FIDELIS pilot support offers helped to strengthen the upskilling of repositories

In this first project update of 2026, you will get an overview of the pilot trainings carried out within the FIDELIS project.

The European Open Science Cloud (EOSC) aims to develop a web of FAIR (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) data and services for science in Europe. One of the main objectives of the FIDELIS project is to Strengthen the upskilling of repositories and expansion of the Network through an active training and support programme.

At the end of 2025, the project organised three pilot training offers for provisional members of the FIDELIS Network, bringing together a total of 34 participants from several countries (see figure 1). The goal of pilot training was to support repositories to implement and adopt good practices, tools, services, and other solutions to increase their trustworthiness. From the perspective of the FIDELIS project, a key objective was to prepare and develop the necessary logistics, materials, and processes for this type of support for the training planned for 2026.

Figure 1: Countries represented by the participating repositories. Source: D8.1 - Implementation report on support for "early adopters" and training interventions.

The pilot round includes three different support offers. The first instructed participants to the TTRAM tool developed within the project. The second offered participants the opportunity to receive support for CoreTrustSeal certification. The third one, in turn, provided participants with the opportunity to explore the FAIR EVA tool.

The TTRAM (Enhancing Repository Transparency and Trustworthiness) training highlighted the benefits TTRAM brings organisations, particularly in assisting repositories with managing digital objects, strengthening organisational infrastructure, and technology and security management. Participants considered the goals of the pilot training as important and perceived TTRAM as being able to serve as a practical guideline for self-assessment, helping participants examine their practices more critically. You can read more about the implementation and experiences in the Implementation Story.

The aim of the second pilot training, an Explorer & Pathfinder track for CoreTrustSeal, was to help organisations explore and apply the CoreTrustSeal requirements. By the end of the support offer, participants had strengthened their understanding of CoreTrustSeal requirements and learnt to relate the current state and maturity of their repository to the requirements of the core criteria. You can read more about the implementation and experiences in the Implementation Story.

The third training, FAIR EVA (Evaluator, Validator & Advisor) plugin, introduced repository managers and technical staff to the FAIR EVA evaluator, validator and advisor tool and guided them through the development of a custom plugin tailored to their repository. Through the training participants started the creation of their own plugin, or at least a proof of concept as customising the tool to work with all metadata schemas and controlled vocabularies takes some effort to define. You can read more about the implementation and experiences Implementation Story.

The project will continue to provide training and support. You can read more about it on FIDELIS Training & Support programme | Eden-Fidelis.

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

FIDELIS-pilottikoulutukset vahvistivat data-arkistojen osaamista

Vuoden 2026 ensimmäisessä hankepostauksessa pääset tutustumaan FIDELIS-hankkeen toteuttamiin pilottikoulutuksiin.

FIDELIS rakentaa eurooppalaisen luotettavien repositorioiden verkoston, edistää yhteentoimivuutta, kehittää parhaita käytäntöjä ja tarjoaa repositorioille koulutusta ja tukea. Hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on vahvistaa repositorioiden osaamisen kehittämistä ja laajentaa verkostoa aktiivisen koulutuksen ja tuen ohjelman kautta.

Loppuvuodesta 2025 toteutettiin kolme pilottikoulutusta, jotka olivat avoimia FIDELIS-verkoston jäsenille. Niihin osallistui yhteensä 34 osallistujaa useista eri maista (kuva 1). Pilottikoulutuksien tavoitteena oli tukea repositorioita ottamaan käyttöön ja omaksumaan hyviä käytäntöjä, työkaluja, palveluita sekä muita ratkaisuja kehittääkseen luotettavuuttaan. Hankkeen toteuttamisen näkökulmasta puolestaan keskeistä oli kehittää tarvittavia käytännön järjestelyjä, materiaaleja ja prosesseja vuoden 2026 varsinaisia koulutuksia varten.

Kuva 1: Osallistuvien repositorioiden edustamat maat. Lähde: D8.1 - Implementation report on support for "early adopters" and training interventions.

Pilottikierroksen ensimmäinen koulutusvaihtoehto päästi osallistujat tutustumaan hankkeessa kehitettyyn TTRAM-työkaluun. Toinen tarjosi osallistujille mahdollisuuden saada tukea CoreTrustSeal-sertifiointiin ja kolmannessa puolestaan osallistujat saivat mahdollisuuden tutustua FAIR EVA -työkaluun.

TTRAM-koulutuksen tavoitteena oli tuoda esille työkalun hyötyjä, erityisesti repositorioiden apuna digitaalisten objektien hallinnassa, organisaation infrastruktuurin vahvistamisessa sekä teknologian ja turvallisuuden hallinnassa. Osallistujat kokivat tavoitteen tärkeäksi ja kokivat TTRAMin mahdollisesti toimivaksi repositorioissaan, esimerkiksi itsearvioinnin ja omien toimintatapojen kriittisen arvioinnin tukena. Pääset tutustumaan TTRAM-koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

CoreTrustSeal-koulutuksen tavoitteena oli auttaa organisaatioita CoreTrustSeal-vaatimusten täyttämisessä. Osallistujat pääsivät vahvistamaan ymmärrystään vaatimuksista ja oppivat suhteuttamaan nykytilansa ja kypsyystasonsa näiden kriteerien vaatimuksiin. Pääset tutustumaan CoreTrustSeal-koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

FAIR EVA –koulutus tarjosi mahdollisuuden perehdyttää repositorioiden ylläpitäjiä ja teknistä henkilöstöä FAIR EVA-arviointi-, validointi- ja -neuvontatyökaluun sekä räätälöimään repositorioihinsa sopivan lisäosan. Koulutuksen myötä osallistujat aloittivat oman lisäosan - tai sen "proof of concept" -version kehittämisen. Työkalun räätälöinti kaikkien metatietomallien ja kontrolloitujen sanastojen kanssa vaatii suhteellisen paljon työtä. Pääset tutustumaan FAIR EVA -koulutuksen toteutukseen ja kokemuksiin toteutustarinassa.

Hanke jatkaa koulutuksen ja tuen tarjoamista tänäkin vuonna. Voit lukea lisää FIDELIS-verkkosivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta toivottaen,

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Digitaalisen säilyttämisen parhaat käytännöt rakentuvat yhteistyössä

Marraskuun toinen torstai on aina kansainvälinen digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen päivä. Tänä vuonna päivän teemana on Preserving Our Digital Content: Celebrating Communities. Teemalla halutaan juhlistaa yhteisöjä, jotka ovat eri tavoin toteuttamassa sähköisten aineistojen pitkäaikaissaatavuutta.

Itselleni tärkeä yhteisö on ollut CoreTrustSeal. Se on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka tarjoaa luotettavan sähköisen säilyttämisen perustason sertifiointia. Olen palvellut CoreTrustSealin hallituksessa jo vuodesta 2018 alkaen. Viimeisen vuoden aikana yksi keskeinen teema on ollut digitaalisen säilyttämisen ja aineistojen kuratoinnin erilaiset tavoitteet ja tasot, koska niihin liittyvät käsitteet ja määritelmät eivät ole vielä vakiintuneita.

Olemme CoreTrustSealin piirissä käyneet aiheesta avointa ja yhteisöä osallistavaa keskustelua, jonka perusteella hallitus on hahmotellut neljä erilaista digitaalisen säilyttämisen tasoa¹:

• Z. Nollataso (level zero): Repositorio säilyttää ja jakaa digitaalisen objektin sisällön sellaisena kuin se on repositorioon tallennettu.
• D. Tallennuskriteerit täyttävä taso (deposit compliance): Tallennusvaiheessa repositorio tarkistaa, että digitaalinen objekti ja sen metadata täyttää tietyt ennalta määritellyt minimivaatimukset.
• C. Ensikuratoinnin taso (initial curation): Repositorio täydentää digitaalista objektia tai sen metadataa repositorien käytäntöjen mukaisesti, esimerkiksi lisää FAIR-periaatteiden mukaista metadataa.
• A. Aktiivisen pitkäaikaissäilytyksen taso (active preservation): Repositorio ottaa vastuun siitä, että digitaalinen objekti säilyy käytettävänä ja ymmärrettävänä pitkällä aikavälillä.

Nämä tasot voivat olla kumulatiivisia ja usein ovatkin. Tyypillisesti esimerkiksi repositorio, joka vastaa datan pitkäaikaissäilyttämisestä (A) myös tarkistaa tallennuskriteerien täyttymisen (D) ja kuratoi aineistoja (C). Kaikenlaisia repositorioita tarvitaan, koska asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia. Tärkeää on, että repositoriot viestivät selkeästi palvelulupauksensa, jotta asiakkaat pystyvät valitsemaan oikean paikan digitaalisen materiaalin tallennukseen. Esimerkiksi tutkimusdatalle oikea repositorio on usein tieteenalakohtainen sertifioitu data-arkisto.

Työ tällä saralla jatkuu. CoreTrustSealin hallitus on julkaissut keskustelupaperin, jossa pohditaan, miten näiden neljän eri säilytystason avulla voidaan ryhmitellä repositorioita². Osallistuin keväällä 2024 Saksan data-arkiston GESISin järjestämään tutkijavierailuun. Sen tuloksena julkaisimme paperin, jossa hahmotellaan mitä metadataa tarvitaan kuvaamaan kuratoinnin ja säilyttämisen tasoa sekä repositorion että digitaalisen objektin tasolla.³

Ensi tammikuussa alkaa CSC:n johtama Horisontti-rahoitteinen FIDELIS-hanke, jossa Tietoarkisto on mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eurooppalainen luotettujen datarepositorioiden verkosto, määritellä hyviä käytäntöjä ja tutkia luotettavien repositorioiden ominaisuuksia.

Tutkimusdatan digitaalinen pitkäaikaissäilyttäminen on nopeasti kehittyvä ala, jossa tarvitaan monenlaista osaamista ja erilaisia näkemyksiä. Parhaat käytännöt rakennetaan yhteistyöllä ja verkostoitumalla. CoreTrustSeal on vain yksi monista yhteisöistä, joihin Tietoarkisto ja tietoarkistolaiset kuuluvat. Tätä blogiakin olen työstänyt yhdessä CoreTrustSealin hallituksen ja CESSDA-kollegojen kanssa. Lue lisää CoreTrustSealin ja Digital Preservation Coalitionin sivuilta.

Mari Kleemola
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

^[1] CoreTrustSeal Standards and Certification Board. (2024). Curation & Preservation Levels: CoreTrustSeal Position Paper. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.11476980

^[2] CoreTrustSeal Standards & Certification Board. (2024). Types of Repository: Entities, Responsibilities, Objects. CoreTrustSeal Board Discussion Paper (v01.00). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.13133041

^[3] L'Hours, H., Kleemola, M., & Recker, J. (2024). CoreTrustSeal Levels of Curation and Preservation: Implied Repository and Object Metadata Characteristics (v01.00). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.12701324

Let’s Keep It FAIR

The acronym FAIR cannot be avoided when talking about research data. And that’s good. FAIR stands for better discoverable and accessible research data, documented and published in a way that makes it reusable and understandable by both humans and machines. At least those are the benefits. Viewed from the repository world and with digital preservation glasses on, FAIR research data should also be curated data that have found a home in a repository where the designated user community knows to look for it. This can be greatly facilitated by improving the repository's ability to produce and preserve FAIR (meta)data.

During the last three years, FSD has led the work in the EOSC-Nordic project's work package on FAIR and repository certification support. In addition to sound digital preservation practices, we found that rich, standards-based metadata, documented processes, and a clear mission in digital preservation are essential to keeping data FAIR. Money also helps, but it cannot buy love or eternal existence if expertise is lacking. Therefore, improving the repository's ability to produce and preserve (meta)data is one key step towards FAIRer and more trusted data sharing.

Landscaping the Nordic countries and the Baltics

To better understand the Nordic and Baltic research data repository landscape, the working group conducted a desk study to examine the characteristics of the data repositories in the region. This was done using publicly available information on 86 repository websites. A significant majority were specialist repositories focused on specific fields or disciplines, while the rest were generalist repositories.

We were interested in what information about the repository itself was easily accessible to users and other stakeholders because conveying trust is crucial. We were looking for information that is essential for understanding the services and reusing data: mission statement, description of the designated community, methods of data preservation, model citations, use of PIDs and terms of use.

Almost three out of four repositories had a mission statement and about half of them had a description of the designated community. Almost half specifically mentioned being responsible for long-term preservation. A little more than half provided a model citation for their data. Over three fourths had the terms of data use available on their websites. The content and scope varied between repositories.

Common repository registries, such as re3data and FAIRsharing, help users find suitable repositories and provide an overview of existing services. As many as 72% of the repositories in our sample had a record in re3data, while only 22% had a record in FAIRsharing. All repositories that had a FAIRsharing record also had a re3data record. This suggests that currently re3data is considered the most important registry for repository information.

Repository certification

We are also looking for information about the repository certifications. Only 17 (20%) of the repositories mentioned certification on their website. The most common certificate was CoreTrustSeal (CTS). Other certificates mentioned were the CLARIN certificate, ISO 27001 and WDS. Currently, there are relatively few CTS-certified repositories in the Nordic countries and the Baltics compared to Western Europe. Support and training for CoreTrustSeal self-assessments offered during the EOSC-Nordic project is expected to pump the number of certified repositories from ten to 15 or 16.

Although the certification alone does not preserve a single byte, it seems that support, networking, and awareness raising over the past couple of years in the EOSC-Nordic project have helped the players in their game to keep the data FAIR.

---

This blog entry is partially based on the final report of the work package. Deliverable D4.5 Report on completed FAIR data standard adoption and certifications of data repositories in the region is forthcoming.

Today is the World Digital Preservation Day. Follow what's happening around the world!

More information:
» World Digital Preservation Day
» World Digital Preservation Day Events Calendar
» EOSC-Nordic Knowledge Hub (Final report will be here when published)

Tuomas J. Alaterä
Senior Specialist (Web Services, Digital Preservation and Communications)
firstname.surname [at] tuni.fi

A deeper dive into repository assessment: CoreTrustSeal+FAIRenabling Capability-Maturity

The FAIRsFAIR project has mapped the CoreTrustSeal requirements to the FAIR principles, FAIRsFAIR metrics and RDA FAIR Data Indicators and created an approach to support repository assessment against the mapped concepts. The CoreTrustSeal+FAIR Capability-Maturity approach is currently an informal assessment, which repositories can undertake to evaluate their status as a trusted digital repository and their FAIRenabling practices.

FSD has tested the capability-maturity approach as part of its work in the EOSC-Nordic project’s Work Package 4 on FAIR data. To facilitate the assessment, the FAIRsFAIR provided us with an as-of-yet unpublished user guide.

Assessment revealed things to improve

We went through all the 16 CoreTrustSeal requirements and assessed our practices against each requirement, metric and indicator. This involved assigning each requirement a capability-maturity tier from five tiers: 1. Initial, 2. Managed, 3. Defined, 4. Quantitatively managed and 5. Optimising. In addition, we reviewed the evidence available to support the selected tier, set a target tier for the next review, and assessed whether we covered the FAIR indicators and metrics mapped to each requirement.

Capability-maturity tiers and their main components.
Image source: Hervé L'Hours, Ilona von Stein, Jerry deVries, Linas Cepinskas, Joy Davidson, Patricia Herterich, Robert Huber, & Benjamin Jacob Mathers. (2021). M4.3 CoreTrustSeal+FAIRenabling, Capability and Maturity (1.0). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.5346822

In our assessment, two requirements, R05 Organisational Infrastructure and R10 Preservation, were at tier 4 and FSD achieved the third tier, “defined”, on most requirements. With a median of 3, FSD is doing quite well, as FAIRsFAIR M4.3 points out that “the current recommendation is that a capability level of 2. Managed across all Requirements should be sufficient to demonstrate CoreTrustSeal compliance and FAIRenabling” and that “[l]evels of 3 and above … are highly desirable”.

However, there is always room for improvement. We assigned tier 2 to three requirements, R03 Continuity of Access, R08 Appraisal, and identification under R13 Discovery & Identification. We set tier 3 as our target for these requirements before our CoreTrustSeal renewal application in 2023. In addition, we set the target tier of 4 or above for four other requirements by the next assessment.

The assessment was a useful exercise that allowed us to identify several aspects to improve in our practices and take stock of additional evidence to include in our next CoreTrustSeal application. We also believe we were able to provide useful feedback for improving the approach.

Some expertise is required

We found that a good way to conduct the assessment is to bring together a small group of experts on various repository aspects (e.g., administrative, archival services, technical) and work on a table of the requirements by assessing the capability-maturity level, target and evidence. The process took us two afternoon meetings and some desk research.

The assessment seems especially useful to more experienced repositories that have perhaps already obtained a certification and performed automated FAIR evaluations of their metadata records. The assessment is significantly facilitated by having prior knowledge of CoreTrustSeal requirements, FAIR principles, FAIRsFAIR metrics and RDA indicators.

The capability-maturity approach appears to fall somewhere between a full CoreTrustSeal self-assessment and FAIR evaluations. We found the idea of maturity levels promising, although we had some challenges in finding the correct one for some requirements. The approach brings in some specificity and concreteness to the more general requirements of the CoreTrustSeal.

We noticed that in some cases, the FAIR principles and metrics do not match very well with the CoreTrustSeal requirements, or they do so only partially. This is no fault of the mapping itself but demonstrates that the two have different use cases. They cannot be perfectly aligned but are nonetheless complementary. The emerging capability-maturity approach is a welcome addition to the tools available to assess the FAIRness and trustworthiness of a digital repository.

More information:

» FAIRsFAIR project
» EOSC-Nordic
» FAIRsFAIR WP4: M4.3 CoreTrustSeal+FAIRenabling, Capability and Maturity
» CoreTrustSeal

Henri Ala-Lahti
Information Specialist
firstname.surname [at] tuni.fi

Palveluita tutkimuksen tueksi kehitetään hankeyhteistyöllä

Tietoarkisto osallistuu jatkuvasti useisiin erilaisiin kehityshankkeisiin. Hankkeissa kehitetään nykyisiä palveluita ja suunnitellaan uusia tutkijoille sekä tutkimuksen tueksi. Hanketyössä pyritään löytämään ratkaisuja eri toimijoiden yhteisiin tarpeisiin. Eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen tutkimusinfrastruktuuri CESSDAn palveluntuottajana Tietoarkisto osallistuu aktiivisesti sen moniin työryhmiin ja projekteihin. Lisäksi Tietoarkisto tekee yhteistyötä muiden kansainvälisten ja kansallisten tahojen kanssa.

Monet tietoarkistolaiset osallistuvat hankkeisiin eri tavoin. Hanketyö on arkipäivää erityisesti Projektit ja kehittäminen -moduulin jäsenille, joiden työajasta suurin osa kuluu hanketehtävien parissa. Kehittämispäällikkö Mari Kleemola ja erityisasiantuntija Taina Jääskeläinen kertovat hanketyön arjesta sekä kuulumisia hankkeista, joihin he osallistuvat.

Mihin hankkeisiin osallistut ja mitä niissä tehdään?

Mari: Osallistun SSHOC- (Social Sciences & Humanities Open Cloud) ja EOSC Nordic (European Open Science Cloud) -hankkeisiin sekä CESSDAn Trust-projektiin. Lisäksi toimin CESSDAn Tools-työryhmän vetäjänä.

– Näillä hankkeilla on rinnakkaisia tehtäviä, joilla on synergiaetuja. Esimerkiksi SSHOC- ja CESSDA Trust -hankkeissa edistetään luotettujen aineistovarantojen sertifiointia tukemalla data-arkistoja sähköisten aineistojen luotettavassa säilytyksessä ja laadun takaamisessa. Olen CoreTrustSeal-sertifikaatin johtokunnan jäsen ja minulle on kertynyt sertifiointiin liittyvää asiantuntemusta, jota voin tuoda hankkeisiin. Hankkeista puolestaan saadaan palautetta, jota voidaan käyttää sertifioinnin ja data-arkistojen kehittämisessä.

– EOSC Nordic ja SSHOC -projekteissa sekä Tools-työryhmässä kehitetään myös uusia palveluita ja parannetaan aineistojen ja niiden kuvailutietojen yhteentoimivuutta. Kaikilla hankkeilla on yhteisenä tavoitteena Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun eli EOSCin rakentaminen.

Taina: Yli puolet työajastani kuluu CESSDAn hankkeisiin. Toimin sekä CESSDAn aineistoluettelon että sanastopalvelun sisältövastaavana. Rooliin kuuluu ohjausryhmän vetäminen, käyttäjien edustaminen, vaatimusmäärittely, yhteistyö teknisen puolen vastuuhenkilöiden kanssa, tiedottaminen, sidosryhmäyhteistyö ja monenlainen toiminnan sujuvuuden varmistaminen. Lisäksi osallistun monikielisen ELSST-asiasanaston (European Language Social Science Thesaurus) sisällön kehittämiseen ja koulutan kaikki sen kääntäjät.

– CESSDAn aineistoluettelossa on 15 kansallisen palveluntuottajan julkaisemat tutkimusaineistokuvailut, joita on tällä hetkellä yli 30 000. Se on erinomainen lähde löytää yhteiskuntatieteellisiä ja joitakin terveystieteellisiä tutkimusaineistoja eri maista. Luettelosta on julkaistu uusi versio viime kuussa.

– CESSDAn sanastopalvelussa luodaan, ylläpidetään ja käännetään monikansalliseen käyttöön tarkoitettuja sanastoja. Monet sanastoista on luotu DDI Allianssin tutkimusaineistojen kansainvälisen kuvailustandardin osaksi, ja osallistun sen sanastoryhmän työhön itsekin. CESSDAn jäsenorganisaatiot kääntävät näitä omille kansallisille kielilleen.

– Näiden lisäksi osallistun kahteen EU-projektiin: TRIPLE (Transforming Research through Innovative Practices for Linked Interdisciplinary Exploration)- ja SSHOC-projekteihin. Molemmissa on samoja elementtejä kuin CESSDA-hankkeissa, mutta nämä koskevat useampaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria ja tieteenalaa, kuten kielitieteitä ja humanistisia tieteitä. Kummassakin projektissa olen yhden työpaketin jäsenenä, useimmiten liittyen sanastoihin, niiden hyödyntämiseen tai laajoihin aineistoluetteloihin. TRIPLEssä kiinnostaa erityisesti nähdä, missä määrin algoritmeilla onnistutaan rikastuttamaan eri maista ja eri kielillä tulevaa metadataa.

Mikä hanketyössä on antoisinta?

Mari: Hanketyössä oppii paljon uutta eikä siinä ole kahta samanlaista päivää. Se avaa näköaloja Eurooppaan ja muualle maailmaan ja tarjoaa tilaisuuden nähdä, mitä muualla tehdään ja miten. Hankkeiden kautta voimme myös vaikuttaa siihen, että Suomen avoimen tieteen hyviä käytäntöjä omaksuttaisiin kansainvälisesti. On myös antoisaa olla osaltani vaikuttamassa alan kehitykseen ja rakentamassa CESSDAa ja sen palveluita yhteiskuntatieteilijöille.

Taina: Olen viihtynyt toimiessani ja verkostoituessani eri maista tulevien ihmisten kanssa. On mielekästä tehdä työtä, jossa voi kerrankin hyödyntää kaikkia asiantuntemusalueitaan. Olen taustaltani sekä informaatikko että kielenkääntäjä, joten metadatan harmonisointi ylikielirajojen ja datan löydettävyys kiinnostavat minua aina. Vuosikausien kieliharrastuksestani on ollut yllättävän paljon iloa, koska huomasin voivani tutkailla sanastoja tai aineistokuvailuja kahdeksalla eri kielellä ja pysyä suunnilleen kärryillä siitä, onko siellä vääriä tietoja väärässä paikassa jne. Taidan olla kansainvälisessä työskentelyssä kuin kala vedessä.

– Antoisaa on huomata, että on pystynyt organisoimaan asioita niin, että tavoitteet saavutetaan ja maaliin päästään, vaikka olisi tullut kuinka monta yllättävää mutkaa matkan varrella. Koko ajan saa myös oppia uutta eikä tylsää päivää ole.

Entä mikä on haastavinta?

Mari: Haastavaa on se, että kansainvälisessä hanketyössä tehdään enimmäkseen virtuaalisesti tiimityötä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Se vaatii erilaisten näkökulmien, tieteenalakäytäntöjen ja ihmisten työtapojen huomioon ottamista ja yhteensovittamista. Monesti tapaaminen ja tutustuminen edes kerran kasvokkain helpottaa yhteistyötä.

Taina: Kun kehitetään kansainvälisiä palveluja, tavoitteesta ollaan usein yksimielisiä mutta matkan varrella joudutaan neuvottelemaan siitä, miten tavoitteisiin parhaiten päästään. Data-arkistot ovat keskenään hyvin erilaisia: osa hyvin resursoituja ja osa vähemmän, osa toiminut vuosikymmeniä, osa on toiminnan alkutaipaleella. Tämä asettaa omat haasteensa esim. metadatan harmonisoinnissa.

– Käyttäjien edustajien ja IT-puolen on myös hyvä jatkuvasti keskustella siitä, paljonko kukin käyttäjien toive vaatii koodauspuolella. Joskus haluttu toiminnallisuus on helposti toteutettavissa ja joskus se vaatii runsaasti työtä. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjien edustajien on pohdittava, onko se vaivan arvoista. Tärkeintä olisi tunnistaa ja jättää pois paljon IT-työtä vaativat vähemmän tärkeät tavoitteet, jotta voidaan keskittyä olennaisempiin.

– Sisältövastaava on tietyissä asioissa vahtikoira, joka tarkkailee mm. metadatan laatua ja yhteensopivuutta CESSDAn aineistoluettelon ja sanastojen vaatimusten kanssa. Tehtävässä täytyy neuvotella eri maissa sijaitsevien organisaatioiden kanssa heidän metadatansa laadusta ja yhteensopivuudesta sekä hoputtaa esim. sanastojen kääntäjiä tekemään oma kieliversionsa ajoissa. Ystävällisistä reaktioista päätellen ratkaisuja etsivää vahtikoiratoimintaani ei kuitenkaan ole koettu ikäväksi.

Kuinka koronavuoden poikkeusolot ovat vaikuttaneet hanketyöskentelyyn?

Mari: Ehdin onneksi tavata suurimman osan tämänhetkisten hankkeiden yhteistyökumppaneista ennen poikkeusolojen alkua, joten yhteistyö sujuu hyvin myös virtuaalisesti. Kasvokkaisten tapaamisten puuttuessa vapaamuotoinen ideointi on kuitenkin hankalampaa. Kasvokkaisissa kokouksissa epävirallisella sosiaalisella kanssakäymisellä on suuri merkitys - työtä tehdään ihmisten kanssa ja välillä on hyvä jutella heidän kanssaan muustakin kuin työasioista!

Taina: Normaalioloissakin kansainväliset projektit tarkoittavat sähköposteja ja videokonferensseja, joten siihen koronavuosi ei ole tuonut muutosta. Zoom oli kovassa käytössä jo aiemmin. Esimerkiksi aineistoluettelon uuden version teknisen puolen tekijät olivat Iso-Britanniassa ja Norjassa, sanastotyökalun koodari puolestaan Saksassa.

– Ainoa mikä on jäänyt pois, ovat kasvokkaiset tapaamiset ja konferenssit. Niitä kaipaa ja olisi hyvä välillä olla, vaikka en lentokentillä notkumisesta ja muusta matkustamisen aikasyöpöistä pidä. Verkostoituminen on paljon helpompaa, kun ihmiset on tavannut kasvotusten. Monet asiat saa helpommin ja nopeammin selvitettyä paikan päällä ja tauoilla. Jos projektissa on paljon ihmisiä, joita on aina tavannut vain etänä, on toiminnan sujuvuudessa ja verkostoitumisessa eroa verrattuna siihen, että ryhmä olisi ainakin kerran tavannut kasvotusten.

– Etätyön huonoin puoli on työpäivien venyminen, koska tekemistä tuntuu aina riittävän loputtomiin.

Lisätietoa:

» Tietoarkiston hankesivut
» Kehittämispäällikkö Mari Kleemola
» Erityisasiantuntija Taina Jääskeläinen

Henri Ala-Lahti
tietoasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Supporting Certification - SSHOC Project Helps Digital Repositories in Becoming More Trustworthy

Good news on the Social Sciences and Humanities Open Cloud (SSHOC) project: the first deliverable in task 8.2, which is led by the Finnish Social Data Archive, was published in late March. The deliverable lays the ground for the SSHOC trust work that is needed in order to facilitate the adoption of Trustworthy Digital Repository (TDR) standards and the FAIR principles in data repositories across the social sciences and humanities.

The task team also specified modes of support in building trust and helping repositories reach TDR certification, charted the current trust landscape within the SSHOC communities, and selected the repositories that will be the main focus of the support activities provided by task 8.2 within the timeframe of the project.

SSHOC is one of the five cluster projects within the European Open Science Cloud (EOSC) initiative, and the project focuses on increasing and improving the reuse of research data in the social sciences and humanities. Task 8.2, Trust & Quality Assurance, concentrates on developing an agreed approach to assessing the trustworthiness and quality of data repositories. The task joins colleagues from three ERICs (CESSDA, CLARIN and DARIAH) and one aspiring ERIC (E-RIHS).

Flexible yet sustainable approach to trust

The diversity of repositories within the SSHOC communities requires an approach to TDR certification that is sustainable but also adaptable to a wide range of data infrastructures at varying levels of maturity. The task team selected the CoreTrustSeal as the standard certification reference for SSHOC.

The CoreTrustSeal consists of sixteen requirements for which applicants are asked to provide self-assessment statements along with relevant evidence. The CoreTrustSeal is sufficiently stringent but significantly less costly and labour-intensive than formal audit against ISO/DIN standards. Certification requirements for the CoreTrustSeal are also reviewed every three years in comparison with every five years for ISO/DIN standards.

As a community-driven TDR framework, with over 80 past certifications (in March 2020), CoreTrustSeal is open to feedback and continuously considering the widest possible range of certification candidates. However, the task team also identified certain types of organisations for which the CoreTrustSeal requirements are not applicable. Identifying these cases will help develop the CoreTrustSeal framework to better support a variety of repositories.

Support for certification efforts

It is evident that achieving CoreTrustSeal certification requires resources and work from repositories. Even though the workflows and processes themselves related to trustworthy preservation of data may be well established, work may be needed in producing publicly available documentation to show that these processes are sufficient to meet the requirements of certification.

For this reason, the task team specified modes of support provided to repositories for attaining the CoreTrustSeal. The level of SSHOC support required will depend on the starting state of the repositories. The team will amend the modes of support according to the repositories' needs.

The task team aims to raise awareness of the relevance of certification of repositories and the role of the CoreTrustSeal in this via existing communication channels. Webinars and workshops held for repositories will guide and support them in their certification efforts. The team will also provide feedback on self-assessments primarily to the selected repositories (see Table 1 in the report).

For its first support event, SSHOC task 8.2 will host a webinar on Thursday 23 March (more details on the way). In addition to the support activities, further work in 2020 for task 8.2 includes liaising with other relevant projects, such as EOSC-Nordic and FAIRsFAIR.

Further information:

» Development Manager Mari Kleemola
» SSHOC D8.2 Deliverable: Certification plan for SSHOC repositories
» SSHOC project website
» CoreTrustSeal

Niko Koski
Information Specialist
firstname.surname [at] tuni.fi

Digitaalisen tutkimusdatan pitkäaikaissaatavuutta jo vuodesta 1999

Viime vuonna Tietoarkisto juhli 20-vuotista taivaltaan. Olemme tutkimusaineistojen digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen pioneereja Suomessa. Aluksi haimme mallia toimintaamme eurooppalaisilta ja muilta kansainvälisiltä yhteiskuntatieteellisiltä data-arkistoilta, ja työmme käynnistyi ripeästi.

Ensimmäiset pitkäaikaissäilytettävät aineistopaketit valmistuivat vain runsaan puolen vuoden kuluttua Tietoarkiston perustamisesta. Nämä olivat Puolueiden ajankohtaistutkimukset, joiden kuvailut julkaisimme verkkosivuillamme syyskuussa 1999. Jo tätä ennen olimme palvelleet ensimmäistä asiakastamme, kun kesäkuussa 1999 välitimme Eurobarometri-dataa Turun yliopiston tutkijalle.

Datan tekijän ja jatkokäyttäjän kohtaamispaikka

Tällä hetkellä aineistovarannossamme on jo yli 1500 tutkimusdataa ja Aila-dataportaalimme on osa eurooppalaista avoimen tieteen pilvipalvelua EOSC Marketplacea. Palveluillamme on vuosien varrella ollut tuhansia käyttäjiä. Tällä hetkellä Ailassa on yli 2600 rekisteröitynyttä käyttäjää ja verkkosivuillamme vieraillaan reilusti yli miljoona kertaa vuodessa. Ailasta tutkijat, opettajat ja opiskelijat saavat datat käyttöönsä helposti ja maksutta kunkin aineiston käyttöehtojen mukaisesti.

Tutkimusaineiston tallentaminen Tietoarkistoon on myös helppoa. Ennen aineiston siirtoa tehdään käsittelysopimus, jolla varmistetaan muun muassa henkilötietojen vastuullinen käsittely ja aineiston laillinen siirtäminen Tietoarkistoon. Tämän jälkeen Tietoarkiston asiakaspalvelu avaa Ailaan työtilan, jossa tutkija siirtää tiedostot tietoturvallisesti Tietoarkiston aineistopalvelun käsiteltäviksi.¹

Huolehdimme saatavuudesta ja ymmärrettävyyden säilymisestä

Tietoarkiston perustehtävä on alusta asti ollut varmistaa digitaalisten tutkimusaineistojen säilyvyys, käytettävyys ja saatavuus tutkijoiden käyttöön sekä nyt että kaukana tulevaisuudessa. Digitaaliset tutkimusaineistot eivät säily itsestään, vaan niitä pitää hoivata koko elinkaaren ajan.

Tietoarkisto seuraa ohjelmistojen kehittymistä ja huolehtii arkistoitujen tutkimusdatojen tiedostomuotojen pysymisestä ajantasaisena ja käyttökelpoisena. Koska tutkimusdatamme sisältävät yleensä tietoa ihmisistä, panostamme tietosuojaan koko tutkimusdatan säilytyksen ajan. Laadimme vuosittain selosteet aineistoihin kohdistuneista tietosuojatoimenpiteistä sekä varmistamme, ettei aineistoihin synny teknologioiden kehittyessä tietosuojariskejä.

Pelkkä datan hoivaaminen ei yksin riitä takaamaan aineiston pitkäaikaista käytettävyyttä. Tarvitaan myös metadataa eli kuvailevaa tietoa aineiston sisällöstä ja taustasta. Tietoarkisto tekee aineistoille laajat, tasalaatuiset kuvailut. Ilman niitä tutkimusdatan arvo ei säily eikä data ole jatkokäyttökelpoista tai tutkimus toistettavaa. Analyysien kannalta on esimerkiksi ihan eri asia, onko data kerätty 1980-luvulla vai 2010-luvulla, onko otanta satunnainen vai ei tai onko otannan perusjoukko Suomen väestö vai helsinkiläiset.

Tietoarkisto tarkkailee jatkuvasti kuvailujen laatua ja ajanmukaistaa ja rikastaa metadataa esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia kansainvälisiä sanastoja. Aineistoille annetaan myös pysyvät tunnisteet. Näin Tietoarkisto voi taata datojen pitkäaikaisen käytettävyyden ja kansainvälisen yhteentoimivuuden.

Vuodesta 2017 alkaen olemme hyödyntäneet kansallista pitkäaikaissäilytyspalvelua tutkimusaineistojemme bittitason säilytykseen. Palvelun suunnittelussa ja rakentamisessa olemme olleet mukana vuodesta 2008 ja pilotointivaiheemme alkoi 2015.

Sertifiointi luotettavuuden merkkinä

Tietoarkiston asiantuntijoiden pitkäjänteisen, jatkuvan, huolellisen ja innovatiivisen työn tuloksena olemme onnistuneet kehittämään ja rakentamaan toimivat prosessit, jotka varmistavat aineistojen pitkäaikaissaatavuuden. Tästä osoituksena saimme Data Seal of Approval (DSA) -sertifikaatin vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena PAS-organisaationa. Tällä hetkellä meillä on voimassa vaatimuksiltaan DSA:ta tiukempi CoreTrustSeal (CTS) -sertifikaatti.

¹ Lue lisää: Tietoarkistoblogi 9/2018: Ailassa nyt tallennustyökalu aineistojen arkistointiin ja Ohjeita aineiston arkistoijalle.

Lisätietoa:

» Tietoarkiston CoreTrustSeal-sertifikaatti (PDF)
» Aila
» Aila EOSC Marketplacessa
» Tietotilinpäätökset
» Tietoarkistoblogi: Tietoarkisto jatkaa uudella vuosikymmenellä luotettuna tutkimusaineistojen asiantuntijana

Mari Kleemola
kehittämispäällikkö, varajohtaja

Katja Moilanen
tietoarkkitehti

etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tietoarkisto CESSDAssa: vahvuuksiamme ovat toimivat palvelut ja käytännöt sekä luotettavuus

CESSDA ERIC -infrastruktuuria rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla ja viimeiset kolme vuotta ovat olleet Tietoarkistolle erittäin tiiviin eurooppalaisen yhteistyön aikaa. CESSDAn keskustoimisto on pieni ja toiminta perustuu kansallisten palveluntuottajien hajautettuihin palveluihin.

Yksi CESSDAn suurimmista hankkeista, kaksivuotinen CESSDA Strengthening and Widening, lyhyemmin SAW, päättyi vuoden 2017 lopussa. Hanke sai rahoituksensa Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Nimensä mukaisesti hankkeessa sekä vahvistettiin CESSDAn toimintoja että pyrittiin saamaan uusia valtioita jäseneksi.

Hanke oli meille hyödyllinen, sillä pystyimme siinä vertailemaan Tietoarkistoa muihin eurooppalaisiin data-arkistoihin ja saamaan sitä kautta arvokasta palautetta. Lisäksi hankkeessa onnistuttiin kehittämään välineitä tietoarkistotyöhön.

Tietoarkisto edelläkävijä monella saralla

Hankkeen alkupuolella vuonna 2016 kartoitettiin eurooppalaisten data-arkistojen toimintojen vahvuuksia ja kehityskohteita. Tietoarkiston tulokset olivat suurelta osin data-arkistojen keskiarvoa paremmat. Sopimus- ja käyttöoikeuskäytäntömme, tietosuoja-asiat ja aineistojen kuvailu nousivat esille erityisen hyvinä osa-alueina. Parantamisen varaa oli teknisen infrastruktuurin puolella.

Tietoarkiston tulokset olivat suurelta osin data-arkistojen keskiarvoa paremmat. Lähde: Deliverable 3.2 Country report on development potentials.

Akatemian FIRI 2016 -rahoitusta saanut Aktiivinen Tietoarkisto CESSDAssa -hankkeemme painottuukin juuri teknisen infrastruktuurimme parantamiseen vuosina 2017-2021.

Luotettava ja sertifioitu

Yksi CESSDAn vaatimuksista on, että palveluntuottajien on hankittava CoreTrustSeal-sertifikaatti (aikaisemmin CTS tunnettiin nimellä Data Seal of Approval). SAW-hankkeessa Tietoarkisto oli mukana kouluttamassa ja tukemassa palveluntuottajia sertifioinnissa. Hankkeen aikana Tietoarkisto päivitti oman sertifiointinsa ja saikin uusien, tiukennettujen vaatimusten mukaisen CTS-sertifikaatin ensimmäisten joukossa koko maailmassa.

Uusia työkaluja data-arkistoille

Tietoarkiston yksi painopiste SAW-hankkeessa oli tuottaa työkaluja, jotka auttavat uusia data-arkistoja aloittamaan ja olemassa olevien data-arkistojen kehittämään toimintojaan. Teimme hankkeessa Kuha2-harvointirajapinnan, joka on helposti käyttöön otettava, kevyt mutta kattava palvelinohjelmisto kuvailutietojen jakeluun. Kuha2:n lähdekoodi on avointa.

Lisäksi olimme mukana tuottamassa kustannus-hyöty-työkalupakettia data-arkistoille. Tietoarkisto laati hyöty-yhteenvedon ja kokeili kustannus-hyöty-työkaluja. Kustannus-hyötyanalyysissä emme saavuttaneet brittien data-arkiston lukemia, mikä johtunee toisaalta skaalaeduista ja toisaalta toimintamallista. Ailan käyttöönotto on kuitenkin parantanut tehokkuuttamme selvästi.

Tavoitteena hyvien käytäntöjen jakaminen

Tietoarkisto haluaa vaikuttaa aktiivisesti siihen, minkälaisia palveluita CESSDA tarjoaa tutkijoille. Toisaalta haluamme varmistaa, että omat palvelumme ovat kansainvälisten vaatimusten mukaisella tasolla. Olemme eurooppalaisittain keskikokoinen data-arkisto, joten meidän kannattaa keskittyä vahvuusalueisiimme, kun pyrimme viemään käytäntöjämme malliksi CESSDAlle ja muille palveluntuottajille. Vastaavasti on osa-alueita, joissa meidän on hyödyllistä ottaa mallia muilta. CESSDA SAW -hankkeessa otimme tärkeitä askeleita tavoitteidemme saavuttamiseksi. Jatkamme tätä työtä muun muassa olemalla mukana CESSDAn sisäisissä kehityshankkeissa.

Mari Kleemola
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Tietoarkisto haluaa olla jatkossakin DSA-sertifikaatin arvoinen

Tietoarkistolle on tärkeää avata tutkimusaineistot vastuullisesti ja luotettavasti, ja luonnollisesti haluamme kertoa luotettavuudestamme myös muille. Yksi hyvä luotettavuuden mittari on kansainvälinen Data Seal of Approval (DSA) -sertifikaatti. Sen saaminen edellyttää, että organisaatio säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. Tällä hetkellä Tietoarkistolla on voimassa vuosille 2014–2017 myönnetty DSA-sertifikaatti. Koska nykyisen sertifikaatin voimassaolo päättyy vuoden vaihteessa, sen päivittäminen on juuri nyt ajankohtaista. Seuraavaksi kerron yleisesti DSA-sertifikaatista ja sen hakemisesta.

Mikä ihmeen DSA-sertifikaatti?

Kansainvälisen sertifikaatin takana ovat ICSU World Data System (WDS) ja Data Seal Of Approval, jotka yhdessä myöntävät Data Seal of Approval (DSA) -sertifikaatteja. Sertifiointi on suunnattu sähköisten aineistojen säilyttäjille, ja sen avulla pyritään osoittamaan kuinka luotettava tietoja säilyttävä organisaatio on. Luotettavuutta arvioidaan sähköisten aineistojen säilyttämisen kaikissa vaiheissa aina aineistojen vastaanottamisesta niiden pitkäaikaissäilyttämiseen sekä edelleen jakamiseen.

Sertifikaatin vaatimukset perustuvat viiteen kriteeriin. Kriteerien mukaan säilytettävien aineistojen tulee olla löydettävissä verkosta, niiden tulee olla saatavilla selkein käyttöehdoin, aineistojen tulee olla tallennettuina jatkokäytön mahdollistavissa tiedostoformaateissa, aineistojen tulee olla luotettavia ja aineistojen tulee olla yksilöitävissä niin, että niihin voidaan viitata yksiselitteisesti ja pysyvästi. DSA-sertifikaatti on myönnetty vuosiksi 2014–2017 Tietoarkiston lisäksi liki 60 toimijalle ympäri maailmaa.

Sertifikaatin hakeminen

Jotta Tietoarkistolle myönnetty sertifikaatti pysyisi voimassa ilman katkoja, työ sertifikaatin uusimiseksi on aloitettu hyvissä ajoin.

Uuden sertifikaatin hakeminen edellyttää, että hakija täyttää edelleen vaaditut organisatoriset lähtökohdat. Lisäksi hakijan on raportoitava tarkasti organisaation nykyisen toiminnan tilanne. Raportointi perustuu 16 kohdan ohjeistukseen, jonka mukaisesti aineistojen luotettava säilyttäminen on todennettava niin käytäntöjen, tekniikan kuin etiikankin näkökulmasta. Sertifikaatin hakijan täytyy voida osoittaa, että sen toiminnan taso vastaa sertifikaatin vaatimaa tasoa.

Kokosin yhdessä kollegoideni kanssa Tietoarkiston toimintaperiaatteista ja -käytänteistä ohjeistuksen mukaisen raportin, jota varten haastattelin arkiston työntekijöitä eri asiantuntemuksen aloilta ja kävin läpi lukuisia asiakirjoja vuosien varrelta. Sen lisäksi, että toiminnan raportointi on sertifikaatin hakemisen edellytys, raportin kokoaminen on ollut hyödyllistä organisaation itsearvioinnin näkökulmasta. Yhteen dokumenttiin on nyt koottu kattava kokonaiskuva Tietoarkiston toiminnasta vahvuuksineen ja kehityskohtineen.

Tavoitteena sertifioinnin uusiminen vuosille 2017–2019

Raportti sertifikaatin hakemiseksi on toimitettu arvioijille ja odotamme Tietoarkistossa parhaillaan tietoa siitä, myönnetäänkö sertifikaatti meille vuosiksi 2017–2019. Sertifioinnin kriteerit ovat muuttuneet hieman aiemmasta, joten emme oletusarvoisesti pysty toteamaan, että sertifikaatti myönnetään sen perusteella, että se on myönnetty aiemminkin.

Visiomme mukaisesti toteutamme kuitenkin edelleen tehtäväämme luotettavana ja tunnettuna avoimen tieteen ja pitkäaikaissaatavuuden asiantuntijana, johon kuuluu oleellisesti toiminta, joka vastaa DSA-sertifioinnin mukaisia kriteerejä sähköisten aineistojen luotettavana pitkäaikaissäilyttäjänä.

Sertifiointi visuaalisesti esitettynä

Tietoarkisto järjesti keväällä työntekijöillensä koulutuspäivän, jonka aikana pääsimme oppimaan luovuudesta ja visuaalisten muistiinpanojen tekemisestä. Kokeilin oppimani perusteella yksinkertaistaa tässä blogitekstissä kirjoittamaani kokonaisuutta visuaalisiksi muistiinpanoiksi. Oleelliseksi osaksi muistiinpanojani olen nostanut ensinnäkin sen, että Tietoarkisto hakee sertifiointia ja toimittaa asianmukaisen sähköisen raportoinnin toiminnastaan sertifioinnista vastaavalle taholle. Toisena pääkohtana muistiinpanoissa on sertifiointimerkinnän saaminen. Jos toimittamamme raportti vakuuttaa arvioijat, Tietoarkiston toiminta saa julkisen ja kansainvälisesti tunnistetun luotettavuuden sinetin.

Sisällön lisäksi visuaalisten muistiinpanojen tekemisessä ovat tärkeitä pienet visuaaliset yksityiskohdat, kuten hahmojen juurruttaminen paikkaan. Tämän vuoksi Aineistonhallinnan käsikirjastakin tuttu Tietoarkiston Hemmo seisoo muistiinpanoissani kesäisissä tunnelmissa varpaat vihreänä kasvavassa nurmessa. Samaa rentoutumismetodia suosittelen kaikille blogitekstiäni kesällä lukeville henkilöille – kokekaa Hemmon tavoin vihreä kesänurmi sitä paljain varpain tunnustelemalla. Tuloksena nurmikon tunnustelusta paljain varpain ei myönnetä sertifikaatteja, mutta ripaus kesätunnelmaa siitä tarttuu varmasti matkaan.

Lisätietoa:
» Data Seal of Approval
» Tietoarkiston nykyinen DSA-sertifikaatti vuosille 2014–2017

Eliisa Haanpää
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Juhlatunnelmia

Keskiviikko syyskuun 24. päivä oli tietoarkistossa ikimuistoinen: meille oli myönnetty Data Seal of Approval -sertifikaatti, tuttavallisemmin DSA. Se voidaan myöntää organisaatiolle, joka säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja joka mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. Tietoarkisto sai DSA:n ensimmäisenä suomalaisena organisaationa. Tällaista ei tapahdu ihan joka päivä eikä edes joka vuosi - oli siis kakkukahvien paikka!

Sertifikaatin saadaksemme meidän oli osoitettava, että toimimme mahdollisimman läpinäkyvästi, että noudatamme soveltuvia standardeja ja parhaita käytäntöjä ja että ymmärrämme ja hallitsemme toimintaamme liittyvät uhat ja riskit. Arviointikohtia oli yhteensä kuusitoista, ja kaikkien niiden osalta oli selitettävä toimintaperiaatteemme ja -käytäntömme. Pelkästään selittämällä DSA:ta ei kuitenkaan saa: väitteiden tueksi on esitettävä riittävä dokumentaatio. Menestyksekkään DSA-hakemuksemme kulmakivi oli arkistonmuodostussuunnitelmamme eli AMS. Sitä täydensi sisäinen käsikirjamme. Molemmat ovat tietoarkiston asiantuntijoiden pitkäjänteisen, jatkuvan, huolellisen ja innovatiivisen työn tuloksia.

DSA-sertifiointi oli samalla sekä omien toimintojemme kehittämistä ja vahvistamista että osa eurooppalaisen CESSDA ERIC -tutkimusinfrastruktuurin rakentamisprosessia. CESSDA-ERIC voi toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti vain, jos kaikki osapuolet toimivat yhteisten sääntöjen mukaan ja jos kaikki voivat luottaa toisiinsa.

Luottamusta rakentaakseen CESSDA käynnisti vuonna 2013 hankkeen, jossa jokainen palveluntuottaja teki itsearvioinnin DSA:ta käyttäen. Olin mukana hankkeen asiantuntijaryhmässä, joka kävi läpi kaikki itsearvioinnit ja valmisteli kehittämisraportin. Sen lisäksi, että työ oli äärimmäisen mielenkiintoista, se antoi vahvan luottamuksen siihen, että tietoarkiston käytännöt ja dokumentaatio ovat DSA-kunnossa.

Innostuneen juhlakahvittelun lomassa keskustelumme kääntyi tulevaisuuteen. DSA on vasta ensimmäinen taso kolmiportaisessa eurooppalaisessa sähköisen säilyttämisen arvioinnin viitekehyksessä. Toinen taso on ISO 16363 -standardiin perustuva itsearviointi ja kolmas taso ISO-standardin mukainen ulkoinen auditointi. Kakkunälkämme on jo kasvanut.

Lisätietoja:
» Tietoarkiston DSA-arviointi
» Työtä on tehty Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa: VERIC ja TA15
» Tietoarkiston DSA-tiedote
» Tietoarkiston arkistonmuodostussuunnitelma

Mari Kleemola
tietopalvelupäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi