Uusi CESSDA palvelee tutkijoita

Useimmissa Euroopan maissa toimii kansallinen yhteiskuntatieteellinen data-arkisto. Näiden yhteistyössä saavutettiin juhannusviikolla merkittävä virstanpylväs, kun Bergenissä järjestettiin alan uuden eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin aloittamiskokous. Yleiskokoukseen osallistui 15 eri maasta yli kaksikymmentä asiantuntijaa, jotka edustivat maidensa tutkimuksesta vastaavia ministeriöitä ja muita keskeisiä tutkimusrahoittajia.

Uuden CESSDA-infrastruktuurin palvelut perustuvat paljolti kansallisten palveluntuottajien toimintaan, jossa alan yhteistyö alkoi jo 1970-luvun puolivälissä. Vanhasta CESSDAsta (Council of European Social Science Data Archives) säilyy uuden CESSDAn nimeen lyhenne, mutta yhteistyö muuttuu täysin sekä hallinnollisesti että toimintamalliltaan.

Uusi konsortiomuotoinen yhteistyö tulee rakentumaan eurooppalaisille tutkimusinfrastruktuureille räätälöityyn ERIC-muotoon. Tutkimusinfrastruktuurin jäseniksi liittyvät jäsenvaltiot, eivät itse palveluyksiköt. Kussakin osallistujamaassa jäsenvaltio valitsee palveluntuottajansa ja Suomessa tehtävää hoitaa tietoarkisto. Uuden CESSDAn päärahoittajia ovat Norja ja Saksa, joihin sijoitetaan infrastruktuurin keskuspalvelut. CESSDAn "pääkonttori" aloittaa toimintansa Bergenissä kuluvan vuoden syksyllä. Keskustoimintojen vuosibudjetti on 1,9 miljoonaa euroa.

Tietoarkistolle uusi yhteistyö tuo mukanaan uusia palveluvelvoitteita, jota varten FSD:ssä on käynnissä useita kehittämishankkeita. Tietoarkiston tavoitteena on luoda lähivuosina sellainen palveluvalmius, osaamistaso ja tekninen infrastruktuuri, että ne mahdollistavat Suomen palvelujen saumattoman integroinnin uuteen eurooppalaiseen järjestelmään. Suomen tietoarkiston tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen osallistuminen uuden CESSDAn kehittämiseen.

Kansalliset tietoarkistot ja niiden toimintaa koordinoiva uusi CESSDA palvelevat tutkimusta ja opetusta. Tavoitteena on palvelumalli, jossa tutkijat rekisteröidään ja valtuutetaan CESSDAn palvelujen käyttäjiksi välttäen päällekkäisiä teknisiä ratkaisuja. Järjestelmien valmistuttua esimerkiksi suomalaisen yliopistotutkijan tunnistautuminen ja käyttövaltuuksien myöntäminen CESSDAn verkkopalveluihin perustuu hänen peruspalvelutunnukseensa.

CESSDAn aineistovaranto on jo nyt laaja ja se kasvaa vielä merkittävästi. Tutkimusaineistoja kootaan temaattisiksi kokonaisuuksiksi paljon nykyistä kattavammin, useammilta aloilta ja useammista maista. Datan harmonisointiin ja muuhun käytön helpottamiseen suunnataan uusia resursseja. Näin tutkijat voivat hakea, löytää ja saada käyttöönsä selvästi nykyistä osuvammin ja tehokkaammin tutkimuskysymyksiinsä soveltuvia aineistoja.

Kaikkiaan uusi CESSDA tukee hyvin laaja-alaisesti tutkimuksen ja tutkimusdatan avoimuutta ja avointa käyttöä sekä mahdollisimman korkeatasoisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen edellytyksiä.

Sami Borg
johtaja
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Terveisiä Metodifestivaaleilta 2013

Jo lähes perinteeksi muodostuneet Metodifestivaalit järjestettiin toukokuussa kolmannen kerran, nyt jälleen Jyväskylässä. Metodifestivaalit on oivallinen tilaisuus perehtyä erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden käyttötapoihin poikkitieteellisesti. Samalla voi luoda kontakteja muihin tieteentekijöihin eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Tietoarkistosta lähti Jyväskylään kuusihenkinen delegaatio esittelemään tietoarkiston palveluja sekä tutustumaan festivaalien kiinnostavaan luentotarjontaan. Kaunis sää ja festivaalipaikkana toimineen Agora-rakennuksen sijainti Jyväsjärven rannalla loivat hyvät ulkoiset puitteet metodifestareille.

Pystytimme infopöytämme Agora rakennuksen aulaan aivan pääluentosalin sisäänkäynnin viereen. Olimme varustautuneet Jyväskylän matkaan teettämällä lähtijöille uudet tietoarkiston logolla varustetut t-paidat, joista tietoarkistolaiset oli helppo festivaalialueella tunnistaa. Infopöydällä jaoimme festarivieraille yleisesitteidemme lisäksi Tietoarkisto-lehteä ja tietenkin suullista informaatiota palveluistamme. Mukana olleella tietokoneella pystyimme lisäksi näyttämään, millaisia esimerkiksi aineistokuvailumme ja kvalitatiivisille aineistoille tekemämme html-hakemistot käytännössä ovat. Saatoimmepa myös etsiä sopivia aineistoja niitä kyselleille asiakkaille jo paikan päällä Agorassa.

Arkistoinnin ja jatkokäytön hyödyistä sekä erityisesti tulevasta Aila-aineistoportaalista saimme kertoa infopisteemme ohella lyhyesti myös keskiviikon plenaariesitelmän alussa. Lisäksi tutkimusetiikan asiantuntijamme Arja Kuula esitelmöi tiistain sessiossa "Eettinen ennakkoarviointi ja aineistonhallintasuunnitelmat ihmistieteissä".

Suurin osa infopisteellämme käyneistä festarivieraista oli kuullut meistä jo etukäteen, mutta halusi täydentää tarjoamiimme palveluihin liittyviä aikaisempia tietojaan. Tämän lisäksi kohtasimme myös henkilöitä, jotka eivät olleet meistä ennen kuulleet. Moni metodifestivaalien vieraista oli juuri aloittamassa aineistonkeruuta omassa tutkimushankkeessaan, joten on vaikea keksiä parempaa tilaisuutta puhua aineistojen pitkäaikaissäilytyksestä, jatkokäytöstä ja muista aineistonhallintaan liittyvistä kysymyksistä. Toivon mukaan mahdollisimman monet festarivieraista ovatkin tulevia asiakkaitamme, arkistoivat keräämänsä tutkimusaineistot ja mahdollistavat näin niiden jatkokäytön.

Paikalle tuomamme Tietoarkisto-lehdet ja esitteet kävivät hyvin kaupaksi ja takaisin Tampereelle saimme palata kevein kantamuksin ja iloisin mielin.

Jarkko Päivärinta
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi