Let’s Keep It FAIR

The acronym FAIR cannot be avoided when talking about research data. And that’s good. FAIR stands for better discoverable and accessible research data, documented and published in a way that makes it reusable and understandable by both humans and machines. At least those are the benefits. Viewed from the repository world and with digital preservation glasses on, FAIR research data should also be curated data that have found a home in a repository where the designated user community knows to look for it. This can be greatly facilitated by improving the repository's ability to produce and preserve FAIR (meta)data.

During the last three years, FSD has led the work in the EOSC-Nordic project's work package on FAIR and repository certification support. In addition to sound digital preservation practices, we found that rich, standards-based metadata, documented processes, and a clear mission in digital preservation are essential to keeping data FAIR. Money also helps, but it cannot buy love or eternal existence if expertise is lacking. Therefore, improving the repository's ability to produce and preserve (meta)data is one key step towards FAIRer and more trusted data sharing.

Landscaping the Nordic countries and the Baltics

To better understand the Nordic and Baltic research data repository landscape, the working group conducted a desk study to examine the characteristics of the data repositories in the region. This was done using publicly available information on 86 repository websites. A significant majority were specialist repositories focused on specific fields or disciplines, while the rest were generalist repositories.

We were interested in what information about the repository itself was easily accessible to users and other stakeholders because conveying trust is crucial. We were looking for information that is essential for understanding the services and reusing data: mission statement, description of the designated community, methods of data preservation, model citations, use of PIDs and terms of use.

Almost three out of four repositories had a mission statement and about half of them had a description of the designated community. Almost half specifically mentioned being responsible for long-term preservation. A little more than half provided a model citation for their data. Over three fourths had the terms of data use available on their websites. The content and scope varied between repositories.

Common repository registries, such as re3data and FAIRsharing, help users find suitable repositories and provide an overview of existing services. As many as 72% of the repositories in our sample had a record in re3data, while only 22% had a record in FAIRsharing. All repositories that had a FAIRsharing record also had a re3data record. This suggests that currently re3data is considered the most important registry for repository information.

Repository certification

We are also looking for information about the repository certifications. Only 17 (20%) of the repositories mentioned certification on their website. The most common certificate was CoreTrustSeal (CTS). Other certificates mentioned were the CLARIN certificate, ISO 27001 and WDS. Currently, there are relatively few CTS-certified repositories in the Nordic countries and the Baltics compared to Western Europe. Support and training for CoreTrustSeal self-assessments offered during the EOSC-Nordic project is expected to pump the number of certified repositories from ten to 15 or 16.

Although the certification alone does not preserve a single byte, it seems that support, networking, and awareness raising over the past couple of years in the EOSC-Nordic project have helped the players in their game to keep the data FAIR.

---

This blog entry is partially based on the final report of the work package. Deliverable D4.5 Report on completed FAIR data standard adoption and certifications of data repositories in the region is forthcoming.

Today is the World Digital Preservation Day. Follow what's happening around the world!

More information:
» World Digital Preservation Day
» World Digital Preservation Day Events Calendar
» EOSC-Nordic Knowledge Hub (Final report will be here when published)

Tuomas J. Alaterä
Senior Specialist (Web Services, Digital Preservation and Communications)
firstname.surname [at] tuni.fi

Datarakkautta ilmassa ja tutkimusaineistojen jatkokäyttö huipussaan

Love Data -viikko¹ on taas käsillä. Teemana tänään ystävänpäivänä alkavalla viikolla on ”data kuuluu kaikille!” (Data is for everyone). Meillä Tietoarkistossa huolehditaan tänne tallennetun tutkimusdatan saatavuudesta. Saatavuus-sana pitää sisällään sekä säilytyksen että datan löydettävyyden ja pääsyn siihen.

Kaikki aineisto ei ole kuitenkaan kokonaan kaikkien saatavilla. Käyttöehdot rajoittavat jatkokäyttäjien piiriä. Toisaalta Tietoarkiston julkaisemista aineistoista on avoimesti saatavilla niin paljon yksityiskohtaista kuvailutietoa, että ihan jokainen voi halutessaan saada hyvän käsityksen vaikkapa siitä, suhtautuvatko ihmiset epäilevästi kaikkiin uutisiin valeuutisten takia³. Asia selviää Kirkon tutkimuskeskuksen Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys -aineiston muuttujakuvailusta, vaikka varsinaisen datan voi saada vain tutkimukseen, opetukseen tai opiskeluun.

Tietoarkiston aineistoluettelon noin 1700 aineistosta on vapaasti saatavilla 109 aineistoa. Nämä aineistot voi ladata rekisteröitymättä, ja niitä voi käyttää mihin tahansa haluamaansa lailliseen tarkoitukseen Creative Commons -lisenssillä . Lähde on silti mainittava ja merkittävä tehdyt muutokset. Aiemmin lataajilta pyydettiin tieto käyttötarkoituksesta ja sähköpostiosoite tilastointia varten. Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssiä³ aloimme käyttää vuoden 2020 joulukuussa.

Vapaasti käytettävien aineistojen määrä on alle kymmenesosa kaikista Tietoarkiston aineistoista, mutta niitä ladataan eniten. Kaksi kulunutta koronavuotta ovat olleet arkistoitujen aineistojen jatkokäytössä huiman kasvun aikaa. Vuoden 2021 kasvua vauhditti mainittu lisenssimuutos. Kyseisten aineistojen latausmäärä kasvoi yli tuhannella vuodessa. Aineistojen käyttötilastojen muutoksia on julkaistu Tietoarkiston tiedotteessa⁴. Kulunut tammikuu 2022 on jälleen kaikkien aikojen vilkkain tammikuu ainakin aineistojen latausten perusteella.

Vaikka data kuuluu kaikille ja suuret aineistojen latausmäärät ilahduttavat, Tietoarkisto on ensisijaisesti tutkimuksen tuki-infrastruktuuri. Aineistot ovat niin avoimia kuin ne voivat olla, ja rajoituksille on perusteet. Meidän on tavoiteltava paitsi suuria käyttäjämääriä, myös huolehdittava aineiston soveltuvuudesta tutkimustarkoituksiin. Tavoitteet eivät aina kohtaa, mutta datan sisältämä tieto kuuluu kaikille, olipa pääsy siihen avointa tai ei.

Iloista Love Data -viikkoa! Lataa dataa Ailasta!

Lisätietoa:

¹ Join us for Love Data Week 2022! “Data is for everyone” starts February 14.
² Kirkon tutkimuskeskus: Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys II 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2021-09-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3509. Muuttuja [q3_3].
³ Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
⁴ Aineistojen käyttö kasvoi huimasti myös toisena koronavuonna: latausten kärjessä avoimesti lisensoidut datat

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Arkistoidut aineistot tukevat tutkimuksen toistettavuutta

Toistettavuus on tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteita. Se tarkoittaa, että tutkija itse tai hänestä riippumaton taho kykenee toistamaan kokeen tai tutkimuksen. Näin voidaan selvittää, kuinka tutkimustuloksiin on päädytty, onko kokeessa mahdollisesti virheitä tai koetuloksissa satunnaisvaihtelua, ja edistää siten tutkimuksen luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

CSC järjesti 23. huhtikuuta webinaarin, jossa käsiteltiin tutkimuksen toistettavuutta eri näkökulmista sekä esiteltiin toistettavuutta edistäviä työkaluja.

Toistettavuus edellyttää, että tutkimuksen vaiheista on saatavilla tarpeeksi tietoa. Lisäksi tutkimusaineiston on oltava myös muiden kuin alkuperäisen tutkijan saatavilla. Hyvä aineistonhallinta onkin keskeisessä osassa toistettavuuden edistämisessä. Mitä paremmin aineiston keruu ja muokkaaminen sekä sen analysointiin käytetyt menetelmät, ohjelmistot ja ohjelmistoympäristöt on dokumentoitu, sitä helpompi tutkimus on toistaa. FAIR-periaatteiden (löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys) soveltaminen tutkimuksen koko elinkaaren ajan edistää tutkimuksen toistettavuutta.

Tutkimuksen toistettavuutta tukee myös aineiston arkistoiminen luotettuun, pitkäaikaissäilytykseen erikoistuneeseen ja jatkokäytön mahdollistavaan arkistoon. Tietoarkisto edistää ihmistieteiden aineistojen saatavuutta ja löydettävyyttä tarkistamalla arkistoitavat aineistot yksityiskohtaisesti, kuvailemalla aineistot ja niihin tehdyt muutokset yksityiskohtaisesti ja kontrolloituja sanastoja käyttämällä, tarjoamalla aineistojen metatiedot avoimesti CC BY 4.0 -lisenssillä ja antamalla aineistoille pysyvät tunnisteet.

Data Stewards by The Turing Way Community, & Scriberia. CC BY 4.0

Nämä kaikki edistävät FAIR-periaatteiden toteutumista. Periaatteet edellyttävät myös metatiedon koneluettavuutta. Tietoarkiston aineistokuvailut ovatkin saatavissa myös ohjelmallisten rajapintojen kautta.

Hyödyntämällä arkistoitua aineistoa tutkimuksessaan tutkija voi luottaa siihen, että tutkimusaineisto on tiedeyhteisön saatavilla kattavasti dokumentoituna. Tutkija säästää aikaa ja vaivaa, ja voi keskittyä dokumentoimaan aineiston käsittelyyn, menetelmällisiin valintoihin ja tuloksiin liittyviä asioita.

Anonymisointi voi muodostua haasteeksi toistettavuudelle

Webinaarissa käsiteltiin toistettavuutta yleisesti ja hiukkasfysiikan tapausesimerkin kautta. Toistettavuuden periaate pätee kaikilla tieteenaloilla, mutta ihmistieteissä tunnisteellisten tutkimusaineistojen anonymisointi luo omat haasteensa aineiston jatkokäytölle ja tutkimuksen toistettavuudelle.

Sensitiivisestä ja tunnisteellisesta aineistosta on usein tarpeen karkeistaa tai poistaa suoria tai epäsuoria tunnisteita. Jatkokäyttöön tulevalla aineistolla ei välttämättä voi toteuttaa alkuperäisten tutkijoiden tekemiä analyysejä sellaisenaan.

Hyvin ja ajoissa suunniteltu aineistonhallinta auttaa tässäkin: kun tutkittavilta kerätyt henkilötiedot on minimoitu ja heitä on informoitu aineiston jatkokäytöstä, aineisto voidaan arkistoida mahdollisimman vähin muutoksin.

Ihanteellisessa tapauksessa tutkimusaineisto on avoimesti tiedeyhteisön saatavilla tulosten koettelemiseksi, mutta joskus aineistoa ei voi avata edes rajoitetusti. Syitä voivat olla esimerkiksi siihen sisältyvät tunnisteet, aineiston arkaluonteisuus, tai että aineisto sisältää liiketoiminnan kannalta salassa pidettävää sisältöä. FAIR-periaatteiden noudattaminen ei edellytäkään aineiston avointa saatavuutta, vaan itse aineisto voi olla rajoitettua tai jopa kokonaan salattua. Periaatteiden mukaista sen sijaan on, että rajoitetusta tai salatusta aineistosta on saatavissa metatietoa, joka kuvaa sen rakennetta, kohdetta, keruutapaa, sovellettuja menetelmiä ja malleja sekä hallinnointia tutkimusprojektin aikana.

Tutkimuksen ja aineistosta tehtyjen johtopäätösten läpinäkyvyyden kannalta on suositeltavaa avata aineistosta vähintään kattavat kuvailutiedot, kuin säilyttää kaikki tiedot muun tiedeyhteisön tai yhteiskunnan ulottumattomissa.

Lisätietoa:

» CSC:n webinaari 23.4.2021: Mitä tutkimuksen toistettavuus tarkoittaa?

• Hanna Koivula: Tutkimuksen toistettavuus, mitä se tarkoittaa? (pptx)
• Maria Lehtivaara: Some tools you hear about when talking about reproducibility: git, containers, notebooks, workflows (pptx)
• Katja Mankinen: Hiukkasen toistettavuudesta: case CERN (pdf)

» Aineistonhallinnan käsikirja

Data Stewards -kuva (2020, March 3). Illustrations from the Turing Way book dashes. Zenodo. http://doi.org/10.5281/zenodo.4323154

Henri Ala-Lahti
tietoasiantuntija

Tuomas J. Alaterä
erityisasiantuntija

etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tavoitteena palvella tutkimusta parhaalla mahdollisella tavalla

Vuosi 2021 aloittaa Tietoarkiston uuden nelivuotisen strategiakauden. Juuri julkaistun strategiasuunnitelmamme otsikko on Uudistuva ja luotettava tutkimusaineistojen asiantuntija. Visiomme on säilyttää asemamme luotettuna ihmistieteiden tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden asiantuntijaorganisaationa, joka tukee tutkimusdatan vaikuttavuutta ja tutkimuksen laatua sekä edistää alansa kehitystä Suomessa ja kansainvälisesti.

Tietoarkiston perustehtävät eivät ole muuttuneet, mutta toimintaympäristö kehittyy koko ajan. Aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa kehittymistä. Säilyttäminen ei suinkaan tarkoita kaiken pitämistä ennallaan. Kun tutkimusaineistojen avaamisen ja pitkäaikaissaatavuuden pariin tulee uusia toimijoita ja palveluja, meille on entistä tärkeämpää arvioida omaa toimintaamme myös siitä näkökulmasta, millaista yhteistyötä voimme tehdä. On myös pohdittava, mitä meidän kannattaa tehdä itse edelleen, mistä luopua tai mitä uutta voisimme tehdä.

Perimmäinen kysymys on, miten voimme parhaiten palvella keskeistä asiakaskuntaamme, korkeakoulujen tutkijoita ja opiskelijoita, sekä tutkimusorganisaatioita. Pitkän aikavälin visiomme on, että vuonna 2030 tutkimusdataa ja sen käyttöä kuvaava tieto virtaa tutkimuksen infrastruktuurien välillä sujuvasti ja infrastruktuurit tuottavat yhteistyössä tutkijoille kattavia ja toimivia palveluja toistensa vahvuudet ja asiantuntemuksen tunnistaen ja tunnustaen.

Strategiassamme on neljä päätavoitetta:

1. tukea asiakkaitamme korkealaatuisten aineistojen vastuullisessa avaamisessa ja jatkokäyttämisessä
2. kehittää aineistojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta
3. tukea suomalaisten tutkimusaineistojen vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja kansainvälisyyttä laajasti ja monipuolisesti
4. edistää vertailevaa tutkimusta.

Näitä tukevia toimenpiteitä listasimme toteuttamissuunnitelmaan.

Yhteistyö korostuu

Päättyneen strategiakauden aikanakin vastuullisuus, yhteistyö ja yhteentoimivuuden kehittäminen olivat osana strategiaamme. Alkavalla kaudella ennakoimme erityisesti monipuolisen yhteistyön ja toiminnan yhtenäistämisen sekä yhteentoimivuustarpeiden korostuvan.

Toteuttamissuunnitelmassa on oma osio kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Tietoarkistossa. Olemme toimineet kestävällä tavalla ja kestävää kehitystä tukien jo aiemmin, mutta tällä strategiakaudella tarkastelemme tavoitteiden toteuttamista järjestelmällisesti.

Mikä pysyy

Asiantuntijamme ja verkkopalvelumme muodostavat jatkossakin kokonaisuuden, joka mahdollistaa aineistojen pitkäaikaissaatavuuden. Tietoarkisto ei ole itsearkistointipalvelu, jonne tutkija tai organisaatio siirtää aineistonsa pitkäaikaissäilytykseen. Tietoarkisto huolehtii aineistojen ymmärrettävyydestä ja käytettävyydestä, siitä että ne ovat saatavilla FAIR-periaatteiden mukaisesti. Toisin sanoen Tietoarkisto tarjoaa saatavuuspalvelua. Pitkäaikaissäilytyksessä hyödynnämme kansallisia ratkaisuja.

Vertailevan tutkimuksen edistäminen on yhteiskuntatieteellisten data-arkistojen perinteinen perustehtävä. Siksi se on myös yksi uuden strategiamme päätavoite. Tietoarkisto tarjoaa pääsyn useisiin kansallisiin aineistosarjoihin ja osallistuu kansainvälisesti vertailevien tutkimusaineistojen keruisiin ja edistää niiden käyttämistä myös Suomessa. Pyrimme kehittämään tutkijayhteistyötä vertailevan tutkimuksen vahvistamiseksi.

Pysyvyyttä edustavat tietenkin myös arvomme: vastuullisuus, avoimuus, tasa-arvoisuus, yhteistyöhakuisuus ja yhteisöllisyys.

Strategian seuranta

Strategiatyötä tehtiin viime vuonna yhteistyössä Tietoarkiston valtakunnallisen neuvottelukunnan kanssa. Neuvottelukunta hyväksyi strategian ja sen toteuttamissuunnitelman sekä alustavan seurantasuunnitelman vuoden 2021 tammikuun kokouksessaan. Kiitän neuvottelukuntaa paneutumisesta strategiatyöhön ja siltä saamistamme kommenteista ja kehittämisehdotuksista.

Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida strategian toteutumista. Tässä apuna käytetään yhteiskuntatieteellisten data-arkistojen eurooppalaisen yhteistyöinfrastruktuurin CESSDA ERICin kehittämiä mittareita. Neuvottelukunnan hyväksymän seurantasuunnitelman mukaan strategian toteutumista seurataan vuosittain. Strategiakauden puolivälissä arvioidaan lisäksi mahdollisia muutos- ja päivitystarpeita.

Keskustelemme mielellämme yhteistyön mahdollisuuksista sekä erilaisten infrastruktuuritoimijoiden ja tutkimusorganisaatioiden että tutkijoiden kanssa. Ottakaahan yhteyttä!

Lisätietoa:

» Tietoarkiston strategia ja toteuttamissuunnitelma 2021-2024 (PDF)

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tietoarkisto ja aineistonhallinta koronakriisin aikaan

Tietoarkistossa siirryttiin nopeasti etätyöskentelyyn maaliskuun puolivälissä. Onneksi etätyön mahdollistavia tietoteknisiä ratkaisuja oli otettu käyttöön jo aiemmin ja Tietoarkistolle räätälöityä etäyhteyttä valmisteltu Tietoarkiston teknisten palvelujen ja Tampereen yliopiston tietohallinnon yhteistyöllä. Yhteys saatiin käyttöön nopeutetulla aikataululla suurelle osalle tietoarkistolaisista heti ensimmäisen etätyöviikon aikana.

Arki jatkuu ja kokoukset rullaavat

Lähes kaikki tietoarkistolaiset pystyvät nyt hoitamaan tehtävänsä normaalisti sosiaalisesta etäisyydestä huolimatta. Sovellus- ja järjestelmäkehitys ja -ylläpito jatkuvat. Tietoarkiston aineistonkäsittelijät ovat julkaisseet etänä useita uusia aineistoja. Asiakkaat ovat myös luovuttaneet aineistoja ja ladanneet aineistoja Ailassa, mistä voimme päätellä, että etätyö sujuu mallikkaasti myös muissa yliopistoissa ja tutkimusorganisaatioissa.

Itse olen kokoustanut Teamsillä, Zoomilla ja GoToMeetingillä. Kokouksissa hetkellisiä ongelmia on aiheuttanut mobiilidatayhteyteni pätkiminen. Muutoin etäkokoukset ovat ajankäytön näkökulmasta kasvokkain järjestettäviä tehokkaampia. Uupumaan jää kuitenkin epävirallisempi kuulumisten vaihtaminen. Kansainvälisessä ja kotimaisessakin yhteistyössä tärkeitä tietoja ja vertaistukea välittyy epävirallisissa käytävä- ja lounaskeskusteluissa, minkä vuoksi kaikkia kokouksia ei kannata jatkossakaan järjestää virtuaalisina. Jotakin tästä nyt opittavasta työtavasta toivoisi jäävän käyttöön myös koronakriisin jälkeiseen aikaan.

Akuutisti tarvittava avoin data ei vähennä pitkäaikaissaatavuuden merkitystä

Koronakriisin vuoksi monet ovat innostuneet keräämään tutkimusaineistoja. Myös muun kuin lääke- ja terveystieteellisen tiedon tarve on polttava. Tietoarkiston tekstiaineiston keräämiseen tarkoitettua Pennaa on suunniteltu jo muutamien aineistonkeruiden välineeksi. Toivon, että saamme koronapandemian vaikutuksia käsitteleviä keruita käyntiin vielä lisää.

On tietenkin tärkeätä saada aineistot mahdollisimman nopeasti mahdollisimman laajan tutkijajoukon käyttöön, jotta tutkimustiedosta on hyötyä ajankohtaiseen tiedontarpeeseen. Toivon kuitenkin, että tässäkään tilanteessa ei unohdeta aineistojen pitkäaikaissaatavuuden merkitystä. Ei tarvita epidemiologin koulutusta sen ymmärtämiseen, että koronakriisi ei ole viimeinen laatuaan. Nyt kerättävien aineistojen löydettävyys, saatavuus ja käytettävyys ovat ratkaisevia, jotta tutkijoilla on tulevaisuudessa nopeasti käytettävissään tietoa ihmisten kokemuksista ja reagoinnista vastaavissa kriisitilanteissa. Arkistoituna tutkimusdata tarjoaa myös vertailukohdan tulevaisuudessa, kun tutkijat keräävät uutta aineistoa.

CTS-sertifikaatti on luotettavan repositorion merkki

Muistattehan nytkin aineistoa kerätessänne ja tallennuspaikkaa valitessanne, että kaikki ad hoc -repositoriot, tai jo pitempään toiminnassa olleetkaan repositoriot, eivät takaa aineiston pitkäaikaissaatavuutta eivätkä anna tukea julkaisemisen tietoturvakysymyksissä. Suomessa CTS-sertifioituja, luotettaviksi arvioituja, repositorioita on kaksi: Tietoarkisto ja Kielipankki.

Jos tunnette houkutusta tallentaa ihmistieteellisen datanne kansainväliseen repositorioon, tarkistakaa käyttöehdot ja mahdolliset vastuuvapauslausekkeet ja muistakaa, että me kotimaiset CTS-sertifikaatin haltijat olemme kansainvälisiä toimijoita.

Lisätietoa:

» Aila
» Penna
» Aineistonhallinnan käsikirja
» CoreTrustSeal (CTS) -sertifikaatti
» Koronavirus ja Tietoarkiston toiminta poikkeusoloissa
» Uusi palvelinympäristö parantaa toimintavarmuutta ja säästää energiaa

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tietoarkisto jatkaa uudella vuosikymmenellä luotettuna tutkimusaineistojen asiantuntijana

Viimeistään kuluneen juhlavuoden 2019 aikana tuli selväksi, että Tietoarkisto on yksi vakiintuneista data-arkistoista, joiden puoleen uudet palveluntuottajat kääntyvät hakeakseen esimerkkejä, opastusta ja innoitusta. Myös Tietoarkistoa vanhempien ulkomaisten data-arkistojen ja alan muiden toimijoiden edustajat arvostavat asiantuntemustamme. Voin siis hyvillä mielin todeta, että Tietoarkisto on saavuttanut strategisen tavoitteensa olla vuonna 2020 Suomessa ja ulkomailla yhä tunnetumpi, luotettu avoimen tieteen ja tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden asiantuntija.

Luotettu asema tutkimusaineistojen asiantuntijaorganisaationa näkyi muun muassa useina ulkomaisten kollegojen pyyntöinä päästä vierailulle keskustelemaan ja oppimaan Tietoarkiston kokemuksista ja käytännöistä. Usein heidän tiedontarpeensa olivat samanlaisia kuin kotimaisilla kumppaneillamme. He toivoivat keskustelua ja opastusta erityisesti tietosuojasta, tutkimusaineistojen hallinnasta ja hallinnan ohjeistamisesta, aineistojen anonymisoinnista, kvalitatiivisten aineistojen käsittelystä tai sertifiointiin valmistautumisesta.

Kaukaisia vieraita ja virtuaalikokouksia

Juhlavuoden tapahtumat ja vierailut käynnisti maaliskuussa japanilaisten tutkimuslaitosten edustajien kanssa yhteistyössä järjestetty seminaari. Tätä käsittelin blogissa jo keväällä. Heidän lisäkseen Tietoarkistossa vieraili vuoden mittaan kollegoita muun muassa Tanskasta, Sloveniasta, Itävallasta ja Qatarista. Joulukuussa järjestimme Tampereen yliopistossa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa eurooppalaisten DDI-kuvailuformaatin käyttäjien ja kehittäjien konferenssin EDDIn.

Tampereelle suuntautuneiden vierailujen ja tietoarkistolaisten lisääntyneen matkustelun lisäksi osaamisen kysyntä näkyy virtuaalikokousten runsautena. Alustavan tilaston mukaan vuonna 2019 Tietoarkiston edustajat osallistuivat yli 240 virtuaalikokoukseen. Luku on kasvanut vuodesta 2018 muutamalla kymmenellä. Kokousten ja matkojen määrän lisääntyminen on paljolti seurausta Tietoarkiston CESSDA ERICin palveluntuottajuudesta ja Tietoarkiston asiantuntijoiden toiminnasta kansainvälisissä organisaatioissa. Vierailujen ja virtuaalikokousten työnimien perusteella yhteistä valtaosalle tapahtumista onkin CESSDA ERICin sisäinen projektityö tai työskentely EU-projekteissa yhtenä CESSDAn arkistoista.

Kaikki tämä toteuttaa Tietoarkiston strategiaa, jossa lupaamme aktiivisuutta CESSDAssa. Lupaamme strategiassa myös syventää ja monipuolistaa osaamistamme sekä jakaa kasvanutta osaamistamme aktiivisesti.

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategia vaikuttaa suunnitelmiin

Vuosi 2020 on viimeinen Tietoarkiston kuluvalla strategiakaudella. Uuden vuosikymmenen aloitamme siis strategiatyöllä. Suomen Akatemia julkaisee tammikuussa 2020 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian uudelle vuosikymmenelle. Ennakkotietojen perusteella se listaa kehittämiskohteita, jotka jo nyt ovat Tietoarkistossa joko arkipäivää tai ainakin tunnistamiamme kehittämisen kohteita. Akatemian joulun alla julkaiseman tiedotteen mukaan kehittämisalueita ovat vastuullisuus ja kestävä kehitys, pitkäjänteisyys ja dynaamisuus, omistajuus ja osaaminen, digitaalisuus ja data, avoimuus ja yhteistyö sekä laaja ja monimuotoinen vaikuttavuus.

Tästä on pääteltävä, että Tietoarkisto ei voi laittaa omia suunnitelmiaan aivan uusiksi. Kyse on paremminkin Tietoarkiston strategian päivittämisestä. Myös sitoumuksemme Akatemian rahoittamissa FIRI-projekteissa ja CESSDA ERICin palveluntuottajana ulottuvat usean vuoden päähän, tulevaisuuteen. Oma strategiatyömme ja tiekarttahakemuksen työstäminen varmasti palvelevat toisiaan.

Strategiatyössä korostuu jatkuvuus

Tietoarkiston 20-vuotisen toiminnan kunniaksi syyskuussa järjestämämme Tietoarkisto-seminaari oli tilaisuus tarkastella sekä mennyttä että tulevaa kehitystä.

Seminaarissa esittelin Tietoarkisto-lehden juhlanumerossa julkaistua aikajanaa, johon on kerätty tietoarkistolaisten aikaansaannoksia ja tapahtumia kuluneilta 20 vuodelta. Aikajanalla on paljon tapahtumia ja palveluita, joilla on merkitystä myös tulevaisuudessa. Listaan tässä vain muutamia.

• Palveluportaali Ailaa kehitetään parhaillaan Akatemian rahoittamassa projektissa. Käytettävyyden parantamisen ja uusien toiminnallisuuksien lisäksi tavoitteena on muun muassa yhteentoimivuuden parantaminen ulkopuolisten palvelujen suuntaan.
• Aineistonhallinnan käsikirjan sisällön tuottaminen ja sen pitäminen ajan tasalla on yhä vain merkityksellisempää. Pelkästään viime elo-syyskuussa aineistonhallinnan käsikirjaan tuli noin 11 000 sivupyyntöä.
• Sertifioinnit - Date Seal of Approval ja nykyinen CoreTrustSeal - ovat todisteena siitä, että Tietoarkisto on organisaatio, joka säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. Vastuullisuus ja pitkäjänteisyys pysyvät toiminnan kulmakivinä tehtävän perusluonteen ohella yhä korostuneemmin myös ulkopuolisen rahoittajan, Akatemian, vaatimuksesta.
• Menetelmäopetuksen tietovaranto MOTV on retrosta ulkoasustaan huolimatta edelleen verkkosivujen seurannan perusteella Tietoarkiston käytetyin palvelu. Tietoarkisto päivittää sen ulkoasun ja vanhentuneet sisällöt uudelle vuosikymmenelle. Sisältöä myös kehitetään menetelmäopetuksen asiantuntijoiden kanssa. Työ ajoittuu pääosin vuodelle 2020.

Vuoden 2020 käynnistyessä arvioimme nykyistä strategiaamme ja hahmottelemme tulevaa. Kutsumme Tietoarkiston yhteistyökumppanit ja asiakkaat pohtimaan, miten pystymme yhdessä palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla tiedeyhteisöä tutkimusaineistojen hoivaamisessa ja vastuullisessa avaamisessa.

Lisätietoa:

» Tietoarkistoblogi: Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon
» Tietoarkiston strategia 2017-2020 (PDF)

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Uudet sopimusmallit tutkimusaineistojen arkistointiin

Tietoarkisto on uudistanut tutkimusaineistojen arkistointia koskevat yleiset sopimusmallinsa vastaamaan tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimuksia. Sopimuksia kehitettäessä on lähtökohtana ollut Tietoarkiston tutkijoille tarjoamien palvelujen luotettavuus ja laillisuus.

Rekisterinpitäjä, joka luovuttaa tutkimusaineiston Tietoarkistoon käsiteltäväksi, täyttää uusien sopimusten myötä tietosuojalainsäädäntöön perustuvat omat velvoitteensa, joita edellytetään sopimuksen sisällöstä 25.5.2018 jälkeen. Sopimusjärjestely suojelee samalla tutkittavia huolehtimalla tietosuojan ja -turvan korkeasta tasosta heidän tietojaan käsiteltäessä.

Miksi sopimusmallien päivittäminen oli tarpeellista?

Sopimuksia solmittaessa yleinen lähtökohta on sopimusvapaus, johon kuuluvat muun muassa sisältövapaus ja muotovapaus. Poikkeuksia sopimusvapauteen on pakottavassa lainsäädännössä. Tietosuoja-asetus laajentaa henkilötietolailla (523/1999) kansallisesti toimeenpannun tietosuojadirektiivin (95/46/EY) sopimuksille asettamia vaatimuksia. Tietosuojasopimuksia koski aiemmin etenkin tietosuojadirektiivin 17 artikla, joka edellytti huolehtimaan lähinnä yleisellä tasolla käsittelyn turvallisuudesta ja seuraamaan rekisterinpitäjän ohjeita. Direktiivistä poiketen uusi tietosuoja-asetus määrittelee yksityiskohtaisesti rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välisen sopimuksen sisältöä ja muotoa.

Tietoarkisto toimii useimmiten henkilötietojen käsittelijän roolissa tutkimusaineiston toimittaneen rekisterinpitäjän lukuun. Tietosuoja-asetuksen edellyttämät yksityiskohtaiset ehdot on sisällytetty arkistointisopimuksen liitteeksi. Aineiston jatkokäyttöä koskevat perusratkaisut on arkistointisopimuksessa jätetty ennalleen. Jos henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto toimitetaan Tietoarkistolle ennen arkistointisopimuksen tekemistä, solmitaan luovuttajan ja Tietoarkiston välille erillinen sopimus henkilötietojen käsittelystä arkistointiedellytysten arvioimiseksi.

Kaikki tutkimusaineistot eivät tietenkään sisällä henkilötietoja. Joskus tätä on vaikea arvioida etukäteen tarkastelematta aineistoa. Tämän vuoksi henkilötietojen käsittelyä koskevat sopimusehdot on otettu osaksi kaikkia sopimuksia.

Mitä hyötyä uusista sopimusehdoista on?

Uusilla sopimusehdoilla on useita etuja aineiston luovuttavan rekisterinpitäjän kannalta. Rekisterinpitäjän kannalta henkilötietojen käsittelyä koskevat yksityiskohtaiset sopimusehdot

• auttavat toteuttamaan tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaista osoitusvelvollisuutta
• lisäävät tutkittavien luottamusta henkilötietojen vastuulliseen käsittelyyn
• mahdollistavat tutkimusaineiston laillisen siirtämisen Tietoarkiston käsiteltäväksi
• voidaan ottaa huomioon tietosuojaa koskevassa vaikutustenarvioinnissa.

Sopimusehdoilla on myös etuja aineiston luovuttajan ja Tietoarkiston väliselle yhteistyölle. Sopimus

• parantaa tiedonkulkua sopijapuolten välillä
• vahvistaa henkilötietojen käsittelyn turvallisuutta
• selkeyttää työnjakoa.

Lisätietoa:

» Sopimus henkilötietojen käsittelystä arkistointiedellytysten arvioimiseksi (PDF)
» Arkistointisopimus (PDF)

Antti Ketola
lakimies
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
New contract models for archiving research data.

New contract models for archiving research data

The Finnish Social Science Data Archive (FSD) has updated its general contract models for archiving research data to fulfill the requirements imposed by the General Data Protection Regulation (2016/679, "GDPR"). Central goals in the development process were to maintain trust and ensure the legality of the services provided by FSD to researchers.

Data controllers depositing research data to FSD for processing fulfil their obligations imposed by data protection legislation on the contents of the contract by using the new contract models. The new legislation is enforceable from 25 May 2018. The contractual arrangement also protects research subjects by ensuring high level of data protection and data security.

Why was it necessary to update the contract models?

Freedom of contract is a general principle that includes, for example, freedoms of content and form. Exceptions to freedom of contract usually stem from consumer protection legislation or competition law, for instance. The GDPR broadens the requirements set for contracts between data controllers and data processors, when compared to Directive 95/46/EC on data protection which was implemented in the Finnish legislation by the Personal Data Act (523/1999). Previously, the terms and clauses in contracts on data protection were governed by Article 17 of the Directive. Article 17 contained a rather general requirement to stipulate in a contract on the security of data processing and that the processor follows the instructions of the data controller. In contrast, the GDPR contains detailed provisions on the content and form of a contract between a data controller and a data processor.

In most cases, FSD acts as the data processor on behalf of the data controller who has deposited the research data. The detailed contractual terms required by the GDPR have been included in the annex of the deposit agreement. The fundamental solutions regarding data reuse have been left intact in the agreement. In the event where research data containing personal information is delivered to FSD before a deposit agreement is concluded, the situation is covered by a separate agreement on personal data processing for assessing the suitability of research data for archiving.

All research data do not necessary contain personal data. This is often difficult to evaluate at the outset without reviewing the data in more detail. For this reason, the contractual terms regarding the processing of personal data have been included in all contracts.

Benefits of the new contract terms

The new contractual terms have multiple benefits for data controllers depositing research data. From their point of view, the detailed contract terms on personal data processing

• facilitate fulfilling the data controller's obligation of accountability in accordance with Article (5)(2) of the GDPR
• increase research participants' confidence in responsible handling of their data
• allow to legally transfer research data to FSD for processing
• can be taken into account when performing data protection impact assessment (DPIA).

The contract terms also have benefits for the cooperation between the depositor and FSD. The contract

• enhances communication between the contracting parties
• strengthens the security of personal data processing
• clarifies the division of obligations and duties.

Additional information:

» Agreement on personal data processing for assessing the suitability of research data for archiving (PDF)
» Deposition Agreement (PDF)

Antti Ketola
lawyer
firstname.surname [at] uta.fi

This blog post is available also in Finnish:
Uudet sopimusmallit tutkimusaineistojen arkistointiin.

Aineiston avaajan muistilista

Tietoarkiston tieteenala-asiantuntija Katja Fält ja tutkimusamanuenssi Eliisa Haanpää antoivat Jyväskylässä pidetyllä Metodifestivaalilla hyviä käytännönvinkkejä tutkimusaineistojen avaamiseen.

Aineistojen avaaminen tarkoittaa, että oma tutkimusaineisto saatetaan muun tiedeyhteisön käyttöön avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Tätä vaativat tai suosittelevat nykyisin jo useimmat suomalaiset sekä kansainväliset yliopistot, julkaisijat ja rahoittajat. Aineiston avaaminen on myös tutkijalle itselleen tieteellinen meriitti, ja se lisää oman tutkimuksen vaikuttavuutta.

Aineistojen avaamista käsittelevä sessio herätti Metodifestivaalilla paljon kiinnostusta, mistä voi päätellä, että tutkijat kaipaavat asiassa konkreettisia neuvoja. Kokosimmekin Tietoarkistoblogiin Haanpään ja Fältin esityksiin perustuvan muistilistan, josta toivottavasti on apua aineiston avaamista suunnitteleville tutkijoille myös jatkossa! Vinkeistä on apua sekä siinä vaiheessa, kun aineistonkeruu on vasta suunnitelmissa että silloin, kun aineisto on jo olemassa, ja se on päätetty arkistoida.

Kun oman aineiston arkistoiminen ja avaaminen tulevat ajankohtaisiksi, kannattaa tutustua myös Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjaan ja ottaa yhteyttä Tietoarkiston asiakaspalveluun. Asiantuntijoiltamme saat aina parhaat täsmäneuvot juuri oman aineistosi vastuulliseen avaamiseen.

1. Tee aineistonhallintasuunnitelma

Aineistonkeruun suunnitteluun ja aineiston käsittelyyn kannattaa käyttää aikaa, että aineiston avaaminen jatkokäyttöä varten onnistuu tutkimuksen lopuksi. Olennaista on kiinnittää huomiota siihen, että aineisto on alusta asti johdonmukaisesti kerätty, kuvailtu ja toteutettu.

Aineistonhallintasuunnitelmassa kannattaa kertoa ainakin, minkälaista aineistoa aikoo kerätä, mitkä ovat aineistoon liittyvät oikeudet, minkälaisia tietosuoja- tai tietoturvakysymyksiä aineistoa kerätessä, käsitellessä ja säilytettäessä pitää huomioida, minkälaisia tiedostoformaatteja ja ohjelmistoja aineistoon liittyy, miten aineistoa aiotaan käsitellä, miten se kuvaillaan ja millainen aineiston elinkaaresta kokonaisuudessaan ajan myötä muodostuu.

Aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen saa hyviä neuvoja Aineistonhallinnan käsikirjasta. Konkreettinen apu on myös aineistonhallintasuunnitelman laatimista varten kehitetty työkalu DMPTuuli.

2. Pohdi onko aineistossasi tunnisteellisia tietoja

Ihmistieteiden tutkimusaineistot sisältävät useimmiten enemmän tai vähemmän tutkittavien henkilötietoja. Tiedot ovat tunnisteellisia, jos niiden perusteella on mahdollista tunnistaa yksittäinen henkilö. Henkilötietolain ja EU:n tietosuoja-asetuksen määritelmien mukaisesti käytännössä mikä tahansa elävää ihmistä koskeva tieto voi olla tunnistamisen mahdollistava henkilötieto. Henkilötietojen käsittely vaatii aina tutkittavien nimenomaisen suostumuksen, ja tunnisteellisen aineiston avaaminen on usein tietosuojasyistä haastavaa.

Jos tunnisteellisen aineiston anonymisoi, siihen ei enää tarvitse soveltaa henkilötietolakia tai tietosuoja-asetusta. Anonymisointi tarkoittaa sitä, että tunnisteelliset tiedot häivytetään aineistosta niin täydellisesti, että yksittäisen henkilön tunnistaminen ei enää ole mahdollista.

Henkilötiedoista ja aineistojen anonymisoinnista voi lukea tarkemmin kvalitatiivista aineistoa ja kvalitatiivista aineistoa koskevista blogikirjoituksista.

3. Varmista onko aineisto tekijänoikeuden alaista

Erityisesti laadullisen aineiston avaaja törmää usein tekijänoikeuteen liittyviin kysymyksiin. Teossuojaa saavan aineiston avaaminen saattaa olla ongelmallista, mutta useimmiten se on kuitenkin mahdollista erikseen sopimalla. Tärkeintä on ymmärtää, että tekijänoikeuden haltija määrää aineiston käyttötavat, joten aineiston jatkokäyttöön on yleensä saatava suostumus tekijänoikeuden haltijalta.

Tietoarkisto on solminut Kopioston kanssa sopimuksen, jonka perusteella teossuojaa saavat sanomalehti-, aikakauslehti- ja kuva-aineistot, eli kaikki Kopiosto-sopimuksen alaiset aineistot voi arkistoida Tietoarkistoon. Näiden aineistojen kohdalla tutkijan ei siis tarvitse enää ryhtyä itse kysymään teossuojaa saavien aineistojen avaamiseen erillisiä lupia.

Esimerkiksi tutkittavien ottamien valokuvien tai heidän kirjoittamiensa teoksiksi tulkittavien tekstien avaamiseen sen sijaan tarvitaan erillinen lupa. Sosiaalisen median aineistojen avaamisessa tekijänoikeudet muodostuvat valitettavasti usein aineiston avaamissuunnitelmat pysäyttäväksi kynnyskysymykseksi, koska Suomen laissa ei ole ainakaan vielä tutkimuskäyttöä mahdollistavaa poikkeussäännöstä.

4. Tallenna aineisto huolellisesti

Kun aineisto on kerätty, tallenna havaintomatriisi, haastattelulitteraatiot tai muu aineisto varmaan paikkaan. Huolehdi myös siitä, että aineistosta tulee otettua säännöllisesti varmuuskopio. Uusi varmuuskopio kannattaa ottaa aina esimerkiksi silloin, jos lisäät aineistoon jotain taustatietoja. Näin varmistat, ettei aineisto katoa kesken analysoinnin tai ennen kuin se on ehditty avata jatkokäyttöön.

5. Nimeä aineiston muuttujat loogisesti

Aineistoa kuvaillessaan kannattaa miettiä, minkä verran aineistosta pitäisi kertoa, jotta itse pystyisi vielä kymmenen vuoden päästä ymmärtämään, mistä aineistossa on kyse ja käyttämään sitä vaivatta uuteen tutkimukseen.

Nimeä kvantitatiivisen aineiston muuttujat ja niiden selitteet niin, että ne vastaavat mahdollisimman yksiselitteisesti kyselylomaketta tai muuta keruuinstrumenttia. Myös muuttuja-arvot ja niiden selitteet kannattaa avata kokonaisuudessaan. Lyhenteiden käyttäminen on riski, koska lyhenteet saattavat sekoittua toisiinsa.

Muuttuja-arvoille tehdyt muutokset kannattaa raportoida mahdollisimman hyvin, niin alkuperäisen muuttujan selvittäminen onnistuu tarvittaessa. Kerro aina myös mahdollisesta painomuuttujien käytöstä ja kuvaile tarkasti painomuuttujiin liittyvät tiedot.

Myös puuttuvien tietojen määritteleminen on tärkeää. Jos siis vastaaja ei ole esimerkiksi vastannut kyselytutkimuksessa johonkin kysymykseen mitään, vastauksen voi koodata selkeästi muista vastausvaihtoehdoista erottuvalla numerolla kuten 999.

6. Kuvaile tutkimuksen toteutustapa riittävän tarkasti

Kuvaile mahdollisimman tarkasti aineistonkeruuseen liittyvät yksityiskohdat, eli milloin keruu on aloitettu, milloin se on lopetettu ja minkälaisia yksityiskohtia aineistonkeruuseen liittyy. Muista kirjata ylös tutkimuksen alkuperäinen käyttötarkoitus, eli se minkä vuoksi aineisto on kerätty, samoin se, ketkä ovat aineiston tekijät. Pidä mahdollisimman tarkkaa listaa myös siitä, minkälaisiin julkaisuihin aineistoa on käytetty, jotta mahdollinen jatkokäyttäjä tietää, minkälaisia julkaisuja aineistosta on jo tehty.

Aineiston perusjoukko eli aineiston kattama populaatio kannattaa määritellä mahdollisimman tarkasti jo aineistonkeruuvaiheessa. Myös havaintoyksikön määritteleminen on olennaista. Huomaa, että perusjoukko ja havaintoyksikkö voivat olla keskenään eri asiat. Jos esimerkiksi havaintoyksikkönä on kunta, ja tutkimuksessa on haluttu selvittää yksittäisten kuntien tai useiden kuntien tilannetta, perusjoukkona aineistossa saattavat olla esimerkiksi kunnanjohtajat, joita on haastateltu, jotta saadaan tietoa havaintoyksiköstä eli kunnasta.

7. Muista, että huolellinen suunnittelutyö palkitaan

Vaikka aineistonkeruun suunnitteleminen, käsittely ja anonymisointi voivat tuntua työläiltä, kannattaa pitää mielessä, että käytetty aika maksaa itsensä takaisin. Aineistonhallinnan suunnittelu ja johdonmukainen käsittely auttavat jo tutkimuksen toteuttamisvaiheessa, ja takaavat sen, että aineiston avaaminen sujuu helposti ilman ylimääräisiä ponnisteluja.

Kaisa Järvelä
tiedottaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Tervehdys

Kuten Sami Borgin joulukuisesta bloggauksesta voitte päätellä, Tietoarkiston johtaja vaihtui vuoden alussa. Tammikuun kokouksessaan Tampereen yliopiston hallitus päätti nimittää tehtävään minut. Koska olen hoitanut tehtävää määräaikaisesti useampaan otteeseen, en voi tässä kirjoittaa "uuden" johtajan tervehdystä. Olkoon siis pelkkä tervehdys.

Kun tehtävä on minulle ennestään tuttu, luulen tietäväni, mihin olen ryhtynyt, tehtävän hyvät ja huonotkin puolet. Olen työskennellyt Tietoarkistossa eri tehtävissä jo yhteensä 15 vuotta. Tietoarkisto on kuin toinen kotini ja toinen perheeni. Tänä aikana monet asiat Tietoarkiston toimintaympäristössä ovat muuttuneet, eikä muutoksen vauhti näytä olevan hiipumassa tulevaisuudessakaan. Avoin tiede on täällä ja putkahtelee esiin aina uusissa yhteyksissä.

Avoimen tieteen eteneminen erityisesti tällä vuosikymmenellä on ollut mieluisaa seurattavaa. Vielä mieluisampaa on se, että Tietoarkiston asiantuntijoiden osaaminen tunnetaan ja olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja myös kansainvälisissä hankkeissa, joissa avoimen tieteen palveluita rakennetaan. Yhteistyöstä saatavat hyödyt ovat molemminpuolisia. Jaamme osaamistamme, mutta opimme myös uutta sekä organisaationa että yksittäisinä työntekijöinä. Saamme ideoita ja aineksia Tietoarkiston palvelujen kehittämiseen.

Suuri muutos samaan aikaan avoimen tieteen kehityksen kanssa on ollut rahoitusmahdollisuuksien monipuolistuminen. Olemme voineet uudistaa palveluitamme, laajentaa asiakaskuntaamme ja osallistua kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Tietoarkiston johtajana ensimmäisiä toimiani on saattaa loppuun viime vuoden puolella aloitettu Tietoarkiston strategian laatiminen. Kaikki ei mene uusiksi, mutta avoimen tieteen pioneeri ei myöskään voi vain tyytyväisenä hiihdellä samaa latu-uraa horisonttiin. Viime vuonna pidetyissä työpajoissa Tietoarkiston henkilöstö ja valtakunnallinen neuvottelukunta saivat arvioida päättyneen kauden strategiaa ja esittää näkemyksiään siitä, mihin 2017–2020 pitäisi pyrkiä.

Kummassakin strategiatyöpajassa vaadittiin, eri sanoin, Tietoarkiston kansallisen roolin ja aseman selkiyttämistä avoimen tutkimusdatan pitkäaikaissaatavuuteen erikoistuneena ja palvelevana asiantuntijaorganisaationa. Tähän tietenkin pyrimme joka tapauksessa. Ajankohtainen haaste on Euroopan unionin tietosuoja-asetus ja sen vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön. Se tarjoaa myös mahdollisuuden Tietoarkiston roolin kirkastamiseen. Tietoarkiston on korostettava tutkimusaineistojen vastuullisen avaamisen periaatteita väistämättä. Palaamme blogissa näihin kysymyksiin vielä varmasti useaan otteeseen.

Tietosuojaa tutkimusdatan näkökulmasta käsittelemme huhtikuussa järjestettävässä Tietoarkiston ja Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen yhteistyössä järjestämässä seminaarissa Tutkimusaineistojen anonymisointi. Nähdään Tampereella 5. huhtikuuta!

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi