Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon

Tietoarkisto on 20 toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut asemansa luotettuna kumppanina data-arkistojen yhteistyössä. Maaliskuussa järjestimme japanilaisten kollegojen kanssa, heidän aloitteestaan, seminaarin Metadata, Data Catalogues and Tools for Findability.

Kansainvälisen seminaarin taustalla on Japanin kansallinen hanke, jossa he rakentavat usean palveluntarjoajan yhteistä aineistoluetteloa. Japanilaiset vieraat valitsivat Suomen ja Tietoarkiston vierailukohteekseen, koska Tietoarkistolla on pitkä kokemus onnistuneesta kaksikielisten palvelujen tuottamisesta suomeksi ja englanniksi sekä tutkimusaineistojen kuvailutietojen saattamisesta haravoitaviksi kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisluetteloihin.

Tietoarkistossa koostimme oman osuutemme ohjelmaan vieraiden tiedontarpeesta lähtien. Tietoarkiston asiantuntijat kertoivat muun muassa DDI-C-kuvailuformaatin hyödyntämisestä Tietoarkistossa, liittymisestä kansallisiin ja kansainvälisiin monitieteisiin luetteloihin, monikielisten asiasanastojen merkityksestä ja hyödyntämisestä sekä CTS-sertifioinnista.

Professori Yukio Maeda esittelee JSPS:n suunnitelmaa yhteiskatalogiksi.
Kuva: Tuomas J. Alaterä

Seminaarissa esiintyivät Tietoarkiston asiantuntijoiden ja japanilaisten vieraiden lisäksi CESSDA ERICin johtaja Ron Dekker ja Ruotsin datapalvelun SND:n järjestelmäarkkitehti Olof Olsson. CESSDAlle on tärkeää luoda yhteistyösuhteita myös Euroopan ulkopuolelle. Tampereen seminaari antoi hyvän mahdollisuuden kertoa CESSDAn strategiasta ja tavoitteista tutkimusdatan vastuullisen avaamisen alalla, unohtamatta CESSDAn aineistoluetteloa, johon myös Tietoarkiston ja SND:n metadata haravoidaan. Ruotsin SND hyödyntää DDI-L-kuvailuformaattia. Olssonin esitys aiheesta tarjosi hyvän vertailukohdan kahden erilaisen metadataratkaisun välillä ja oli kiinnostava myös Tietoarkiston järjestelmäkehityksen näkökulmasta.

Samankaltaiset haasteet

Varsinaisen asiasisällön lisäksi seminaari osoitti kaikille osallistujille, että tutkimusaineistojen hallinnan ja avaamisen ongelmat ovat kaikkialla hyvin samanlaisia. Japanissakin tutkijat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti, mutta eivät usein halua jakaa omaa dataansa muiden kanssa. Ja jos he haluavat, he usein tekevät sen mieluummin itse kuin antavat asiaan perehtyneiden ammattilaisten hoitaa tehtävän puolestaan. Tämä on Tietoarkiston aineistonhankinnassa tuttua.

Seminaariosallistujat. Kuva: Misa Senbonmatsu

Kovin tutulta vaikutti myös se, että datainfrastruktuurin rakentamista ei varsinaisesti koordinoida Japanissa kansallisesti. Rahoittaja on avannut kilpailun, josta eri palveluntarjoajat ovat voineet hakea rahoitusta tietyin ehdoin määritellyille hankkeille. Kansallinen kokonaiskuva rakentuu siitä, mitä erilliset organisaatiot pitävät tarpeellisena - ja mitä rahoittaja näistä esityksistä jatkoon valitsee. Perustamisvaiheen ohella pohdittavaa aiheuttaa infrastruktuurin toiminnan vakiinnuttaminen rahoituskauden päättyessä.

Lisätietoa:

» DDI-C ja L -dokumentaatio
» CESSDA ERIC
» Svensk nationell datatjänst SND
» Japan Society for the Promotion of Science JSPS
» Aineistokuvailut koneluettavissa formaateissa
» Aineistokuvailun DDI-formaatti
» Aineistonkuvailussa käytetyt sanastot

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
FSD’s multilingual and qualitative data expertise brings in international visitors.