Rakasta dataa! Love Data Week muistutti, että datasta pitää pitää huolta

Olemme taas viettäneet dataintoilijoiden kansainvälistä teemaviikkoa. Love Data Week 2025 kysyi ja hieman vastasikin sangen yleiseen ongelmaan "Whose data is it anyway", eli kenen dataa se nyt oikein on? Tietoarkistossa puhumme mielellämme omista datoistamme ja ehkä tekin puhutte Tietoarkiston datoista. Datat eivät kuitenkaan ole meidän, koska sopimusten mukaisesti huolehdimme datoista tekijöiden ja omistajien puolesta.

Metadata sen sijaan on Tietoarkiston tuottamaa, "meidän dataamme" siis. Se on avoimesti saatavilla Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.

Love Data Weekin järjestää ICPSR. Tapahtumista ja viikon aikana jaetuista tietolähteistä voit lukea lisää tapahtumasivuilta. Tietoarkisto osallistui viikon teemaan sosiaalisen median nostoilla, joissa toimme esiin palveluita ja tietolähteitä, joiden kautta Tietoarkisto ohjeistaa datan omistamisesta tai tekijyydestä sopimiseen. Tähän blogiin on koottu kaikki nämä nostot.

Sopiminen, kun tutkijoita on useita

Jos tutkimushankkeessa on useita tutkijoita, kannattaa hoitaa oikeuksista sopiminen ajoissa, jotta ei tarvitsisi miettiä jälkikäteen, "kenen dataa se nyt oikein on?" Ohjeita saat muun muassa Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjan luvusta Sopimukset ja oikeudet.

Tekijä ei ole aina henkilö

Koronapandemian aikana kerätyt tutkimusdatat ovat ajankohtaisia myös nyt. Pandemia osoitti, että yhteiskunnan kriisitilanteissa ilmiötä käsittelevät tutkimusaineistot pitää saada käyttöön joustavasti ja avoimesti. Tutkimusaineistolla ei aina myöskään ole henkilötekijää, vaan se voi olla myös organisaation tuottama. Näistä esimerkkinä on tammikuussa 2025 julkaistu gerontologisen sosiaalityön ja diakoniatyön asiakkaiden sekä ikääntyvien parissa työskentelevien haastatteluaineisto.

Aineistoviite: Helsingin yliopisto & Itä-Suomen yliopisto & Lapin yliopisto: Gerontologisen sosiaalityön ja diakoniatyön asiakkaiden sekä ikääntyvien parissa työskentelevien haastatteluja 2021 [data]. Dataversio 1.0 (2024-09-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3862; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3862

Aineisto voi jäädä orvoksi

Kenelle kuuluu orpo aineisto? Arja Kuula-Luumi kirjoitti orvoista aineistoista blogin jo yli kymmenen vuotta sitten.

Tuolloin Tietoarkistossa uudistettiin ja yksinkertaistettiin arkistointisopimuksia. Nykyiseen verrattuna Tietoarkistossa oli tuolloin runsaasti dataa, jonka käyttöön piti pyytää alkuperäisen tutkijan tai luovuttajan lupa. Halusimme vähentää näin rajoitettua käyttöä ja lisäksi muuttaa luvanvaraisuuden määräaikaiseksi. Määräaikaisuutta voi karuimmillaan perustella sillä, että aineistosta tulee orpo, kun luvanantaja kuolee eikä vaihtoehtoista toimintatapaa ole määritelty. Aineisto voi kuitenkin jäädä orvoksi myös silloin, kun luvanantaja jostain muusta syystä ole enää tavoitettavissa.

Arkistointiohjeissa kerromme datojen käyttöoikeusluokista.

Kenen data?

Joskus tutkittaville syntyy tekijänoikeuksia tutkimusta varten kerättyyn aineistoon. Näin voi tapahtua, jos tutkittavat esimerkiksi piirtävät tai valokuvaavat tai tuottavat tekstiä, josta tutkija muodostaa aineistonsa. Lue Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjasta, mitä sinun pitää ottaa huomioon näin kerättyä aineistoa hyödyntäessäsi ja millaiset sopimukset ovat tarpeen.

Tietoarkisto vaalii huomassaan olevaa dataa jokaisena päivänä – ole yhteydessä asiakaspalveluumme tai täytä arkistointiehdotuslomake, kun datasi kaipaa rakkautta!

Helena Laaksonen
johtaja

Tuomas J. Alaterä
palvelupäällikkö

etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Orvot aineistot

Tietoarkisto on uusinut arkistointia koskevan sopimuksen ja aineistojen jatkokäyttöä koskevat käyttöehdot. Arkistointisopimuksessa halusimme erityisesti täsmentää tilanteita, joissa alkuperäinen tutkija edellyttää häneltä luvan kysymistä jokaiseen aineiston jatkokäyttöön.

Testasimme uuden sopimuksen ehtoja jo viime syksynä muutamien tutkijoiden kanssa. Osa hämmentyi pyynnöstä nimetä vaihtoehtoinen toimintatapa tai toinen henkilö, jolta lupaa aineiston käyttöön voi kysyä, jos aineiston arkistoitunutta henkilöä itseään ei tavoiteta. "Ei kukaan muu voi antaa käyttöön lupaa, ei vain voi", sanoi yksi tutkija. Lyhyen hiljaisuuden jälkeen hän itse totesi kuolevansa tietysti joskus.

Tutkijat ja tietoarkiston henkilökunta siirtyvät aikanaan eläkkeelle ja kuolevat. Toisinaan elämän kulkua muuttaa sairaus tai tapaturma. Tietoarkistoon arkistoitu aineisto sen sijaan jatkaa elämäänsä, sillä henkilökunnasta poistuvien tilalle palkataan uutta väkeä. He jatkavat työtä, jolla aineistojen säilyvyys ja käytettävyys varmistetaan tietotekniikan muuttuessa. Tietoarkistokielellä kyse on aineistojen hoivaamisesta (curation).

Uudessa arkistointisopimuksessa tarjoamme mahdollisuuden asettaa jatkokäyttö luvanvaraiseksi vain määräajaksi. Tämä on erityisen hyvä ratkaisu tutkijoille, jotka haluavat ensin varmistua siitä, että tietoarkistossa osataan heidän aineistoansa hoivata. Tutkija voi suhtautua aineistoonsa kuin lapseen ja silloin on ymmärrettävää, että hän haluaa vakuuttua tietoarkiston käytännöistä ennen kuin antaa oikeuden toimittaa aineistoa käytettäväksi myös ilman hänen lupaansa.

Jos luvan kysymiselle ei ole olemassa vaihtoehtoista toimintatapaa, tulee aineistosta orpo, kun luvanantajaa ei enää tavoiteta. Aineistoa ei voi toimittaa jatkokäyttöön ja tietoarkiston toimintaperiaate on arkistoida aineistoja nimenomaan jatkokäyttöä varten. Orvoiksi muuttuvien aineistojen kohtalo täytyy punnita jokaisen aineiston kohdalla erikseen ja joskus päätös on se, että aineistoa ei enää hoivata. Se tarkoittaa sitä, että aineisto muuttuu ennen pitkää myös teknisesti käyttökelvottomaksi.

Vaikka me ihmiset elämme vain hetken, tietoarkisto varmistaa tutkimusaineistoille päättymättömän elinkaaren. Tänään ajankohtaiset aineistot soveltuvat kohta ajalliseen vertailuun ja aikanaan historian tutkimukseen. Pidetään siis aineistot elossa ja käyttökelpoisina ja varmistetaan, ettei niistä tule orpoja.

Katso myös usein kysytyt kysymykset arkistoinnista.

Arja Kuula
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi