hetkellä Tietoarkisto osallistuu 15 erilaiseen kansalliseen ohjaus-, asiantuntija- tai työryhmään. Vuodessa osallistumme niiden tiimoilta keskimäärin noin 70 kokoukseen. Aikaa kokouksiin ja niihin liittyviin tehtäviin kuluu noin kuusi henkilötyökuukautta vuodessa – enemmänkin, jos tietoarkistolaisilla on työryhmissä vetovastuuta. Luvuissa ovat mukana vain sellaiset ryhmät, joihin osallistumme osana perustyötä, eli joihin meillä ei ole erikseen hankerahoitusta.

Työryhmistä monet liittyvät Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeeseen. Tietoarkisto tekee työtä ATT:n asiantuntijaryhmässä, palvelutyöryhmässä, PAS-työryhmässä, kansainvälisyystyöryhmässä, Tuuli-projektissa ja ATT:n ja Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) yhteisessä oikeuksien metatiedot -työryhmässä. Olemme edustettuina myös KDK:n ohjausryhmässä, tietoarkkitehtuuriryhmässä ja PAS-yhteistyöryhmässä. Muista ryhmistä mainittakoon JHS Rekisterimeta -työryhmä, Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmän ohjausryhmä, TUHA-tutkimusaineistoryhmä ja Veteraanikansanedustajien muistitietoarkiston kehittämisryhmä.

Edellä mainitut ryhmät rakentavat hyviä yhteisiä käytäntöjä, standardeja ja erilaisia palveluita tiedeyhteisölle ja laajemminkin. Itse olen mukana useissa ryhmissä ja koen ne antoisina, vaikka turhautumisen hetkiäkin tulee. Välillä tuntuu, että työryhmä toisensa jälkeen puhuu samasta asiasta ja edistyminen on tuskallisen hidasta. Tampere-Helsinki–junamatka on tullut liiankin tutuksi.

Omalla kohdallani turhautuminen on onneksi useimmiten hetkellistä. Tutkimusdatan arkistointi ja avaaminen on suuri muutos tutkimuskulttuurissa, ja sähköinen säilyttäminen muuttaa arkistomaailmaa. Valtionhallinnon digitalisaation yhteydessä puolestaan tavoitellaan siilojen purkamista. Ajattelenkin, että päällekkäisiltä tuntuvat työryhmät heijastelevat näitä käynnissä olevia suuria toimintakulttuurimuutoksia ja jopa kuuluvat murrosvaiheeseen. Tämä ei tarkoita, etteikö työryhmissä ja niiden välisessä työnjaossa olisi tehostamisen tai selkeyttämisen varaa, mutta odotan tilanteen kohenevan ATT:n kaltaisten hankkeiden myötä. Jos jotain saisi toivoa, niin sitä, että alan toimijoilla olisi hieman enemmän kykyä ja mahdollisuuksia (eli käytännössä resursseja) nähdä omia lyhyen tähtäimen etujaan ja intressejään pidemmälle.

Tietoarkisto on vuosien mittaan ollut aktiivinen tiedon ja osaamisen jakaja. Olemme osallistuneet lukuisiin työryhmiin ja hankkeisiin. Kaiken kaikkiaan ne ovat olleet oivallisia tilaisuuksia reflektoida Tietoarkiston käytäntöjä, oppia muilta, ratkaista yhteisiä ongelmia ja jakaa Tietoarkistoon kertynyttä erikoisosaamista. Olemme myös oppineet, että joskus täytyy sanoa ei. Parhaimmillaan ryhmät ovat kuitenkin asiantuntijoiden ja organisaatioiden verkostoja, joissa erilaiset näkökulmat kohtaavat tarjoten pohjan uutta osaamista ja uusia palveluita luovalle yhteistyölle.

Lisätietoja
» Avoin tiede ja tutkimus -hanke (ATT)
» Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)

Mari Kleemola
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi