Tekoälyn kehitys kiihtyy, mikä näkyy laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilla, kuten poliittisessa päätöksenteossa ja organisaatioiden toiminnassa. Tekoäly on yhä merkittävämpi osa ihmisten jokapäiväistä elämää, jopa itsestäänselvyys. Tässä blogikirjoituksessa avaan näkymää tekoälyyn Tietoarkistossa osaamisen kehittämisen näkökulmasta.
Tietoarkistossa kehitetään henkilökunnan tekoälyosaamista eritoten AIMS-hankkeessa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on kehittää kyvykkyyttä hyödyntää tekoälypohjaisia ratkaisuja ja palveluja työprosesseissa ja käyttäjäpalveluissa. Painotus on käytännöllisissä ratkaisuissa ja olemassa olevien ratkaisujen soveltamisessa. Yhtenä käytännön toimena on henkilökunnan kouluttautuminen tekoälyratkaisujen käyttöön.
Tavoitteena lisätä koko henkilökunnan tekoälyosaamista tarjoamalla kouluttautumismahdollisuuksia erilaisten tekoälyratkaisujen käyttöön ottaen huomioon Tampereen yliopiston tarjoamat työkalut. Tietoarkistossa työskentelee henkilökuntaa kolmessa eri moduulissa, jotka ovat hallinto ja hankkeet, tietopalvelu ja aineistonkäsittely sekä tekniset palvelut. Henkilökunnan tekoälyosaamisen kehittämisessä on ollut keskeistä tunnistaa eri moduulien tehtävien painopisteet, joiden mukaan koulutuksia on räätälöity sopivaksi. Räätälöinti on tärkeää, koska se varmistaa jokaisen moduulin saavan aidosti hyödyllistä tietoa tekoälypohjaisista ratkaisuista ja mahdollisuuksista.
Kuvassa 1. esitellään teemoja, joihin kytkeytyen Tietoarkiston henkilökunta on käynyt erilaisia tekoälyaiheisia koulutuksia. Koko henkilöstö on osallistunut yhteisiin koulutuksiin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen arjen työssä, erilaisten tiedostojen ja sisältöjen luomisessa ja analysoimisessa sekä tiedonhaussa. Koulutusten näkökulmasta on ollut keskeistä huomioida paikat, joissa tekoäly auttaa työssä. Henkilökunta on omien painoalueidensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti osallistunut koulutuksiin, jotka ovat liittyneet esimerkiksi
- tekoälypolitiikkaan, tekoälyn eettisiin kysymyksiin sekä tietosuojaan ja –turvaan
- ohjelmistokehitykseen ja koneoppimiseen syväoppimisen näkökulmasta,
- tekoälytaitojen käsitteiden ymmärtämiseen
- hallinnollisen työn tehostamiseen tekoälyä hyödyntäen
- AI–agentteihin ja käytettävien promptien luomiseen ja hallintaan
- tekoälyn rooliin tutkimuksessa ja opetuksessa.
Lisäksi henkilökunta on osallistunut tekoälyteemoihin kytkeytyviin konferensseihin, jotka vahvistavat osaamista, tuovat uusinta tietoa alan kehityksestä ja mahdollistavat verkostoitumisen muiden toimijoiden kanssa. Konferensseissa on käsitelty aiheita, jotka ovat liittyneet esimerkiksi ohjelmistokehitykseen, teknologiaan ja innovatiivisiin ratkaisuihin ja tekoälyratkaisujen hyödyntämiseen organisaatioissa, kuten repositorioissa.
Tekoälykoulutukset tai -konferenssit eivät kuitenkaan yksin ole ratkaisu tekoälyn hyödyntämiseen ratkaisukeskeisesti ja luovasti. Opittu pitää saada käytäntöön ja Tietoarkiston henkilökunta onkin ottanut jo käyttöönsä erilaisia tekoälypohjaisia työkaluja. Osana AIMS-hanketta Tietoarkistossa pilotoidaan valikoituja AI-pohjaisia ratkaisuja osana työprosesseja ja käyttäjäpalveluita. Näistä on mahdollista lukea lisää vuoden 2026 blogipostauksien myötä.
Seuraavassa ja vuoden 2025 viimeisessä Tietoarkiston blogipostauksessa siirrymme FIDELIS-hankkeen pariin. Blogipostaus esittelee pilottikoulutuksia, joihin FIDELIS-verkoston nykyisillä jäsenillä oli mahdollisuus osallistua. Koulutusten tavoitteena on auttaa repositorioita ottamaan käyttöön ja soveltamaan hyviä käytäntöjä, työkaluja, palveluja ja muita ratkaisuja palvelunsa luotettavuuden parantamiseksi.
Mukavaa alkanutta joulukuuta ja hyvää joulun aikaa toivottaen
Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi
AIMS-hanke saa rahoituksensa Suomen Akatemian FIRI2024 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2025–2028 toisen vaiheen hausta.
Lue blogi englanniksi.

