Tietoarkiston kehittämispäivä ja pikkujoulut: tekoälytestauksia ja yhdessä tekemistä

Tietoarkistossa pidetään säännöllisesti yhteisöllisiä kehittämispäiviä. Ne pohjaavat Tietoarkiston missioon: Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Tietoarkiston roolia sähköisten tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden johtavana asiantuntijaorganisaationa, valtakunnallisena tutkimuksen ja opetuksen tukiyksikkönä sekä arvostettuna kansainvälisenä toimijana. Kunkin kehittämispäivän ohjelmassa painotetaan innostavaa, innovatiivista ja yhteisöllistä tapaa tarttua edellä mainittuihin teemoihin ajankohtaisesta näkökulmasta käsin.

Strategiakaudella 2025–2028 Tietoarkisto ennakoi toimintaympäristössään tapahtuvan nopeita muutoksia, kuten avoimen tieteen palveluiden ja vaatimusten kehittymisen kansallisella ja eurooppalaisella tasolla sekä tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja riskit. Tämänkertaisen kehittämispäivän sisältö nojasi AIMS-hankkeessa tehtyyn työhön, joka nimenomaan vastaa Tietoarkiston toimintaympäristön muuttuneisiin vaatimuksiin.

Kehittämispäivä alkoi Tietoarkiston tietopalvelun ja aineistonkäsittelyn asiantuntijoiden alustuksilla. Niissä kuultiin kokemuksia anonymisoinnin ja laadullisten aineistojen arkistoinnin kehityskaaresta sekä nykyhetken tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä. Lisäksi Tietoarkistolla työnkierrossa oleva Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö ja tiedon tuotannon laadun sekä avoimen tieteen asiantuntija Maria Söderholm esitteli toi päivän uudenlaista näkökulmaa ja esitteli Tietoarkiston väelle Suomen ympäristökeskuksen toimintaa.

Tietoarkiston johtava asiantuntija Arja Kuula-Luumi esittelee tekoälytestausten lähtökohtia, tuloksia ja demoja.

Alustusten jälkeen jatkui yhteinen keskustelu tekoälyyn liittyvistä aiheista, jossa nousi esiin useita toisiaan rikastuttavia näkökulmia, esimerkiksi arkistoinnin kehityskaaren merkityksestä ja toimintaympäristön muutoksista sekä niihin liittyvistä tarpeista. Lisäksi pureuduttiin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten aineistojen anonymisoinnin eroihin tekoälypohjaisten työkalujen näkökulmasta.

Kehittämispäivä jatkui yhteisellä lounaalla, jonka jälkeen siirryttiin Tampereen Flipperi- ja pelihalli Pinball Unionin tiloihin jatkamaany yksikön pikkujouluja. Pikkujoulut vahvistivat yhdessä tekemisen tunnetta ja loivat hauskoja yhteisiä muistoja, jotka kantavat työarjessa.

TKaksi henkilökunnan jäsentä yhdessä pelaamassa Guitar Hero -peliä.

Kehittämispäivä ja pikkujoulut tarjosivat henkilökunnalle mahdollisuuden pysähtyä jakamaan kokemuksia, kehittämään tekoälyosaamista ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea vahvistamaan yhteisöllisyyttä. Päivän aikana syntyi uusia ideoita ja tarttui mukaan hauskoja muistoja vietäväksi.

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

AIMS-hanke saa rahoituksensa Suomen Akatemian FIRI2024 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2025–2028 toisen vaiheen hausta.

FIDELIS-hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Euroopasta (Grant agreement ID: 101188078).

Developing AI Competence at FSD

The development of artificial intelligence (AI) is accelerating, and its impact is evident across many areas of society, such as political decision-making and organisational operations. AI is becoming an increasingly significant part of everyday life—something we take for granted. This blog post provides an overview of how AI competence is being developed at the Finnish Social Science Data Archive (FSD).

At FSD, staff AI competence is being strengthened particularly through the AIMS project. One of the project’s goals is to develop FSD’s capabilities in utilising AI-based solutions and services within its workflows and user services. The focus is on practical solutions and applying existing technologies. The work package includes setting up a staff learning programme on the use of AI solutions.

FSD aims to increase AI competence across the entire staff by offering training opportunities on various AI tools, including those provided by Tampere University. FSD staff work in three modules: Administration and Projects, User Services and Data Processing, and Technical Services. A key part of building AI competence has been identifying what each module needs and tailoring the training accordingly. This ensures that each module receives genuinely useful knowledge about AI-based solutions and opportunities.

Figure 1: Themes of AI training attended by FSD staff in 2025.

Figure 1 shows the themes connected to AI-related training attended by staff. All personnel have participated in common training sessions on practical ways to use AI in everyday tasks, such as drafting documents, summarising reports, analysing data, and searching for information efficiently. It has been essential to identify areas where AI can assist with work tasks. Staff members have also attended AI training aligned with their own focus areas and interests, including:

• AI policy, ethical issues, and privacy and security
• Software development and deep learning in machine learning
• Understanding concepts related to AI skills
• Improving efficiency in administrative tasks
• AI agents and prompting
• The role of AI in research and education

In addition, FSD staff have participated in AI-related conferences that strengthen expertise, provide the latest insights into developments in the field, and enable networking with other stakeholders. These conferences have focused on topics such as software development, technology and innovative solutions, and the use of AI in organisations, including repositories.

AI training or conferences alone are not enough to utilise AI in a solution-oriented and creative way. What is learned must be put into practice, and FSD staff have begun using suitable AI-based tools in their work. As part of the AIMS project, FSD is piloting selected AI-driven solutions within its workflows and user-driven services. More about these initiatives will be shared in blog posts throughout 2026.

In the next blog post, we will turn to the FIDELIS project. This post will introduce pilot training sessions where members of the FIDELIS network had the opportunity to participate in a pilot round of implementation training. This type of support will be offered throughout the project to help repositories implement and adopt good practices, tools, services, and other solutions to increase their trustworthiness.

Wishing you a wonderful start to December and happy holidays!

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

The AIMS project is funded by the Research Council of Finland through the second phase of the FIRI2024 call for national research infrastructures for 2025–2028.

See this blog entry in Finnish.

Tietoarkistossa kehitetään henkilökunnan tekoälyosaamista

Tekoälyn kehitys kiihtyy, mikä näkyy laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilla, kuten poliittisessa päätöksenteossa ja organisaatioiden toiminnassa. Tekoäly on yhä merkittävämpi osa ihmisten jokapäiväistä elämää, jopa itsestäänselvyys. Tässä blogikirjoituksessa avaan näkymää tekoälyyn Tietoarkistossa osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Tietoarkistossa kehitetään henkilökunnan tekoälyosaamista eritoten AIMS-hankkeessa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on kehittää kyvykkyyttä hyödyntää tekoälypohjaisia ratkaisuja ja palveluja työprosesseissa ja käyttäjäpalveluissa. Painotus on käytännöllisissä ratkaisuissa ja olemassa olevien ratkaisujen soveltamisessa. Yhtenä käytännön toimena on henkilökunnan kouluttautuminen tekoälyratkaisujen käyttöön.

Tavoitteena lisätä koko henkilökunnan tekoälyosaamista tarjoamalla kouluttautumismahdollisuuksia erilaisten tekoälyratkaisujen käyttöön ottaen huomioon Tampereen yliopiston tarjoamat työkalut. Tietoarkistossa työskentelee henkilökuntaa kolmessa eri moduulissa, jotka ovat hallinto ja hankkeet, tietopalvelu ja aineistonkäsittely sekä tekniset palvelut. Henkilökunnan tekoälyosaamisen kehittämisessä on ollut keskeistä tunnistaa eri moduulien tehtävien painopisteet, joiden mukaan koulutuksia on räätälöity sopivaksi. Räätälöinti on tärkeää, koska se varmistaa jokaisen moduulin saavan aidosti hyödyllistä tietoa tekoälypohjaisista ratkaisuista ja mahdollisuuksista.

Kuva 1: Tietoarkiston henkilökunnan käymien tekoälykoulutusten teemat vuonna 2025.

Kuvassa 1. esitellään teemoja, joihin kytkeytyen Tietoarkiston henkilökunta on käynyt erilaisia tekoälyaiheisia koulutuksia. Koko henkilöstö on osallistunut yhteisiin koulutuksiin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen arjen työssä, erilaisten tiedostojen ja sisältöjen luomisessa ja analysoimisessa sekä tiedonhaussa. Koulutusten näkökulmasta on ollut keskeistä huomioida paikat, joissa tekoäly auttaa työssä. Henkilökunta on omien painoalueidensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti osallistunut koulutuksiin, jotka ovat liittyneet esimerkiksi

• tekoälypolitiikkaan, tekoälyn eettisiin kysymyksiin sekä tietosuojaan ja –turvaan
• ohjelmistokehitykseen ja koneoppimiseen syväoppimisen näkökulmasta,
• tekoälytaitojen käsitteiden ymmärtämiseen
• hallinnollisen työn tehostamiseen tekoälyä hyödyntäen
• AI–agentteihin ja käytettävien promptien luomiseen ja hallintaan
• tekoälyn rooliin tutkimuksessa ja opetuksessa.

Lisäksi henkilökunta on osallistunut tekoälyteemoihin kytkeytyviin konferensseihin, jotka vahvistavat osaamista, tuovat uusinta tietoa alan kehityksestä ja mahdollistavat verkostoitumisen muiden toimijoiden kanssa. Konferensseissa on käsitelty aiheita, jotka ovat liittyneet esimerkiksi ohjelmistokehitykseen, teknologiaan ja innovatiivisiin ratkaisuihin ja tekoälyratkaisujen hyödyntämiseen organisaatioissa, kuten repositorioissa.

Tekoälykoulutukset tai -konferenssit eivät kuitenkaan yksin ole ratkaisu tekoälyn hyödyntämiseen ratkaisukeskeisesti ja luovasti. Opittu pitää saada käytäntöön ja Tietoarkiston henkilökunta onkin ottanut jo käyttöönsä erilaisia tekoälypohjaisia työkaluja. Osana AIMS-hanketta Tietoarkistossa pilotoidaan valikoituja AI-pohjaisia ratkaisuja osana työprosesseja ja käyttäjäpalveluita. Näistä on mahdollista lukea lisää vuoden 2026 blogipostauksien myötä.

Seuraavassa ja vuoden 2025 viimeisessä Tietoarkiston blogipostauksessa siirrymme FIDELIS-hankkeen pariin. Blogipostaus esittelee pilottikoulutuksia, joihin FIDELIS-verkoston nykyisillä jäsenillä oli mahdollisuus osallistua. Koulutusten tavoitteena on auttaa repositorioita ottamaan käyttöön ja soveltamaan hyviä käytäntöjä, työkaluja, palveluja ja muita ratkaisuja palvelunsa luotettavuuden parantamiseksi.

Mukavaa alkanutta joulukuuta ja hyvää joulun aikaa toivottaen

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

AIMS-hanke saa rahoituksensa Suomen Akatemian FIRI2024 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2025–2028 toisen vaiheen hausta.

Lue blogi englanniksi.

Japanilaiset hakivat Tietoarkistolta oppia laadullisten aineistojen arkistointiin

Tietoarkisto sai maaliskuun alussa kunnian toivottaa tervetulleiksi japanilaiset kollegansa, kun Japanin yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (Social Science Japan Data Archive, SSJDA) saapui vieraita Tampereelle. Päivän kestäneen vierailun aikana Nobutada Yokouchin johtama kolmen henkilön delegaatio tutustui Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistointikäytäntöihin.

Kuten Suomessa, myös Japanissa laadullisten aineistojen käyttö osana yhteiskuntatieteellistä tutkimusta on hyvin yleistä. Tähän asti vain kvantitatiivisia aineistoja arkistoinut SSJDA kokeekin tarpeelliseksi laajentaa arkistointipalvelunsa kattamaan myös laadulliset aineistot. Nobutada Yokouchin mielestä Tietoarkisto oli oikea paikka hakea mallia ja tietoa laadullisten aineistojen arkistointiin. Ei vähiten sen vuoksi, että useilla mittapuilla tarkasteltuna Tietoarkisto Suomessa on yksi kokeneimmista ja edistyksellisimmistä laadullisten aineistojen arkistoinnin asiantuntijoista koko Euroopassa.

Tapaamisen aluksi Tietoarkiston palvelupäällikkö Tuomas J. Alaterä esitteli vieraille Tietoarkiston historiaa, toiminnan perusperiaatteita ja tilastoja. Tämän jälkeen Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistoinnin asiantuntijatiimi vastasi yksityiskohtaisesti SSJDA:n ennalta lähettämiin kysymyksiin. Tietosuoja-, tutkimuseettisiin ja aineistojen käyttöoikeuksia koskeviin kysymyksiin vastasi Tietoarkiston johtava tietosuoja-asiantuntija Arja Kuula-Luumi.

Päivän päätteeksi tietoasiantuntijat Joel Kallio ja Sanni Tujunen esittelivät Tietoarkiston kehittämää laadullisten aineistojen käsittelytyökalu Kvalikristua, joka nopeuttaa laadullisten aineistojen käsittelyä. Työkalun avulla aineistotiedostoihin voidaan tehdä helposti esimerkiksi erilaisia massamuutoksia, sekä luoda aineistolle käytettävyyttä lisäävä html-hakemisto. Kvalikirstun ohella japanilaisvieraita kiinnosti myös Tietoarkiston luoma ja ylläpitämä Penna-kirjoitusaineistojen keruutyökalu, joka palvelee paitsi Tietoarkiston aineistoja kerääviä asiakkaita, myös virtaviivaistaa kirjoitusaineistojen käsittelyä arkistointivaiheessa.

Toiminnoissa paljon yhteneväisyyksiä

Vaikka tapaamisessa keskityttiin Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistointia koskevien käytäntöjen läpikäymiseen, esitteli myös SSJDA vierailun aikana omaa toimintaansa. Päivän aikana havaittiin, että Tietoarkistolla ja Japanin SSJDA:lla on monia yhtäläisyyksiä. Aineistojen arkistointiin liittyvät haasteet ovat hyvin samankaltaisia maasta tai maanosasta riippumatta. Molemmat arkistot osoittautuivat myös suurin piirtein saman ikäisiksi, ja aineistovarannot lähestulkoon samankokoisiksi. Lisäksi molempien arkistojen arkistointikäytännöt ovat monelta osin hyvin yhdenmukaisia. Lukuisista yhtäläisyyksistä huolimatta arkistojen toimintatavoissa ja palvelutarjonnassa huomattiin myös eroja. SSJDA esimerkiksi tarjoaa tutkijoille analyysipalveluja, toisin kuin Tietoarkisto. Tietoarkisto puolestaan tarjoaa kvantitatiivisten aineistojen kuvailujen yhteydessä kattavat muuttujakuvailut, jotka toistaiseksi puuttuvat kokonaan SSJDA:n aineistoista.

Tietoarkistossa vierailleeseen ryhmään kuului Nobu Yokouchin (2. oik.) lisäksi Kenji Ishida ja Sae Taniguchi. Tietoarkistosta osallistuivat Tuomas J. Alaterä, Jarkko Päivärinta, Arja Kuula-Luumi, Sanni Tujunen ja Joel Kallio.

Nobutada Yokouchi esitteli tietoarkistolaisille mm. SSJDA:n aineistokatalogia (JDCat) sekä tapaa, jolla SSJDA hyödyntää tekoälyä aineistokuvailujen laadinnassa. Yokouchin mukaan tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan jo lähes yhtä hyviä aineistokuvailuja manuaalisesti tehtyjen kanssa. Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet aineistonkäsittelyn eri vaiheissa kiinnostavat myös Tietoarkistoa. Tietoarkistolla on juuri käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama AIMS-hanke, jossa muun muassa selvitetään tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia arkistotyössä. Kokemustenvaihto Japanin ja Suomen tietoarkistojen välillä tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ei siis varmastikaan rajoitu vain tähän vierailuun.

Kaiken kaikkiaan vierailu oli molemmille osapuolille opettava. Oli kiinnostavaa huomata, että vaikka moni asia tehdään osittain samalla tavalla, on käytäntöjen välillä myös eroja. Uskoaksemme pystyimme tarjoamaan laadullisten aineistojen arkistointiin laajentavalle SSJDA:lle paljon arvokasta tietoa laadullisten aineistojen arkistoinnista. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, että SSJDA saa käynnistettyä laadullisten aineistojen arkistoinnin ja toivomme SSJDA:lle menestystä tässä työssä.

Yhteistyö arkistojen välillä jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Seuraava yhteinen tilaisuus on jo tiedossa, sillä molemmat arkistot osallistuvat kesällä kansainväliseen IASSIST-konferenssiin, joka kokoaa vuosittain tutkimusaineistojen arkistoinnin asiantuntijat eri puolilta maailmaa yhteen. Tänä vuonna IASSIST järjestetään kesäkuun alussa Bristolissa Englannissa.

Lisätietoa:
» SSJDA
» JDCat
» Kvalikirstu
» Penna
» AIMS-hanke

Jarkko Päivärinta
erityisasiantuntija, kvalitatiivisten aineistojen arkistointi
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

25-vuotta Tietoarkistoa

Tammikuun alussa tuli kuluneeksi 25 vuotta Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston perustamisesta. Valtakunnallista tehtävää hoitamaan Tampereelle sijoitettu erillisyksikkö on tänä aikana ehtinyt nähdä monta muutosta toimintaympäristössään ja yleisessä suhtautumisessa tutkimusaineistojen hallintaan ja avaamiseen.

Alussa Tietoarkisto oli myös henkilöstön ikärakenteen puolesta Tampereen yliopiston nuori tulokas. Vuosituhannen vaihteen seutuvilla työnsä aloittaneita tietoarkistolaisia on mukana edelleen useita, joten ajan kuluessa sekä henkilöstö että Tietoarkisto ovat keski-ikäistyneet. Muutama työntekijä on ehtinyt eläköityäkin.

Tulokkaasta tukijaksi ja tiedon jakajaksi

Pisimpään Tietoarkistossa työskennelleet kollegat muistelevat toisinaan, miten tyhjästä kaikki alkoi. Tilannetta kuvaa hyvin se, että ensimmäisiä työtehtäviä oli kahvikaluston ostaminen marketista. Astiaston hankkimisen lisäksi muukin infrastruktuuri rakennettiin nopeasti. Itse työskentelin tuolloin tutkijana ja tilasin yhden Eurobarometri-aineiston Tietoarkistosta sen ensimmäisen toimintavuoden aikana, ja sain toimituksen nopeasti sähköpostiini.

Tehokas eteneminen oli mahdollista paitsi innostuneen ja osaavan henkilöstön myös data-arkistojen kansainvälisen yhteistoiminnan ansiota. Edelläkävijöistä saatiin ottaa mallia, hyödyntää hyväksi havaittua, eikä virheitäkään tarvinnut toistaa. Muutamassa vuodessa Tietoarkistosta itsestään tuli monien ratkaisujen suhteen edelläkävijä ja tiedon jakaja kansainvälisille kollegoille ja kotimaisillekin toimijoille.

Ehkä suurimmat muutokset Tietoarkiston toimintamalleihin tehtiin noin kymmenen vuotta sitten. Suomen Akatemialta saatu infrastruktuurirahoitus mahdollisti toiminnan voimakkaan kehittämisen. Palveluportaali Aila otettiin käyttöön toukokuussa 2014. Laadullisten aineistojen käsittelyyn luotiin uusia käytäntöjä. Tietoarkisto saikin ensimmäisenä suomalaisena organisaationa sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen luotettavuudesta kertovan sertifikaatin.

Kansainvälisten aineistojen, kuten mainitsemieni Eurobarometrien, jakelu lopetettiin vuonna 2013, koska aineistot oli mahdollista ladata maksutta Saksan tietoarkiston verkkoportaalista. Samana vuonna luovuttiin myös niin sanottujen vain kuvailtujen aineistojen luettelosta. Ratkaisu ei soveltunut Ailaan ja muualla säilytettävien aineistojen saatavuustietojen luotettava ylläpito osoittautui hankalaksi ja joskus mahdottomaksi.

Avoimuus ja tietosuoja jokapäiväistyvät

Alussa joskus aineistojen avaamiselle vastahakoinenkin tiedeyhteisö on muuttunut 25 vuodessa avaamista suosivaksi tai jopa edellyttäväksi. Toisaalta samaan aikaan myös tietosuojalainsäädäntö on muuttunut, ja sen myötä erityisesti tietoisuus tutkittavien oikeuksista on lisääntynyt.

Tietoarkisto on ollut sopivassa kehitysvaiheessa ja hereillä muutosten tapahtuessa. Aineistonhallinnan kanssa kamppailevia olemme voineet tukea tarjoamalla kattavan ja ajantasaisen aineistonhallinnan käsikirjan sekä tarvittaessa henkilökohtaistakin neuvontaa. Nykyisin vastaanotammekin paljon aineistoa, jota on tutkimuksen aktiiviaikana käsitelty niin, että sen arkistointi jatkokäyttöön on primaaritutkimuksen jälkeen varsin helppoa.

Alalle on tullut myös paljon uusia toimijoita perinteisten data-arkistojen lisäksi. Usein tulijat eivät tunne kaikkia jo olemassa olevia ratkaisuja. Tietoarkistolaiset kollegoineen maailman data-arkistoista ovat tarjonneet osaamistaan, jotta aineistojen avaamisessa ei päädyttäisi erillisiin siiloihin ja yhteentoimimattomiin ratkaisuihin. Yhteistyö on kannattavaa kaikille osapuolille.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Menneisyyttä katsoessa näkee, mikä on ollut pysyvää ja välttämätöntä halki vuosikymmenten. Sekä aineistojen sisällön ja käsittelyn että tietoteknisten ratkaisujen erityisasiantuntijuutta tarvitaan. Vaikka tekoälypohjaiset työkalut helpottaisivat joitakin arkistoinnin ja jakelun työvaiheita, uusi aika luonee myös uusia tarpeita.

Ainakin metatietomallien tuntemus, niiden hyödyntämis- ja ylläpitokokemus ja pitkäaikaissaatavuuden prosessien ja ratkaisujen tuntemus ovat toistaiseksi ja hyvin todennäköisesti tulevaisuudessakin välttämättömiä. Samoin on laita tietosuojan ja tutkimusaineistojen etiikan tuntemuksen ja yksittäisten tilanteiden tulkintakyvyn kanssa. Datan arkistoinnissa tarvitaan siis ihmisiä ja vastuuorganisaatioita tekoälyn aikakaudellakin, jos aineistojen halutaan olevan pitkäaikaisesti saatavilla ja käytettävissä.

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Lue myös artikkeli 20 vuotta kvalitatiivisten aineistojen arkistointia Tietoarkistossa: Ydinjätepäätöksestä yksinäisyyden kysymyksiin

Kuvat: Leonardo.Ai