Suomenkielisten tutkimusaineistojen kääntämisestä ja kansainvälisestä jatkokäytöstä

Tietoarkisto palvelee avoimen tieteen edistämiseksi myös tutkijoita ja opiskelijoita, jotka eivät puhu suomea. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tai ulkomailla asuville vieraskielisille asiakkaille tarjotaan mahdollisuus saada käyttöönsä kvantitatiiviset tutkimusaineistot englanninkielisinä. Lisäksi tuotamme kaikista arkistoon toimitetuista aineistoista kuvailut englanniksi, jotta kansainvälinen yleisö löytäisi tarvitsemansa aineistot.

Aineiston muuttujien eli tutkimuksissa esitettyjen kysymysten ja niiden vastausvaihtoehtojen kääntäminen poikkeaa varsin paljon muiden tekstien kääntämisestä. Kaunokirjallisten tekstien kääntäjällä on suuri vapaus ilmaista asia toisella kielellä. Kaunokirjallisuuden kääntämisen haasteena on usein alkuperäisen tekstin moniselitteisyys ja tämän välittäminen kohdekielelle. Asiatekstikääntäminen taas vaatii yksiselitteisempää ilmaisutapaa, vaikka tekstilajista riippuen myös asiatekstikäännöksissä on paikoitellen ilmaisunvapautta.

Tasapainottelua vastaavuuden ja selkeyden välillä

Tutkimusaineistojen kysymysten kääntäminen sijoittuu ilmaisutavan puolesta asiatekstien tiukempaan päähän. Asenteita tutkittaessa muuttujien jakaumiin voivat vaikuttaa paitsi kysymysten ajatuksellinen sisältö myös niiden esitystapa.¹ Käännettyjen tutkimusaineistojen käyttäjien on voitava luottaa siihen, että käännetyt kysymykset vastaavat sisällöltään ja esitystavaltaan mahdollisimman läheisesti tutkittaville esitettyjä. Tutkijat voivat tehdä pitkällekin meneviä johtopäätöksiä käännettyjen kysymysten perusteella. Siksi on tärkeää, että ulkomaalainen tutkija saa oikean käsityksen siitä, mitä vastaajilta on kysytty suomeksi.

Eräänä haasteena uskollisen muuttujakäännöksen tuottamiselle ovat alkuperäisissä teksteissä silloin tällöin esiintyvät virheet ja epäjohdonmukaisuudet. Pahimmillaan suomenkielisessä kysymyksessä esiintynyt virhe on voinut vaikuttaa siihen, miten tutkittavat ovat vastanneet kysymykseen, ja muun kielinen jatkokäyttäjä voi ihmetellä, mistä epäuskottavat frekvenssijakaumat mahtavat johtua. Kääntäjän onkin tällaisissa tilanteissa punnittava, kuinka merkittävä virhe on ja onko se saattanut vaikuttaa kysymyksen tulkintaan. Tämän lisäksi on mietittävä, kuinka tulkintaan mahdollisesti vaikuttanut virhe ilmaistaan tutkimusaineistoa käyttävälle asiakkaalle. Virheen toistaminen käännöksessä on harvoin hyvä vaihtoehto, sillä asiakas ei voi tietää, onko kyseessä kääntäjän vai alkuperäistekstin virhe.

Me Tietoarkiston kääntäjät olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä on mahdollisuus liittää kääntämiemme aineistojen yhteyteen lisätietoja käännöksistä. Lisätiedot kootaan yleensä erilliseen tekstitiedostoon, johon kääntäjät voivat myös kommentoida terminologiavalintojaan ja käyttämiään käännösstrategioita.

Kulttuurisidonnaiset ilmaisut vaativat pohdintaa

Yleisesti ottaen kääntäjän on vältettävä tulkitsemasta muuttujia omasta näkökulmastaan ja pyrittävä mahdollisimman neutraaliin käännökseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimusaineisto käännettäisiin suoraan sanasta sanaan, vaan etusijalla ovat aina tekstin ymmärrettävyys ja tekstin ajatuksen välittäminen kielestä ja kulttuurista toiseen. Tutkimusaineistojen kääntämisessä ollaan lopulta samankaltaisten haasteiden äärellä kuin muidenkin tekstien kääntämisessä, eli kuinka ilmaista toisesta kielestä tai kulttuurista kokonaan puuttuva käsite tai ilmaus ja kuinka siirtää lähtötekstin vivahteet toiselle kielelle.

Tutkimuksissa esitetyt kysymykset sisältävät usein kulttuurisidonnaisia elementtejä, joille ei ole olemassa termejä englanniksi. Tällöin termien käsitesisällöt täytyy selittää auki ulkomaalaiselle jatkokäyttäjälle. Esimerkiksi eräässä aineistossa vastaajilta kysyttiin sitä, kuuluvatko "punaiset tuvat ja perunamaat" suomalaiseen maaseutumaisemaan. Ilmaus on hyvin kulttuurisidonnainen, ja vaikka sille löytyisikin vastineita joistakin kulttuureista, on otettava huomioon, että asiakkaamme voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Siksi kysymyksen niin sanottu kotouttaminen yhteen kulttuuriin tai maahan, vaikkapa yhdysvaltalaisille tutulla kielikuvalla, ei ole suositeltavaa. Myös tässä tapauksessa on suureksi avuksi, että voimme toimittaa asiakkaalle lisätietoja käännöksestä ja selittää esimerkiksi, että punainen tupa ja perunamaa ymmärretään Suomessa usein eräänlaisena maalaisidyllinä.

Tietoarkiston käännösprosessi vie aineiston koosta ja kääntäjien työmäärästä riippuen yleensä muutaman viikon, jonka jälkeen aineisto on muidenkin englanninkielistä aineistoa tarvitsevien käytössä Aila-palvelun kautta. Tämän vuoksi aineistot käännetään aina huolellisesti kokonaan.

Kyselylomakkeita ei kannata kääntää hätäillen

Joidenkin mielestä käännöksellä ei koskaan päästä niin lähelle alkuperäisen tekstin merkitystä, että erikielisten muuttujien vertailu tutkimuksessa olisi mielekästä. Eräät tutkijat ovat esimerkiksi huomauttaneet, että usein käytetyt hyvinvoinnin mittarit mittaavat itse asiassa eri asioita eri kielillä.² Täydellistä kielten välistä vastaavuutta tuskin saavutetaan käännöksellä juuri koskaan, ja se on harvoin kääntämisen tavoite. On hyvä muistaa, että kieli rakentuu erilaisten tulkintojen varaan. Kyselytutkimuksissa mitataan yleensä vastaajien asenteita ja näkemyksiä, ja samaa kieltä puhuvatkin voivat ymmärtää saman kysymyksen eri tavoin.

Aina kyselylomakkeiden huolellista laatimista ja kääntämistä ei nähdä tutkimuksen kannalta oleellisena, vaikka oikein muotoilluilla kysymyksillä on merkitystä kyselyn tulosten validiteetin kannalta. Kansainvälisissä vertailuaineistoissa on erityisen tärkeää, että eri kielillä käytettävissä kyselylomakkeissa kysytään mahdollisimman tarkasti samoja asioita. Kyselylomakkeiden käännättäminen ammattikääntäjällä kannattaa ottaa huomioon jo aineistonkeruuta suunnitellessa, jos kyselylomakkeita aiotaan käyttää muulla kielellä kuin suomeksi. Suomeksikin kysymysten kieliasu kannattaa tarkistuttaa, jotta heikko tai epäjohdonmukainen kieli ei vaaranna tutkimuksen tavoitteita.

Kysymysten muotoilussa täytyy siis olla tarkka ja huolellinen niin suomeksi kuin englanniksikin. Pyörää ei tarvitse kuitenkaan keksiä uudelleen; suomeksi kysymyslomakkeita muotoillessa kannattaa käyttää hyväksi palveluportaali Ailan muuttujahakua ja etsiä esimerkkejä aiemmin käytetyistä kysymyksistä, ja englanniksi voi hyödyntää esimerkiksi UKDS:n kysymyspankkia sekä CESSDAn tulevaa Euro Question Bankia.

Henri Ala-Lahti
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Niko Koski
tutkimusapulainen
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

¹ Schuman, Howard & Stanley Presser (1996), Questions and Answers in Attitude Surveys: Experiments on Question Form, Wording, and Context. Thousand Oaks: SAGE
² Lolle, Henrik Lauridsen & Jørgen Goul Andersen (2015), "Measuring Happiness and Overall Life Satisfaction: A Danish Survey Experiment on the Impact of Language and Translation Problems", Journal of Happiness Studies 17 (4): 1337-1350.

Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös englanniksi:
Translation and international use of research data.