FIDELIS takes shape: Collaboration towards a more trustworthy data infrastructure

The future of trustworthy digital repositories, shared development tools, and European collaboration were at the heart of the FIDELIS project consortium meeting held in The Hague in March. During the two-day meeting, discussions focused on the sustainable maintenance of the network, current and emerging tools, and how training can become an impactful part of everyday operations even after the project has concluded.

FIDELIS project (1 January 2025–31 December 2027, Horizon Europe) will set up, develop, and operate a European network of trustworthy repositories that will support the development and growth of TDRs within the EOSC ecosystem; foster harmonisation and interoperability across repositories to enable an EOSC federation of TDRs; and strengthen the upskilling of repositories and expansion of the network through an active training and support programme. FSD's participants in the Consortium Meeting were Henna Kaartinen, Mari Kleemola, and Tuomas J. Alaterä.

At the consortium meeting, discussions focused heavily on the strategic development of the Trustworthy Digital Repository (TDR) Network, with particular attention to its long-term sustainability. Participants explored how the Network could continue to operate beyond the lifetime of the project and how it could support the European research data infrastructure more broadly.

Another key theme of the consortium meeting was the ongoing work on the FIDELIS Transparent, Trustworthy Repository Attributes Matrix (TTRAM). During the project, TTRAM has evolved into a practical and transparent tool that helps repositories systematically assess and strengthen their trustworthiness. The role of the tool as part of broader community-driven development and its integration into the TDR Network were discussed extensively.

The meeting also addressed the FIDELIS training and support programme, which is now entering a more active phase. Call for mentoring and peer-to-peer support programme has been open since late February and call for participation in Support for the Adoption of Solutions will in the end of April. Both calls aim to provide repositories with concrete, hands-on support for developing trustworthy and sustainable services.

In addition, discussions covered the role of FIDELIS within the European Open Science Cloud (EOSC). Attention was given to how the TDR Network can contribute to the EOSC Federation by widening the expertise of its member repositories and by promoting high-quality, trustworthy data in line with the FAIR principles.

Representatives of CESSDA repositories at the Consortium Meeting. Mari (third from the left), and Tuomas and Henna (on the right). Photo: Anja Radonjic.

From FSD's perspective, it is important that the results of project work also become embedded in everyday practice and bring clear benefits to users. The work undertaken in the FIDELIS project supports the continuous development of FSD’s archival services and helps clarify practices related to trustworthiness, transparency, and sustainability. For users, this may be reflected in more harmonised practices, clearer communication, and stronger support for opening data and ensuring long-term preservation in line with the FAIR principles.

Furthermore, through the project’s training and support, FSD’s expertise within the European repository community is strengthened. This is visible in the advice, training, and practical support that FSD offers at different stages of research data lifecycle. With the help of project funding, new solutions and services are explored and tried out, while already proven services or functions are strengthened and developed.

Read more about the Consortium Meeting in the FIDELIS project blog!

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

FIDELIS-työ konkretisoituu: Yhteistyöllä kohti luotettavampaa datainfrastruktuuria

Luotettavien digitaalisten repositorioiden tulevaisuus, yhteiset kehittämistyökalut ja eurooppalainen yhteistyö olivat FIDELIS-hankkeen konsortiokokouksen keskiössä viime maaliskuussa Haagissa. Kaksipäiväisessä tapaamisessa keskusteltiin verkoston kestävästä ylläpitämisestä, ajankohtaisista työkaluista sekä siitä, miten koulutus muodostuu vaikuttavaksi osaksi arjen toimintaa myös hankkeen jälkeen.

FIDELIS-hanke (1.1.2025–31.12.2027, Horisontti Eurooppa) rakentaa eurooppalaista luotettavien repositorioiden verkostoa, edistää yhteentoimivuutta, kehittää parhaita käytäntöjä ja tarjoaa repositorioille koulutusta ja tukea. Konsortiokokoukseen Tietoarkistosta osallistuivat Henna Kaartinen, Mari Kleemola ja Tuomas J. Alaterä.

Kokouksessa keskityttiin erityisesti Trustworthy Digital Repository (TDR) -verkoston strategiseen kehittämiseen, eritoten sen tulevaisuuden jatkuvuuden näkökulmasta. Keskusteluissa pohdittiin, miten TDR-verkosto voi toimia kestävällä tavalla myös hankkeen päättymisen jälkeen ja tukea laajemmin eurooppalaista tutkimusdatainfrastruktuuria.

Toinen keskeinen teema oli ajankohtainen työ FIDELIS Transparent Trustworthy Repository Attributes Matrix (TTRAM) -työkalun parissa. TTRAM on kehittynyt hankkeen aikana käytännölliseksi välineeksi, jonka avulla repositoriot voivat tarkastella ja kehittää omaa luotettavuuttaan systemaattisesti ja läpinäkyvästi. Työkalun roolia osana laajempaa yhteisöllistä kehittämistä ja sen integrointia TDR-verkostoon käsiteltiin laajasti.

Kokouksessa tarkasteltiin myös FIDELIS-hankkeen tuki- ja koulutusohjelmaa, joka on parhaillaan siirtymässä aktiivisempaan vaiheeseen. Mentorihaku on ollut auki jo toista kuukautta ja haku parhaiden käytäntöjen soveltamista tukeviin koulutuksiin käynnistyy huhtikuun lopussa. Molempien tavoitteena on tarjota repositorioille konkreettista tukea käytäntöjensä ja luotettavuutensa kehittämiseen.

Lisäksi keskusteluun nousi FIDELIS-hankkeen rooli EOSCissa (European Open Science Cloud). Erityisesti pohdittiin, miten TDR-verkosto voi tukea EOSC-federaatiota hyödyntämällä jäsentensä laajaa asiantuntemusta ja edistämällä FAIR-periaatteiden mukaisen, laadukkaan ja luotettavan datan saatavuutta.

CESSDA-arkistojen edustajia konsortiokokouksessa. Mari (3. vas) sekä Tuomas ja Henna (oikealla). Kuva: Anja Radonjic.

Tietoarkiston näkökulmasta on tärkeää, että hanketyön tulokset tulevat myös osaksi arkea, aina asiakkaillemme asti. FIDELIS-hankkeessa tehty työ tukee arkistopalveluiden jatkuvaa kehittämistä, reflektointia ja toimintatapojen selkeyttämistä erityisesti luotettavuuden ja läpinäkyvyyden näkökulmasta. Asiakkaille tämä näyttäytyy yhtenäisempinä käytäntöinä, selkeämpänä viestintänä sekä entistä vahvempana tukena FAIR periaatteiden mukaisen datan avaamiseen ja pitkäaikaissäilytykseen.

Lisäksi hankkeen koulutus- ja tukitoiminta vahvistaa Tietoarkiston asiantuntijuutta osana eurooppalaista repositorioyhteisöä. Tämä heijastuu asiakkaille tarjottavana neuvontana, koulutuksina ja käytännön tukena tutkimusdatan elinkaaren eri vaiheissa. Hankerahoituksen turvin Tietoarkistossa voidaan myös kokeilla uusia toimintamalleja sekä vahvistaa ja kehittää jo hyväksi havaittuja palveluja tai toimintoja.

Lue tarkemmin konsortiokokouksen kuulumisia FIDELIS-hankkeen blogikirjoituksesta!

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Strategisesti fokusoitua yhteistyötä

Tietoarkiston missiona on jakaa, vaalia ja säilyttää pitkäaikaisesti käyttökuntoisena suomalaisen yhteiskunnan, ihmisten ja kulttuuristen ilmiöiden tutkimiseksi kerättyä tutkimusdataa. Toimintaamme ohjaa valtakunnallisen neuvottelukuntamme hyväksymä strategia. Sen mukaisesti tuotamme yhteentoimivia, luotettavia ja vaikuttavia palveluita sekä kehitämme alan parhaita käytäntöjä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Yhteistyö- ja vaikuttamisympäristömme onkin laaja. Keskeiset yhteistyötahomme on koottu oheiseen kuvioon, joka asemoi Tietoarkiston tutkimuksen ja avoimen tieteen kokonaisuuteen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kuvio: Tietoarkiston yhteistyötahot.

Asiakkaistamme suurin osa tulee tiedeyhteisöstä, erityisesti kotimaisista yliopistoista. Merkittävä osa on yhteiskuntatieteilijöitä, mutta Tietoarkisto palvelee aivan kaikkia tieteenaloja. Käyttäjäyhteisömme voidaan jakaa kahteen ryhmään: aineistojen luovuttajat (tallentajat) sekä aineistojen ja palveluiden käyttäjät. Aineistoja luovuttavat arkistoitaviksi yksittäiset tutkijat, tutkimusryhmät, yliopistot, tutkimusorganisaatiot, tiedonkeruuorganisaatiot, ministeriöt, kolmannen sektorin toimijat sekä yritykset. Käyttäjiä ovat kaikki, jotka lataavat ja hyödyntävät aineistoja Ailasta tai käyttävät muita Tietoarkiston palveluita.

Suuri osa käyttäjistämme on tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Avoimesti saatavilla olevat aineistot ovat myös esimerkiksi kansalaisten, julkisen sektorin, median, yritysten ja kolmannen sektorin käytettävissä. Vuonna 2026 Ailassa oli yli 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista suurin osa oli suomalaisista korkeakouluista.

Ihmisten lisäksi palvelemme enenevässä määrin myös konekäyttäjiä. Tietoarkiston metadata haravoidaan muun muassa kotimaiseen Etsin-palveluun ja kansainvälisiin aineistoluetteloihin kuten CESSDAn datakatalogiin.

Kansainvälistä yhteistyötä aineistojen keruussa ja aineistopalveluissa

Keskeinen yhteistyökumppanimme onkin CESSDA ERIC (Consortium of European Social Science Data Archives), joka on eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen muodostama tutkimusinfrastruktuuri. Suomi on CESSDAn jäsen ja Tietoarkisto CESSDAn Suomen kansallinen palveluntuottaja (Service Provider, SP). CESSDA-yhteistyössä kehitetään keskitettyjä palveluja, jaetaan työkaluja ja vaikutetaan tutkimus- ja tiedepolitiikkaan. CESSDA ja sen kansalliset palveluntuottajat osallistuvat aktiivisesti myös EOSC kokonaisuuden kehittämiseen erilaisissa EU-hankkeissa.

Tietoarkisto on mukana neljässä kansainvälisiä vertailuaineistoja tuottavassa tutkimuksessa. International Social Survey Programme (ISSP) - ja European Values Study (EVS) -ohjelmissa Tietoarkisto koordinoi datankeruuta ja vastaa Suomen datan arkistoinnista ja jakelusta. Lisäksi tarjoamme suomalaiselle tutkimusyhteisölle pääsyn luotettaviin vertailuaineistoihin Michiganin yliopiston yhteydessä toimivan ICPSR:n (Inter-university Consortium for Political and Social Research) ja Luxemburgissa toimivan LIS-datakeskuksen kautta.

Standardointi, tiedepolitiikka ja kansalliset verkostot palveluiden parantamiseksi

Olemme myös aktiivisia standardoinnin ja tiedepolitiikan kentillä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Asiantuntijamme osallistuvat alamme metadatastandardien kehittämiseen DDI-allianssissa ja luotettavan pitkäaikaissäilytyksen standardien luomiseen sekä repositorioiden sertifiointiin CoreTrustSeal- verkostossa. Lisäksi olemme mukana eurooppalaisissa hankkeissa rakentamassa EOSCia ja yhteiskuntatieteellis-humanistisia palveluja SSHOC-yhteistyössä. Kansallisesti Tietoarkisto osallistuu muun muassa avoimen tieteen koordinaatioon ja asiantuntijaryhmiin. Hyödynnämme CSC:n tuottamia kansallisia palveluita, kuten Fairdata- ja PAS-palveluja. Kotimaassa verkostoihimme kuuluvat myös kansalliset tutkimusinfrastruktuurit, kuten ESS, SHARE, FIN- CLARIN ja FIRIPO.

Tampereen yliopisto on Tietoarkiston omistajaorganisaatio. Tampereen korkeakouluyhteisön tutkijat, opettajat ja opiskelijat sekä datanhallinnan asiantuntijat muodostavat merkittävän osan Tietoarkiston käyttäjäyhteisöstä. Yliopiston sisällä Tietoarkisto tekee tutkijoiden lisäksi yhteistyötä muun muassa kirjaston, IT-palveluiden ja hallinnon palveluiden kanssa. Tietoarkisto tuo korkeakouluyhteisöön datanhallinnan ja pitkäaikaissäilyttämisen asiantuntemusta sekä resursseja muun muassa EU-hankerahoituksen kautta.

Kaiken yhteistyön tavoitteena on parantaa tutkijoille tarjottavia palveluita, varmistaa arvokkaiden tutkimusaineistojen käytettävyys ja saatavuus nyt ja tulevaisuudessa, vahvistaa Tietoarkiston osaamista sekä välttää päällekkäistä työtä. Haluamme myös viedä hyviä suomalaisia datanhallinnan käytäntöjä maailmalle sekä edistää tutkimuksen vastuullista avoimuutta, käytäntöjen läpinäkyvyyttä sekä metadatan, datan ja palveluiden yhteentoimivuutta.

Lisätietoa:

• Tietoarkiston missio
• Tietoarkiston strategia
• Valtakunnallinen neuvottelukunta
• Tietoarkiston yhteistyökumppanit
• Tietoarkiston palvelut
• Tutkimusaineistojen haku palveluportaali Ailassa
• Tietoarkiston käyttölukuja vuodelta 2025
• CESSDA ERIC
• CESSDAn yhteiseurooppalainen datakatalogi
• Tietoarkiston vaikuttavuus
• Tietoarkiston toiminta- ja vuosikertomukset
• Tietoarkiston hankkeet
• EOSC (European Open Science Cloud)

Mari Kleemola
Kehittämispäällikkö, varajohtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tietoarkiston kehittämispäivä ja pikkujoulut: tekoälytestauksia ja yhdessä tekemistä

Tietoarkistossa pidetään säännöllisesti yhteisöllisiä kehittämispäiviä. Ne pohjaavat Tietoarkiston missioon: Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Tietoarkiston roolia sähköisten tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden johtavana asiantuntijaorganisaationa, valtakunnallisena tutkimuksen ja opetuksen tukiyksikkönä sekä arvostettuna kansainvälisenä toimijana. Kunkin kehittämispäivän ohjelmassa painotetaan innostavaa, innovatiivista ja yhteisöllistä tapaa tarttua edellä mainittuihin teemoihin ajankohtaisesta näkökulmasta käsin.

Strategiakaudella 2025–2028 Tietoarkisto ennakoi toimintaympäristössään tapahtuvan nopeita muutoksia, kuten avoimen tieteen palveluiden ja vaatimusten kehittymisen kansallisella ja eurooppalaisella tasolla sekä tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja riskit. Tämänkertaisen kehittämispäivän sisältö nojasi AIMS-hankkeessa tehtyyn työhön, joka nimenomaan vastaa Tietoarkiston toimintaympäristön muuttuneisiin vaatimuksiin.

Kehittämispäivä alkoi Tietoarkiston tietopalvelun ja aineistonkäsittelyn asiantuntijoiden alustuksilla. Niissä kuultiin kokemuksia anonymisoinnin ja laadullisten aineistojen arkistoinnin kehityskaaresta sekä nykyhetken tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä. Lisäksi Tietoarkistolla työnkierrossa oleva Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö ja tiedon tuotannon laadun sekä avoimen tieteen asiantuntija Maria Söderholm esitteli toi päivän uudenlaista näkökulmaa ja esitteli Tietoarkiston väelle Suomen ympäristökeskuksen toimintaa.

Tietoarkiston johtava asiantuntija Arja Kuula-Luumi esittelee tekoälytestausten lähtökohtia, tuloksia ja demoja.

Alustusten jälkeen jatkui yhteinen keskustelu tekoälyyn liittyvistä aiheista, jossa nousi esiin useita toisiaan rikastuttavia näkökulmia, esimerkiksi arkistoinnin kehityskaaren merkityksestä ja toimintaympäristön muutoksista sekä niihin liittyvistä tarpeista. Lisäksi pureuduttiin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten aineistojen anonymisoinnin eroihin tekoälypohjaisten työkalujen näkökulmasta.

Kehittämispäivä jatkui yhteisellä lounaalla, jonka jälkeen siirryttiin Tampereen Flipperi- ja pelihalli Pinball Unionin tiloihin jatkamaany yksikön pikkujouluja. Pikkujoulut vahvistivat yhdessä tekemisen tunnetta ja loivat hauskoja yhteisiä muistoja, jotka kantavat työarjessa.

TKaksi henkilökunnan jäsentä yhdessä pelaamassa Guitar Hero -peliä.

Kehittämispäivä ja pikkujoulut tarjosivat henkilökunnalle mahdollisuuden pysähtyä jakamaan kokemuksia, kehittämään tekoälyosaamista ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea vahvistamaan yhteisöllisyyttä. Päivän aikana syntyi uusia ideoita ja tarttui mukaan hauskoja muistoja vietäväksi.

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

AIMS-hanke saa rahoituksensa Suomen Akatemian FIRI2024 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2025–2028 toisen vaiheen hausta.

FIDELIS-hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Euroopasta (Grant agreement ID: 101188078).

FSD's AILA Service Portal 2.0: Current Updates from the Developers

The AILA service portal is a data deposit, discovery and delivery system for archived research data. I met with the development team to discuss the latest updates on the development work. Our conversation focused particularly on the background of the service’s development, its current stage, and the next steps.

What is AILA?

In addition to serving as FSD’s data catalogue, data deposits are also managed through AILA. The entire AILA service portal is developed in-house by FSD and was originally launched in May 2014. The current development of AILA 2.0 began as part of the Research Council of Finland-funded project Cross-Border Tools and Services (C-BOTS 2019–2024). For FSD and its clients, AILA is a central and essential service, and maintaining and developing it is one of the Archive’s core responsibilities. Metadata from AILA is harvested to the CESSDA Data Catalogue.

Why is AILA 2.0 being developed?

The reasons and objectives behind the development of AILA portal are based on several complementary perspectives, such as technical, user-oriented, and accessibility-focused considerations.

Societal changes affect all areas of activity in our society. With the advance of digitalisation, the pace of web application development has accelerated, customer needs have evolved, and accessibility requirements have increased. The development team emphasised that there was a recognised need to renew the technical environment to ensure that the AILA service portal can remain secure and interoperable in the future.

In addition, a key focus now and in the future is customer orientation, highlighting the need for a smoother and more accessible service.

Accessibility in the context of websites and applications refers to similar principles as physical accessibility in the built environment, such as the ability to move through spaces smoothly regardless of potential personal mobility limitations.

Our discussion strongly underscored the importance of collaboration, as the development team and other contributors bring extensive expertise from different areas, such as content knowledge, metadata, and user experience.

What has been developed?

After identifying development needs, the AILA portal has been systematically renewed under the guidance of the development team, in collaboration with other FSD staff and stakeholders.

1. Aila’s data security is being improved by upgrading the hashing functions for secrets to more secure and modern, tightening password requirements and secrets management practices, and securing administrative interfaces at the network level
2. Accessibility is being enhanced by ensuring that text and other elements in the application have appropriate size and colour contrast, taking visual impairments into account. In addition, AILA 2.0 will be fully navigable using keyboard only. The development work has also considered Aila’s clients who use screen readers or other assistive technologies.
3. Search functions have been improved to make it easier and more efficient for clients to locate the datasets they need. Below is a comparison of the old and new Aila search functions.

AILA’s current advanced search allows filtering by availability, data type, language, temporal coverage of the study, and unit of observation.

Image 1: Aila’s current advanced search.

The next screenshot shows AILA 2.0’s advanced search. In the new Aila, filtering options have been expanded, and it is now possible to filter searches by, for example, the year of data collection.

Image 2: Aila 2.0’s advanced search. Click the image to view it larger.

What’s next?

The Aila 2.0 development team will continue their work. Once AILA 2.0 reaches the deployment phase, developers will be able to focus more closely on areas requiring further refinement. You can learn more about the updates in an upcoming article.

In the next project news, we will continue with the AIMS project, where we will discuss artificial intelligence from the perspective of the Data Archive.

See this blog entry in Finnish.

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

AILA 2.0: Kehittäjien ajakohtaisia kuulumisia

Tapasin Tietoarkiston AILA 2.0 -kehittäjätiimin aiheenani ajankohtaiset kuulumiset kehitystyöstä. Kävimme keskustelua erityisesti palvelun kehitystyön taustasta, tämänhetkisestä vaiheesta sekä seuraavista askelista.

Mikä on AILA?

Palveluportaali AILA on tietoarkistolaisten itse toteuttama arkistoitujen tutkimusaineistojen tilaus- ja toimitusjärjestelmä. Se otettiin käyttöön toukokuussa 2014. AILA 2.0 -versiota on lähdetty kehittämään osana Suomen Akatemian rahoittamaa Rajoja ylittävät työkalut ja palvelut (C-BOTS 2019-2024) -hanketta. Tietoarkistolle ja sen asiakkaille AILA on keskeinen ja tärkeä palvelu, jonka ylläpitäminen ja kehittäminen ovat yksi Tietoarkiston keskeisimpiä tehtäviä.

Miksi AILA 2.0 -versio kehitetään?

AILAn kehityksen taustalla olevat perusteet ja tavoitteet rakentuvat useista toisiaan tukevista näkökulmista, kuten tekninen, asiakaslähtöinen ja saavutettavuuden näkökulma.

Yhteiskunnalliset muutokset kytkeytyvät kaikkeen toimintaan yhteiskunnassamme. Digitalisaation etenemisen myötä esimerkiksi verkkosovelluskehityksen tahti on kiihtynyt, asiakkaiden tarpeet muuttuneet ja saavutettavuuden edellytykset kasvaneet. Kehittäjätiimi korostaakin, että oli havaittu tarve teknisen toimintaympäristön uudistamiselle, jotta AILA-palveluportaalia voidaan jatkossakin käyttää turvallisesti ja yhteen toimivasti.

Sen lisäksi keskeistä kehittämiselle on nyt ja jatkossa asiakaslähtöisyyden näkökulma, jossa korostuu tarve sujuvammalle ja saavutettavammalle palvelulle.

Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkosivujen ja -sovellusten kohdalla samankaltaisia asioita kuin rakennetun ympäristön kohdalla tarkoitetaan esteettömyydellä, kuten mahdollisuutta kulkea tiloihin sujuvasti huolimatta mahdollisista henkilökohtaisista liikkumisrajoitteista.

Keskustelussamme nousi vahvasti esille yhteistyön merkitys, sillä kehittäjätiimissä ja muilla työssä mukana olleilla on laajaa osaamista eri osa-alueilta, kuten sisällöntuntemuksesta ja metadatasta sekä käyttäjänäkökulmasta.

Mitä on kehitetty?

Kehitystarpeiden selvittämisen jälkeen AILA-portaalia on lähdetty systemaattisesti uudistamaan kehittäjätiimin johdolla, yhteistyössä muun Tietoarkiston henkilöstön sekä sidosryhmien kanssa.

1. Ailan tietoturvaa parannetaan päivittämällä salaisuuksien tiivistefunktioita vahvemmiksi ja nykyaikaisemmiksi, tiukentamalla salasanavaatimuksia ja salaisuuksienhallintaa, sekä suojaamalla hallintakäyttöliittymät verkkotasolla.
2. Saavutettavuutta parannetaan esimerkiksi siten, että sovelluksen tekstien ja muiden elementtien koko ja värien kontrastit asetetaan sopivaksi myös näkökyvyn rajoitteet huomioiden. Lisäksi AILA 2.0 tulee olemaan käytettävissä pelkällä näppäimistön navigoinnilla. Kehitystyössä on myös huomioitu ruudunlukijoita käyttävät Ailan asiakkaat.
3. Hakutoimintoja on parannettu tehostamalla hakutoimintoja, jonka myötä asiakkaiden on sujuvampi ja helpompi löytää haluamansa aineistot arkistosta. Alla on vertailua vanhan ja uuden Ailan hakutoiminnoista.

AILAn nykyiset hakutoiminnot mahdollistavat tarkennetun haun saatavuuden, tyypin, kielen, tutkimuksen aikaulottuvuuden sekä havaintoyksikkötyypin mukaan.

Kuva 1: Ailan nykyinen tarkennettu haku. Paina kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Seuraava kuvakaappaus on AILA 2.0:n tarkennetusta hausta. Uudessa Ailassa rajausvaihtoehdot ovat kehittyneet ja siinä on mahdollista rajata hakua esimerkiksi keruuvuoden mukaan.

Kuva 2: Aila 2.0:n tarkennettu haku. Paina kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Mitä seuraavaksi?

Aila 2.0 -kehittäjätiimi jatkaa kehittämistyötä. AILA 2.0:n valmistuttua käyttöönottovaiheeseen, kehittäjien on mahdollista päästä perehtymään tarkemmin jatkotyöstämistä vaativiin kohteisiin. Uudistuksiin voi perehtyä tulevan kirjoituksen myötä.

Seuraavassa blogipostauksessa jatketaan AIMS-hankkeen parissa, jolloin käsitellään tekoälyä Tietoarkiston näkökulmasta!

Lue blogi englanniksi.

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

25-vuotta Tietoarkistoa

Tammikuun alussa tuli kuluneeksi 25 vuotta Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston perustamisesta. Valtakunnallista tehtävää hoitamaan Tampereelle sijoitettu erillisyksikkö on tänä aikana ehtinyt nähdä monta muutosta toimintaympäristössään ja yleisessä suhtautumisessa tutkimusaineistojen hallintaan ja avaamiseen.

Alussa Tietoarkisto oli myös henkilöstön ikärakenteen puolesta Tampereen yliopiston nuori tulokas. Vuosituhannen vaihteen seutuvilla työnsä aloittaneita tietoarkistolaisia on mukana edelleen useita, joten ajan kuluessa sekä henkilöstö että Tietoarkisto ovat keski-ikäistyneet. Muutama työntekijä on ehtinyt eläköityäkin.

Tulokkaasta tukijaksi ja tiedon jakajaksi

Pisimpään Tietoarkistossa työskennelleet kollegat muistelevat toisinaan, miten tyhjästä kaikki alkoi. Tilannetta kuvaa hyvin se, että ensimmäisiä työtehtäviä oli kahvikaluston ostaminen marketista. Astiaston hankkimisen lisäksi muukin infrastruktuuri rakennettiin nopeasti. Itse työskentelin tuolloin tutkijana ja tilasin yhden Eurobarometri-aineiston Tietoarkistosta sen ensimmäisen toimintavuoden aikana, ja sain toimituksen nopeasti sähköpostiini.

Tehokas eteneminen oli mahdollista paitsi innostuneen ja osaavan henkilöstön myös data-arkistojen kansainvälisen yhteistoiminnan ansiota. Edelläkävijöistä saatiin ottaa mallia, hyödyntää hyväksi havaittua, eikä virheitäkään tarvinnut toistaa. Muutamassa vuodessa Tietoarkistosta itsestään tuli monien ratkaisujen suhteen edelläkävijä ja tiedon jakaja kansainvälisille kollegoille ja kotimaisillekin toimijoille.

Ehkä suurimmat muutokset Tietoarkiston toimintamalleihin tehtiin noin kymmenen vuotta sitten. Suomen Akatemialta saatu infrastruktuurirahoitus mahdollisti toiminnan voimakkaan kehittämisen. Palveluportaali Aila otettiin käyttöön toukokuussa 2014. Laadullisten aineistojen käsittelyyn luotiin uusia käytäntöjä. Tietoarkisto saikin ensimmäisenä suomalaisena organisaationa sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen luotettavuudesta kertovan sertifikaatin.

Kansainvälisten aineistojen, kuten mainitsemieni Eurobarometrien, jakelu lopetettiin vuonna 2013, koska aineistot oli mahdollista ladata maksutta Saksan tietoarkiston verkkoportaalista. Samana vuonna luovuttiin myös niin sanottujen vain kuvailtujen aineistojen luettelosta. Ratkaisu ei soveltunut Ailaan ja muualla säilytettävien aineistojen saatavuustietojen luotettava ylläpito osoittautui hankalaksi ja joskus mahdottomaksi.

Avoimuus ja tietosuoja jokapäiväistyvät

Alussa joskus aineistojen avaamiselle vastahakoinenkin tiedeyhteisö on muuttunut 25 vuodessa avaamista suosivaksi tai jopa edellyttäväksi. Toisaalta samaan aikaan myös tietosuojalainsäädäntö on muuttunut, ja sen myötä erityisesti tietoisuus tutkittavien oikeuksista on lisääntynyt.

Tietoarkisto on ollut sopivassa kehitysvaiheessa ja hereillä muutosten tapahtuessa. Aineistonhallinnan kanssa kamppailevia olemme voineet tukea tarjoamalla kattavan ja ajantasaisen aineistonhallinnan käsikirjan sekä tarvittaessa henkilökohtaistakin neuvontaa. Nykyisin vastaanotammekin paljon aineistoa, jota on tutkimuksen aktiiviaikana käsitelty niin, että sen arkistointi jatkokäyttöön on primaaritutkimuksen jälkeen varsin helppoa.

Alalle on tullut myös paljon uusia toimijoita perinteisten data-arkistojen lisäksi. Usein tulijat eivät tunne kaikkia jo olemassa olevia ratkaisuja. Tietoarkistolaiset kollegoineen maailman data-arkistoista ovat tarjonneet osaamistaan, jotta aineistojen avaamisessa ei päädyttäisi erillisiin siiloihin ja yhteentoimimattomiin ratkaisuihin. Yhteistyö on kannattavaa kaikille osapuolille.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Menneisyyttä katsoessa näkee, mikä on ollut pysyvää ja välttämätöntä halki vuosikymmenten. Sekä aineistojen sisällön ja käsittelyn että tietoteknisten ratkaisujen erityisasiantuntijuutta tarvitaan. Vaikka tekoälypohjaiset työkalut helpottaisivat joitakin arkistoinnin ja jakelun työvaiheita, uusi aika luonee myös uusia tarpeita.

Ainakin metatietomallien tuntemus, niiden hyödyntämis- ja ylläpitokokemus ja pitkäaikaissaatavuuden prosessien ja ratkaisujen tuntemus ovat toistaiseksi ja hyvin todennäköisesti tulevaisuudessakin välttämättömiä. Samoin on laita tietosuojan ja tutkimusaineistojen etiikan tuntemuksen ja yksittäisten tilanteiden tulkintakyvyn kanssa. Datan arkistoinnissa tarvitaan siis ihmisiä ja vastuuorganisaatioita tekoälyn aikakaudellakin, jos aineistojen halutaan olevan pitkäaikaisesti saatavilla ja käytettävissä.

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Lue myös artikkeli 20 vuotta kvalitatiivisten aineistojen arkistointia Tietoarkistossa: Ydinjätepäätöksestä yksinäisyyden kysymyksiin

Kuvat: Leonardo.Ai

Datarakkautta ilmassa ja tutkimusaineistojen jatkokäyttö huipussaan

Love Data -viikko¹ on taas käsillä. Teemana tänään ystävänpäivänä alkavalla viikolla on ”data kuuluu kaikille!” (Data is for everyone). Meillä Tietoarkistossa huolehditaan tänne tallennetun tutkimusdatan saatavuudesta. Saatavuus-sana pitää sisällään sekä säilytyksen että datan löydettävyyden ja pääsyn siihen.

Kaikki aineisto ei ole kuitenkaan kokonaan kaikkien saatavilla. Käyttöehdot rajoittavat jatkokäyttäjien piiriä. Toisaalta Tietoarkiston julkaisemista aineistoista on avoimesti saatavilla niin paljon yksityiskohtaista kuvailutietoa, että ihan jokainen voi halutessaan saada hyvän käsityksen vaikkapa siitä, suhtautuvatko ihmiset epäilevästi kaikkiin uutisiin valeuutisten takia³. Asia selviää Kirkon tutkimuskeskuksen Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys -aineiston muuttujakuvailusta, vaikka varsinaisen datan voi saada vain tutkimukseen, opetukseen tai opiskeluun.

Tietoarkiston aineistoluettelon noin 1700 aineistosta on vapaasti saatavilla 109 aineistoa. Nämä aineistot voi ladata rekisteröitymättä, ja niitä voi käyttää mihin tahansa haluamaansa lailliseen tarkoitukseen Creative Commons -lisenssillä . Lähde on silti mainittava ja merkittävä tehdyt muutokset. Aiemmin lataajilta pyydettiin tieto käyttötarkoituksesta ja sähköpostiosoite tilastointia varten. Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssiä³ aloimme käyttää vuoden 2020 joulukuussa.

Vapaasti käytettävien aineistojen määrä on alle kymmenesosa kaikista Tietoarkiston aineistoista, mutta niitä ladataan eniten. Kaksi kulunutta koronavuotta ovat olleet arkistoitujen aineistojen jatkokäytössä huiman kasvun aikaa. Vuoden 2021 kasvua vauhditti mainittu lisenssimuutos. Kyseisten aineistojen latausmäärä kasvoi yli tuhannella vuodessa. Aineistojen käyttötilastojen muutoksia on julkaistu Tietoarkiston tiedotteessa⁴. Kulunut tammikuu 2022 on jälleen kaikkien aikojen vilkkain tammikuu ainakin aineistojen latausten perusteella.

Vaikka data kuuluu kaikille ja suuret aineistojen latausmäärät ilahduttavat, Tietoarkisto on ensisijaisesti tutkimuksen tuki-infrastruktuuri. Aineistot ovat niin avoimia kuin ne voivat olla, ja rajoituksille on perusteet. Meidän on tavoiteltava paitsi suuria käyttäjämääriä, myös huolehdittava aineiston soveltuvuudesta tutkimustarkoituksiin. Tavoitteet eivät aina kohtaa, mutta datan sisältämä tieto kuuluu kaikille, olipa pääsy siihen avointa tai ei.

Iloista Love Data -viikkoa! Lataa dataa Ailasta!

Lisätietoa:

¹ Join us for Love Data Week 2022! “Data is for everyone” starts February 14.
² Kirkon tutkimuskeskus: Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys II 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2021-09-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3509. Muuttuja [q3_3].
³ Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
⁴ Aineistojen käyttö kasvoi huimasti myös toisena koronavuonna: latausten kärjessä avoimesti lisensoidut datat

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tavoitteena palvella tutkimusta parhaalla mahdollisella tavalla

Vuosi 2021 aloittaa Tietoarkiston uuden nelivuotisen strategiakauden. Juuri julkaistun strategiasuunnitelmamme otsikko on Uudistuva ja luotettava tutkimusaineistojen asiantuntija. Visiomme on säilyttää asemamme luotettuna ihmistieteiden tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden asiantuntijaorganisaationa, joka tukee tutkimusdatan vaikuttavuutta ja tutkimuksen laatua sekä edistää alansa kehitystä Suomessa ja kansainvälisesti.

Tietoarkiston perustehtävät eivät ole muuttuneet, mutta toimintaympäristö kehittyy koko ajan. Aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa kehittymistä. Säilyttäminen ei suinkaan tarkoita kaiken pitämistä ennallaan. Kun tutkimusaineistojen avaamisen ja pitkäaikaissaatavuuden pariin tulee uusia toimijoita ja palveluja, meille on entistä tärkeämpää arvioida omaa toimintaamme myös siitä näkökulmasta, millaista yhteistyötä voimme tehdä. On myös pohdittava, mitä meidän kannattaa tehdä itse edelleen, mistä luopua tai mitä uutta voisimme tehdä.

Perimmäinen kysymys on, miten voimme parhaiten palvella keskeistä asiakaskuntaamme, korkeakoulujen tutkijoita ja opiskelijoita, sekä tutkimusorganisaatioita. Pitkän aikavälin visiomme on, että vuonna 2030 tutkimusdataa ja sen käyttöä kuvaava tieto virtaa tutkimuksen infrastruktuurien välillä sujuvasti ja infrastruktuurit tuottavat yhteistyössä tutkijoille kattavia ja toimivia palveluja toistensa vahvuudet ja asiantuntemuksen tunnistaen ja tunnustaen.

Strategiassamme on neljä päätavoitetta:

1. tukea asiakkaitamme korkealaatuisten aineistojen vastuullisessa avaamisessa ja jatkokäyttämisessä
2. kehittää aineistojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta
3. tukea suomalaisten tutkimusaineistojen vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja kansainvälisyyttä laajasti ja monipuolisesti
4. edistää vertailevaa tutkimusta.

Näitä tukevia toimenpiteitä listasimme toteuttamissuunnitelmaan.

Yhteistyö korostuu

Päättyneen strategiakauden aikanakin vastuullisuus, yhteistyö ja yhteentoimivuuden kehittäminen olivat osana strategiaamme. Alkavalla kaudella ennakoimme erityisesti monipuolisen yhteistyön ja toiminnan yhtenäistämisen sekä yhteentoimivuustarpeiden korostuvan.

Toteuttamissuunnitelmassa on oma osio kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Tietoarkistossa. Olemme toimineet kestävällä tavalla ja kestävää kehitystä tukien jo aiemmin, mutta tällä strategiakaudella tarkastelemme tavoitteiden toteuttamista järjestelmällisesti.

Mikä pysyy

Asiantuntijamme ja verkkopalvelumme muodostavat jatkossakin kokonaisuuden, joka mahdollistaa aineistojen pitkäaikaissaatavuuden. Tietoarkisto ei ole itsearkistointipalvelu, jonne tutkija tai organisaatio siirtää aineistonsa pitkäaikaissäilytykseen. Tietoarkisto huolehtii aineistojen ymmärrettävyydestä ja käytettävyydestä, siitä että ne ovat saatavilla FAIR-periaatteiden mukaisesti. Toisin sanoen Tietoarkisto tarjoaa saatavuuspalvelua. Pitkäaikaissäilytyksessä hyödynnämme kansallisia ratkaisuja.

Vertailevan tutkimuksen edistäminen on yhteiskuntatieteellisten data-arkistojen perinteinen perustehtävä. Siksi se on myös yksi uuden strategiamme päätavoite. Tietoarkisto tarjoaa pääsyn useisiin kansallisiin aineistosarjoihin ja osallistuu kansainvälisesti vertailevien tutkimusaineistojen keruisiin ja edistää niiden käyttämistä myös Suomessa. Pyrimme kehittämään tutkijayhteistyötä vertailevan tutkimuksen vahvistamiseksi.

Pysyvyyttä edustavat tietenkin myös arvomme: vastuullisuus, avoimuus, tasa-arvoisuus, yhteistyöhakuisuus ja yhteisöllisyys.

Strategian seuranta

Strategiatyötä tehtiin viime vuonna yhteistyössä Tietoarkiston valtakunnallisen neuvottelukunnan kanssa. Neuvottelukunta hyväksyi strategian ja sen toteuttamissuunnitelman sekä alustavan seurantasuunnitelman vuoden 2021 tammikuun kokouksessaan. Kiitän neuvottelukuntaa paneutumisesta strategiatyöhön ja siltä saamistamme kommenteista ja kehittämisehdotuksista.

Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida strategian toteutumista. Tässä apuna käytetään yhteiskuntatieteellisten data-arkistojen eurooppalaisen yhteistyöinfrastruktuurin CESSDA ERICin kehittämiä mittareita. Neuvottelukunnan hyväksymän seurantasuunnitelman mukaan strategian toteutumista seurataan vuosittain. Strategiakauden puolivälissä arvioidaan lisäksi mahdollisia muutos- ja päivitystarpeita.

Keskustelemme mielellämme yhteistyön mahdollisuuksista sekä erilaisten infrastruktuuritoimijoiden ja tutkimusorganisaatioiden että tutkijoiden kanssa. Ottakaahan yhteyttä!

Lisätietoa:

» Tietoarkiston strategia ja toteuttamissuunnitelma 2021-2024 (PDF)

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Supporting Certification - SSHOC Project Helps Digital Repositories in Becoming More Trustworthy

Good news on the Social Sciences and Humanities Open Cloud (SSHOC) project: the first deliverable in task 8.2, which is led by the Finnish Social Data Archive, was published in late March. The deliverable lays the ground for the SSHOC trust work that is needed in order to facilitate the adoption of Trustworthy Digital Repository (TDR) standards and the FAIR principles in data repositories across the social sciences and humanities.

The task team also specified modes of support in building trust and helping repositories reach TDR certification, charted the current trust landscape within the SSHOC communities, and selected the repositories that will be the main focus of the support activities provided by task 8.2 within the timeframe of the project.

SSHOC is one of the five cluster projects within the European Open Science Cloud (EOSC) initiative, and the project focuses on increasing and improving the reuse of research data in the social sciences and humanities. Task 8.2, Trust & Quality Assurance, concentrates on developing an agreed approach to assessing the trustworthiness and quality of data repositories. The task joins colleagues from three ERICs (CESSDA, CLARIN and DARIAH) and one aspiring ERIC (E-RIHS).

Flexible yet sustainable approach to trust

The diversity of repositories within the SSHOC communities requires an approach to TDR certification that is sustainable but also adaptable to a wide range of data infrastructures at varying levels of maturity. The task team selected the CoreTrustSeal as the standard certification reference for SSHOC.

The CoreTrustSeal consists of sixteen requirements for which applicants are asked to provide self-assessment statements along with relevant evidence. The CoreTrustSeal is sufficiently stringent but significantly less costly and labour-intensive than formal audit against ISO/DIN standards. Certification requirements for the CoreTrustSeal are also reviewed every three years in comparison with every five years for ISO/DIN standards.

As a community-driven TDR framework, with over 80 past certifications (in March 2020), CoreTrustSeal is open to feedback and continuously considering the widest possible range of certification candidates. However, the task team also identified certain types of organisations for which the CoreTrustSeal requirements are not applicable. Identifying these cases will help develop the CoreTrustSeal framework to better support a variety of repositories.

Support for certification efforts

It is evident that achieving CoreTrustSeal certification requires resources and work from repositories. Even though the workflows and processes themselves related to trustworthy preservation of data may be well established, work may be needed in producing publicly available documentation to show that these processes are sufficient to meet the requirements of certification.

For this reason, the task team specified modes of support provided to repositories for attaining the CoreTrustSeal. The level of SSHOC support required will depend on the starting state of the repositories. The team will amend the modes of support according to the repositories' needs.

The task team aims to raise awareness of the relevance of certification of repositories and the role of the CoreTrustSeal in this via existing communication channels. Webinars and workshops held for repositories will guide and support them in their certification efforts. The team will also provide feedback on self-assessments primarily to the selected repositories (see Table 1 in the report).

For its first support event, SSHOC task 8.2 will host a webinar on Thursday 23 March (more details on the way). In addition to the support activities, further work in 2020 for task 8.2 includes liaising with other relevant projects, such as EOSC-Nordic and FAIRsFAIR.

Further information:

» Development Manager Mari Kleemola
» SSHOC D8.2 Deliverable: Certification plan for SSHOC repositories
» SSHOC project website
» CoreTrustSeal

Niko Koski
Information Specialist
firstname.surname [at] tuni.fi

Tietoarkisto jatkaa uudella vuosikymmenellä luotettuna tutkimusaineistojen asiantuntijana

Viimeistään kuluneen juhlavuoden 2019 aikana tuli selväksi, että Tietoarkisto on yksi vakiintuneista data-arkistoista, joiden puoleen uudet palveluntuottajat kääntyvät hakeakseen esimerkkejä, opastusta ja innoitusta. Myös Tietoarkistoa vanhempien ulkomaisten data-arkistojen ja alan muiden toimijoiden edustajat arvostavat asiantuntemustamme. Voin siis hyvillä mielin todeta, että Tietoarkisto on saavuttanut strategisen tavoitteensa olla vuonna 2020 Suomessa ja ulkomailla yhä tunnetumpi, luotettu avoimen tieteen ja tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden asiantuntija.

Luotettu asema tutkimusaineistojen asiantuntijaorganisaationa näkyi muun muassa useina ulkomaisten kollegojen pyyntöinä päästä vierailulle keskustelemaan ja oppimaan Tietoarkiston kokemuksista ja käytännöistä. Usein heidän tiedontarpeensa olivat samanlaisia kuin kotimaisilla kumppaneillamme. He toivoivat keskustelua ja opastusta erityisesti tietosuojasta, tutkimusaineistojen hallinnasta ja hallinnan ohjeistamisesta, aineistojen anonymisoinnista, kvalitatiivisten aineistojen käsittelystä tai sertifiointiin valmistautumisesta.

Kaukaisia vieraita ja virtuaalikokouksia

Juhlavuoden tapahtumat ja vierailut käynnisti maaliskuussa japanilaisten tutkimuslaitosten edustajien kanssa yhteistyössä järjestetty seminaari. Tätä käsittelin blogissa jo keväällä. Heidän lisäkseen Tietoarkistossa vieraili vuoden mittaan kollegoita muun muassa Tanskasta, Sloveniasta, Itävallasta ja Qatarista. Joulukuussa järjestimme Tampereen yliopistossa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa eurooppalaisten DDI-kuvailuformaatin käyttäjien ja kehittäjien konferenssin EDDIn.

Tampereelle suuntautuneiden vierailujen ja tietoarkistolaisten lisääntyneen matkustelun lisäksi osaamisen kysyntä näkyy virtuaalikokousten runsautena. Alustavan tilaston mukaan vuonna 2019 Tietoarkiston edustajat osallistuivat yli 240 virtuaalikokoukseen. Luku on kasvanut vuodesta 2018 muutamalla kymmenellä. Kokousten ja matkojen määrän lisääntyminen on paljolti seurausta Tietoarkiston CESSDA ERICin palveluntuottajuudesta ja Tietoarkiston asiantuntijoiden toiminnasta kansainvälisissä organisaatioissa. Vierailujen ja virtuaalikokousten työnimien perusteella yhteistä valtaosalle tapahtumista onkin CESSDA ERICin sisäinen projektityö tai työskentely EU-projekteissa yhtenä CESSDAn arkistoista.

Kaikki tämä toteuttaa Tietoarkiston strategiaa, jossa lupaamme aktiivisuutta CESSDAssa. Lupaamme strategiassa myös syventää ja monipuolistaa osaamistamme sekä jakaa kasvanutta osaamistamme aktiivisesti.

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategia vaikuttaa suunnitelmiin

Vuosi 2020 on viimeinen Tietoarkiston kuluvalla strategiakaudella. Uuden vuosikymmenen aloitamme siis strategiatyöllä. Suomen Akatemia julkaisee tammikuussa 2020 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian uudelle vuosikymmenelle. Ennakkotietojen perusteella se listaa kehittämiskohteita, jotka jo nyt ovat Tietoarkistossa joko arkipäivää tai ainakin tunnistamiamme kehittämisen kohteita. Akatemian joulun alla julkaiseman tiedotteen mukaan kehittämisalueita ovat vastuullisuus ja kestävä kehitys, pitkäjänteisyys ja dynaamisuus, omistajuus ja osaaminen, digitaalisuus ja data, avoimuus ja yhteistyö sekä laaja ja monimuotoinen vaikuttavuus.

Tästä on pääteltävä, että Tietoarkisto ei voi laittaa omia suunnitelmiaan aivan uusiksi. Kyse on paremminkin Tietoarkiston strategian päivittämisestä. Myös sitoumuksemme Akatemian rahoittamissa FIRI-projekteissa ja CESSDA ERICin palveluntuottajana ulottuvat usean vuoden päähän, tulevaisuuteen. Oma strategiatyömme ja tiekarttahakemuksen työstäminen varmasti palvelevat toisiaan.

Strategiatyössä korostuu jatkuvuus

Tietoarkiston 20-vuotisen toiminnan kunniaksi syyskuussa järjestämämme Tietoarkisto-seminaari oli tilaisuus tarkastella sekä mennyttä että tulevaa kehitystä.

Seminaarissa esittelin Tietoarkisto-lehden juhlanumerossa julkaistua aikajanaa, johon on kerätty tietoarkistolaisten aikaansaannoksia ja tapahtumia kuluneilta 20 vuodelta. Aikajanalla on paljon tapahtumia ja palveluita, joilla on merkitystä myös tulevaisuudessa. Listaan tässä vain muutamia.

• Palveluportaali Ailaa kehitetään parhaillaan Akatemian rahoittamassa projektissa. Käytettävyyden parantamisen ja uusien toiminnallisuuksien lisäksi tavoitteena on muun muassa yhteentoimivuuden parantaminen ulkopuolisten palvelujen suuntaan.
• Aineistonhallinnan käsikirjan sisällön tuottaminen ja sen pitäminen ajan tasalla on yhä vain merkityksellisempää. Pelkästään viime elo-syyskuussa aineistonhallinnan käsikirjaan tuli noin 11 000 sivupyyntöä.
• Sertifioinnit - Date Seal of Approval ja nykyinen CoreTrustSeal - ovat todisteena siitä, että Tietoarkisto on organisaatio, joka säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. Vastuullisuus ja pitkäjänteisyys pysyvät toiminnan kulmakivinä tehtävän perusluonteen ohella yhä korostuneemmin myös ulkopuolisen rahoittajan, Akatemian, vaatimuksesta.
• Menetelmäopetuksen tietovaranto MOTV on retrosta ulkoasustaan huolimatta edelleen verkkosivujen seurannan perusteella Tietoarkiston käytetyin palvelu. Tietoarkisto päivittää sen ulkoasun ja vanhentuneet sisällöt uudelle vuosikymmenelle. Sisältöä myös kehitetään menetelmäopetuksen asiantuntijoiden kanssa. Työ ajoittuu pääosin vuodelle 2020.

Vuoden 2020 käynnistyessä arvioimme nykyistä strategiaamme ja hahmottelemme tulevaa. Kutsumme Tietoarkiston yhteistyökumppanit ja asiakkaat pohtimaan, miten pystymme yhdessä palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla tiedeyhteisöä tutkimusaineistojen hoivaamisessa ja vastuullisessa avaamisessa.

Lisätietoa:

» Tietoarkistoblogi: Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon
» Tietoarkiston strategia 2017-2020 (PDF)

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

SSHOC Project Charted (Meta)data Interoperability Problems with FSD at the Helm

FSD is taking part in the Social Sciences and Humanities Open Cloud (SSHOC), which is one of the five cluster projects within the European Open Science Cloud (EOSC) initiative. SSHOC is funded by the EU and coordinated by CESSDA, and it continues until 2022 focusing on increasing and improving the use of research data in the social sciences and humanities. The goal is to provide common services, integrate existing ones, and increase cooperation between the research infrastructures.

FSD participates in three tasks within two work packages. These tasks aim at ensuring the interoperability of metadata and data, developing common multilingual vocabularies, and trust and quality assurance of research data.

One challenge in creating common services is the diversity and varying practices of different fields of science. This can be seen in the third work package of SSHOC in a task entitled Data and Metadata Interoperability Hub, where we chart interoperability issues and solutions across SSHOC member organisations. FSD leads the project, and we published our first report in July.

The goal of the report was to find out what kind of interoperability problems there are for research data and metadata in SSHOC member organisations. We also tried to find metadata and data standards and formats that can be recommended for all organisations.

We interviewed 16 people from six research infrastructures and four fields: social sciences, language sciences, arts and humanities, and heritage sciences. The interview findings were supplemented with desk research on the number of records and data formats on the websites of repositories.

This was not the first time interoperability was assessed. The research infrastructures participating in SSHOC have each developed common practices and standards and FSD, for example, has been active in the development of metadata practices in CESSDA. However, this time there were more organisations from different research infrastructures involved.

Different data but similar problems

When interviewing the informants, it quickly became clear that the data formats used in the fields vary a great deal. In social sciences, the data are often in the form of a data matrix or text, while language sciences use a lot of text and voice data. Images are common in the humanities, and in heritage sciences, a dataset can consist of objects or 3D models, among others.

Despite the differences in data types, the interoperability problems were similar in all participating organisations. The most common of these included the conversion needs related to the use of proprietary file formats, loss of information caused by conversions and problems with format versions.

There is also a great deal of variety between and within the fields in terms of metadata standards. For instance, the DDI standard often used in social sciences is usually not extensive enough to describe data in the humanities and hardly suitable at all to record the metadata of heritage objects. The metadata needs of individual organisations also vary significantly.

The most common metadata interoperability problems had to do with differing interpretations of metadata concepts, incompatibility of older standards with the newer ones, and loss of information when converting from rich metadata format to a less rich one.

All in all, fewer interoperability problems were reported than we expected. One reason for this might be that organisations have reacted to the problems by developing their practices around them. On the other hand, we also observed differences between the organisations in their maturity levels in terms of how well they take interoperability into consideration.

One size does not fit all

The report confirmed what was noticed in previous interoperability projects; there is no single metadata standard or data format suitable for all fields and situations. A common metadata standard, for example, has to be very bare-bones to be suitable for all fields.

To ensure the F and I, findability and interoperability of the FAIR principles, we ended up recommending Dublin Core and a slightly modified DataCite as common metadata standards for all members. It is recommended that other standards used by the organisations can at least be converted into one of these standards.

Because the fields and organisations have different needs, we also made separate recommendations for metadata standards for each community and data formats by data type. The recommendations are based on the most used standards and formats in the communities.

Whichever standard and format organisations use, we recommend documenting it transparently. Many interoperability problems are avoided with thorough documentation.

Common solutions through cooperation

The first report of the third work package shows that developing common services is not always straightforward. Different communities not only have their own needs but also their established practices. However, the purpose of the project is not to fit everyone into the same mould but to create tools and services beneficial for everyone.

Cooperating and gaining perspective into the processes and challenges of other communities and organisations is useful also because the problems encountered are often similar, and someone might have already found a solution that works for everyone. The next objective of the Data and Metadata Interoperability Hub is to chart solutions to metadata and data interoperability problems.

Further information:

» Development Manager Mari Kleemola
» SSHOC D3.1 Report on SSHOC (meta)data interoperability problems
» SSHOC project website

Henri Ala-Lahti
Information Services Specialist
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

This blog entry is also available in Finnish:
SSHOC-hanke selvitti (meta)datan yhteensopivuusongelmia Tietoarkiston johdolla.

SSHOC-hanke selvitti (meta)datan yhteensopivuusongelmia Tietoarkiston johdolla

Tietoarkisto on mukana vuoden alussa alkaneessa, EU:n rahoittamassa ja CESSDAn koordinoimassa Social Sciences & Humanities Open Cloud (SSHOC) -hankkeessa, joka on yksi viidestä suuresta eurooppalaisen avoimen tieteen pilven (European Open Science Cloud, EOSC) hankekokonaisuudesta. SSHOC-hanke jatkuu vuoteen 2022 asti ja se keskittyy humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaineistojen saatavuuden ja käytön lisäämiseen ja parantamiseen sekä näihin liittyviin yhteiseurooppalaisiin palveluihin. Pyrkimyksenä on myös lisätä tieteenalojen välistä yhteistyötä sekä hyödyntää ja yhdistää jo olemassa olevia palveluita.

Tietoarkisto osallistuu hankkeessa kahteen työpakettiin ja kolmeen tehtävään, joiden tavoitteena on metadatan ja datan yhteensopivuuden varmistaminen, yhteisten monikielisten sanastojen kehittäminen sekä aineistojen luotettavuuden ja laadun takaaminen.

Haasteena yhteisten palveluiden kehittämisessä on tieteenalojen moninaisuus ja erilaiset käytännöt. Tämä näkyy metadatan ja datan yhteensopivuutta ja -toimivuutta kartoittavassa, SSHOC-hankkeen kolmanteen työpakettiin kuuluvassa, lennokkaasti nimetyssä tehtävässä Data and Metadata Interoperability Hub. Tietoarkisto toimii tehtävän vetäjänä, ja julkaisimme ensimmäisen raporttimme heinäkuussa.

Raportin tavoitteena oli selvittää, millaisia yhteensopivuusongelmia tutkimusaineistoilla ja siihen liittyvällä metadatalla on SSHOC-hankkeen jäsenorganisaatioissa. Lisäksi pyrimme löytämään metadata- ja aineistostandardeja tai formaatteja, joiden käyttöä voi yleisesti suositella.

Raporttia varten haastateltiin 16 henkilöä kuudesta tutkimusinfrastruktuurista ja neljältä alalta: yhteiskuntatieteistä, kielitieteestä, ihmistieteistä ja kulttuuriperinteen tutkimuksesta. Lisäksi haastatteluista saatuja tietoja täydennettiin selvittämällä tietueiden määriä ja aineistoformaatteja näiden alojen arkistojen verkkosivuilta.

Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta, kun yhteensopivuutta ja -toimivuutta kartoitetaan. SSHOC-hankkeeseen osallistuvat tutkimusinfrastruktuurit ovat kehittäneet yhtenäisiä käytäntöjä ja standardeja tahoillaan aiemminkin, ja Tietoarkisto on ollut aktiivinen esimerkiksi metadatakäytäntöjen kehittämisessä CESSDAssa. Tässä selvityksessä oli kuitenkin mukana aiempaa suurempi määrä organisaatioita eri tutkimusinfrastruktuureista.

Erilaiset aineistot, samanlaiset ongelmat

Viimeistään haastatteluiden perusteella oli selvää, että aloilla käytetyt aineistotyypit poikkeavat toisistaan todella paljon. Yhteiskuntatieteissä aineistot ovat usein taulukko- tai tekstimuotoisia, kielitieteissä käytetään paljon teksti- ja ääniaineistoja, ihmistieteiden arkistoilla on lisäksi runsaasti kuva-aineistoja ja kulttuuriperinteen tutkimuksessa aineisto voi muodostua tekstin, kuvien ja äänen lisäksi vaikkapa esineistä tai 3D-malleista.

Aineistotyyppien eroista huolimatta datan yhteensopivuusongelmat ovat kaikissa selvitykseen osallistuneissa organisaatioissa samankaltaisia. Yleisimpiä ovat erityisesti (kaupallisten) työkalujen ja ohjelmistojen omien tiedostomuotojen käyttöön liittyvät muunnostarpeet, muunnosten aiheuttamat mahdolliset tietojen menetykset sekä formaattien versioihin liittyvät ongelmat.

Myös metadatastandardeissa on runsaasti vaihtelua niin alojen välillä kuin niiden sisällä. Yhteiskuntatieteissä laajalti käytetty DDI-kuvailustandardi ei esimerkiksi ole riittävän kattava monien ihmistieteellisten aineistojen kuvailuun, eikä juuri lainkaan sopiva esimerkiksi kulttuurihistoriallisten esineiden metatietojen tallentamiseen. Lisäksi yksittäisten organisaatioiden tarpeet aineistojen ja objektien kuvailun tarkkuuden suhteen vaihtelevat suuresti.

Yleisimpiä metadatan yhteensopivuusongelmia ovat metadatan sisältämien kenttien tulkintaongelmat, vanhojen standardien yhteensopimattomuus uudempien kanssa sekä paljon tietoa sisältävästä metadataformaatista siirtyminen toiseen, jolloin tietoa menetetään.

Kaiken kaikkiaan raportoituja yhteensopivuusongelmia oli lopulta kuitenkin vähemmän kuin odotimme. Tämä kertonee osaltaan siitä, että organisaatiot ovat jo reagoineet ongelmiin kehittämällä käytäntöjään. Toisaalta havaitsimme myös melko paljon eroja organisaatioiden välillä siinä, kuinka hyvin ne ottavat yhteensopivuuden toiminnassaan huomioon.

Yksi koko ei sovi kaikille

Selvitys vahvisti myös aiemmissa hankkeissa todetun havainnon siitä, ettei ole olemassa yhtä, kaikille aloille ja kaikkiin tilanteisiin sopivaa kuvailustandardia ja aineistoformaattia. Sopiakseen kaikille aloille esimerkiksi yhteisen kuvailustandardin on auttamatta oltava pelkistetty.

FAIR-periaatteisiinkin kuuluvien löydettävyyden ja yhteensopivuuden varmistamiseksi päädyimme suosittelemaan kaikille yhteiseksi kuvailustandardiksi Dublin Corea sekä hieman sovellettua DataCiteä. Organisaatioiden käyttämien standardien olisi hyvä olla vähintäänkin muunnettavissa jompaankumpaan näistä.

Koska aloilla ja organisaatioilla on erilaiset tarpeet, teimme lisäksi tutkimusinfrastruktuurikohtaisia suosituksia kuvailustandardista ja aineistotyyppikohtaisia suosituksia aineistoformaatista. Suositukset perustuvat tutkimusinfrastruktuureissa eniten käytettyihin standardeihin ja formaatteihin.

Käyttivätpä organisaatiot mitä standardia ja formaattia tahansa, suosituksenamme on, että niiden käyttö on hyvin ja läpinäkyvästi dokumentoitu. Monta yhteensopivuusongelmaa vältetään jo hyvällä dokumentaatiolla.

Yhteisiä ratkaisuja yhteistyöllä

Työpaketin ensimmäinen raportti osoittaa, ettei yhteisten palveluiden kehittäminen ole aina suoraviivaista. Eri aloilla on paitsi omat tarpeensa, myös omat vakiintuneet käytäntönsä. Hankkeen tarkoituksena ei kuitenkaan ole pakottaa kaikkia yhteen muottiin, vaan luoda kaikille hyödyllisiä työkaluja ja palveluita.

Yhteistyö ja tutustuminen muiden alojen ja organisaatioiden toimintatapoihin ja haasteisiin on hyödyllistä myös siksi, että kohdatut ongelmat ovat usein samanlaisia, ja joku on jo saattanut löytänyt kaikille toimivan ratkaisun. Seuraavaksi Data and Metadata Interoperability Hub -tehtävä kartoittaakin ratkaisuja metadatan ja datan yhteensopivuusongelmiin.

Lisätietoa:

» Kehittämispäällikkö Mari Kleemola
» SSHOC D3.1 Report on SSHOC (meta)data interoperability problems
» SSHOC-hankkeen verkkosivut

Henri Ala-Lahti
tietopalveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
SSHOC Project Charted (Meta)data Interoperability Problems with FSD at the Helm.

FSD’s multilingual and qualitative data expertise brings in international visitors

During its 20 years of operation, FSD has established its status as a trusted partner in collaboration of data archives. On the initiative of our Japanese colleagues, we organised a seminar entitled Metadata, Data Catalogues and Tools for Findability in March.

The motivation for the seminar was a Japanese national project developing a joint data catalogue of several service providers. Our Japanese visitors chose to visit Finland and FSD because we have a long experience in successfully providing services in two languages, Finnish and English, as well as delivering metadata for harvesting by national and international joint catalogues.

We designed our presentations to answer the needs of our guests. FSD's experts shared experiences of using the DDI-C metadata format, the process of joining national and international multidisciplinary catalogues, the significance and utilisation of controlled vocabularies, and the CoreTrustSeal certification, among others.

Professor Yukio Maeda presents JSPS's plan for a federated data catalogue. Photo: Tuomas J. Alaterä

In addition to talks by FSD experts and our guests from Japan, the seminar featured presentations by the Director of CESSDA Ron Dekker and the Swedish National Data Service's IT Systems Architect Olof Olsson. It is important for CESSDA to collaborate with organisations outside of Europe. The seminar in Tampere provided a good opportunity to share information about CESSDA strategy and objectives in responsible data sharing as well as the CESSDA Data Catalogue, which contains both FSD's and SND's metadata. SND makes use of the DDI-L format, and Olsson's presentation on the topic offered a good comparison of two distinct metadata solutions. The presentation was also interesting from FSD's systems development point of view.

Similar challenges

The seminar showed that the challenges of research data management and sharing are very similar everywhere. Similarly to Finland and Europe, researchers in Japan have a positive attitude towards data sharing in principle. However, when it comes to sharing their own data with others, they do not feel comfortable doing so or they prefer to share the data themselves rather than letting professionals do it for them. Our data acquisition team regularly encounters similar attitudes.

Seminar attendees. Photo: Misa Senbonmatsu

What also sounded familiar was the fact that the development of the data infrastructure is not actually nationally coordinated in Japan. Instead, the funder has opened a competition where different service providers are able to apply for funding for projects with certain pre-defined conditions. The big picture is then made up of what various organisations think is necessary and which project proposals the funder approves. Another thing to consider is how established the infrastructure operations will be after the funding period.

More information:

» DDI-C ja L documentation
» CESSDA ERIC
» Swedish National Data Service SND
» Japan Society for the Promotion of Science JSPS
» FSD metadata records in machine readable formats
» Data are described in the DDI format
» Vocabularies used in FSD's data descriptions

Helena Laaksonen
director
firstname.surname [at] tuni.fi

This blog entry is also available in Finnish:
Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon.

Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon

Tietoarkisto on 20 toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut asemansa luotettuna kumppanina data-arkistojen yhteistyössä. Maaliskuussa järjestimme japanilaisten kollegojen kanssa, heidän aloitteestaan, seminaarin Metadata, Data Catalogues and Tools for Findability.

Kansainvälisen seminaarin taustalla on Japanin kansallinen hanke, jossa he rakentavat usean palveluntarjoajan yhteistä aineistoluetteloa. Japanilaiset vieraat valitsivat Suomen ja Tietoarkiston vierailukohteekseen, koska Tietoarkistolla on pitkä kokemus onnistuneesta kaksikielisten palvelujen tuottamisesta suomeksi ja englanniksi sekä tutkimusaineistojen kuvailutietojen saattamisesta haravoitaviksi kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisluetteloihin.

Tietoarkistossa koostimme oman osuutemme ohjelmaan vieraiden tiedontarpeesta lähtien. Tietoarkiston asiantuntijat kertoivat muun muassa DDI-C-kuvailuformaatin hyödyntämisestä Tietoarkistossa, liittymisestä kansallisiin ja kansainvälisiin monitieteisiin luetteloihin, monikielisten asiasanastojen merkityksestä ja hyödyntämisestä sekä CTS-sertifioinnista.

Professori Yukio Maeda esittelee JSPS:n suunnitelmaa yhteiskatalogiksi.
Kuva: Tuomas J. Alaterä

Seminaarissa esiintyivät Tietoarkiston asiantuntijoiden ja japanilaisten vieraiden lisäksi CESSDA ERICin johtaja Ron Dekker ja Ruotsin datapalvelun SND:n järjestelmäarkkitehti Olof Olsson. CESSDAlle on tärkeää luoda yhteistyösuhteita myös Euroopan ulkopuolelle. Tampereen seminaari antoi hyvän mahdollisuuden kertoa CESSDAn strategiasta ja tavoitteista tutkimusdatan vastuullisen avaamisen alalla, unohtamatta CESSDAn aineistoluetteloa, johon myös Tietoarkiston ja SND:n metadata haravoidaan. Ruotsin SND hyödyntää DDI-L-kuvailuformaattia. Olssonin esitys aiheesta tarjosi hyvän vertailukohdan kahden erilaisen metadataratkaisun välillä ja oli kiinnostava myös Tietoarkiston järjestelmäkehityksen näkökulmasta.

Samankaltaiset haasteet

Varsinaisen asiasisällön lisäksi seminaari osoitti kaikille osallistujille, että tutkimusaineistojen hallinnan ja avaamisen ongelmat ovat kaikkialla hyvin samanlaisia. Japanissakin tutkijat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti, mutta eivät usein halua jakaa omaa dataansa muiden kanssa. Ja jos he haluavat, he usein tekevät sen mieluummin itse kuin antavat asiaan perehtyneiden ammattilaisten hoitaa tehtävän puolestaan. Tämä on Tietoarkiston aineistonhankinnassa tuttua.

Seminaariosallistujat. Kuva: Misa Senbonmatsu

Kovin tutulta vaikutti myös se, että datainfrastruktuurin rakentamista ei varsinaisesti koordinoida Japanissa kansallisesti. Rahoittaja on avannut kilpailun, josta eri palveluntarjoajat ovat voineet hakea rahoitusta tietyin ehdoin määritellyille hankkeille. Kansallinen kokonaiskuva rakentuu siitä, mitä erilliset organisaatiot pitävät tarpeellisena - ja mitä rahoittaja näistä esityksistä jatkoon valitsee. Perustamisvaiheen ohella pohdittavaa aiheuttaa infrastruktuurin toiminnan vakiinnuttaminen rahoituskauden päättyessä.

Lisätietoa:

» DDI-C ja L -dokumentaatio
» CESSDA ERIC
» Svensk nationell datatjänst SND
» Japan Society for the Promotion of Science JSPS
» Aineistokuvailut koneluettavissa formaateissa
» Aineistokuvailun DDI-formaatti
» Aineistonkuvailussa käytetyt sanastot

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
FSD’s multilingual and qualitative data expertise brings in international visitors.