27. lokakuuta 2020

Puoli vuotta poikkeusoloja - tietoarkistolaisten kokemuksia etätyöstä

Tietoarkistossa siirryttiin monien muiden organisaatioiden tapaan täysimittaiseen etätyöskentelyyn maaliskuun puolivälissä. Tietoarkiston johtaja Helena Laaksosen keväisessä blogikirjoituksessa puitiin koronavirusepidemian vaikutuksia Tietoarkiston toimintaan ja aineistonhallintaan. Organisaation näkökulmasta arki on sujunut hyvin etänäkin, mutta millaista koronan aikainen etätyöskentely on ollut yksittäisten tietoarkistolaisten mielestä?

Keräsimme tähän blogikirjoitukseen muutamien tietoarkistolaisten kokemuksia etätyöskentelystä puolen vuoden jälkeen. Vastauksissa korostuu sujuva työskentely mutta toisaalta yhteisten kahvihetkien kaipuu. Tietoarkistolaiset jakoivat myös hyväksi kokemiaan vinkkejä muille etätyötä tekeville.

Katri Aarnio, hallintoasiainsihteeri

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Työtehtävät ovat sujuneet yllättävän hyvin, mutta yhteydenpito työkavereihin hoitunut vain etänä, kun ei enää tavata kasvokkain. Yhteisten kahvi- ja lounastaukojen sekä 'käytäväkeskustelujen' tietoa ei enää saa, mikä on suuri puute. Kaikki pienetkin asiat täytyy selvittää joko kirjoittamalla tai soittamalla.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Yllättävän hyvin työtehtävät kuitenkin hoituvat, myös etäkokoukset.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Korona-aikana kävin kerran elokuussa, kun Helenan kanssa kävin läpi tehtäväkuvaustani. Tämänkin toki olisi voinut hoitaa etänä, mutta päätettiin pitää palaveri kasvokkain, kun se oli kuitenkin mahdollista.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Työkavereita, yhdessä tekemistä, yhdessäoloa sekä yhteisiä kahvi- ja lounastaukoja! Ja parempaa työergonomiaa!

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Liukuvaa työaikaa kannattaa hyödyntää ja pitää mahdollisimman paljon taukoja. Itse yritän pitää kiinni siitä, että joka päivä puolenpäivän aikaan kirjaudun ulos ja käyn kävelylenkillä. Työn lomassa pidän myös lyhyitä jumppataukoja.
Kuva työpöydästäni, joka sijaitsee piharakennuksessa, saunatuvassa. Minun työmatkani on nykyään parikymmentä metriä kotitalosta pihan poikki saunatupaan.

Katja Moilanen, tietoarkkitehti

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Korona ei ole juurikaan vaikuttanut työskentelyyni. Kokoukset ovat onnistuneet hyvin etänäkin. Itse asiassa kokousajat ovat pysyneet jopa paremmin kurissa etäillessä. Ainoa, mikä ei toimi, on spontaani keskustelu ja ideointi, sillä siihen tarvitaan epämuodollisia kohtaamisia. Etänä on käytännössä aina pakko sopia keskusteluaika etukäteen. Etätyö myös helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Ergonomia on kotioloissa vähän ongelmallista. Tämän vuoksi minulla on kroonisesti jumissa olevat vatsalihakset sekä ongelmia käsien verenkierrossa. Nämä seikat eivät vielä ole vaikuttaneet työkykyyn, sillä näiden ongelmien seuraukset näkyvät vasta vuosien päästä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Työskentely on kokonaisuudessaan onnistunut etänä hyvin, mutta en ole tästä asiasta mitenkään yllättynyt.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Olen käynyt toimistolla vain muutaman kerran pikaisesti hakemassa tarvitsemiani tavaroita kuten muistiinpanoja sekä pakkaamassa tavarani kasaan ja siirtämässä ne toiseen työhuoneeseen, sillä työhuoneeni vaihtui korona-aikana. Pisin aika toimistolla oli kehitys- ja vaatikeskustelun vuoksi noin 2 tuntia.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

En kaipaa seiniä, kaipaan kohtaamisia. Kaipaan taukotilan iloista puheensorinaa ja hersyvää naurua. Kaipaan spontaaneja keskusteluja käytävillä. Kaipaan työkavereiden hymyileviä kasvoja.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Minun kohdallani on toiminut hyvin perusrutiinit. Herään aamulla suurin piirtein samoihin aikoihin kuin lähityössä, hoidan aamutoimet ja sitten "kävelen töihin" eli käyn ulkona kävelylenkillä. Tämän jälkeen kasaan työpisteeni makuuhuoneeseen, pieneen ahtaaseen kulmaan. Sitten olenkin valmis aloittamaan päivän työt. Työpäivän aikana Break Pro -ohjelma muistuttelee säännöllisesti nousemaan ylös. Tosin työnurkkaukseni on niin pieni, etten pysty tekemään kovinkaan monia jumppaohjelmia työpisteelläni. Kuitenkin Break Pro -ohjelman käynnistyminen havahduttaa nousemaan ylös istumasta. Olen merkinnyt kalenteriini lounasajat, joita pyrin noudattamaan. Välillä kokoukset sattuvat peruslounasajalle, jolloin varaan lounasajan toiseen kohtaan. Iltapäivällä pidän pienen välipalatauon, jotta vireystila pysyy hyvänä.
Työpäivän päätyttyä puran työpisteeni makuuhuoneen nurkasta. Tavoitteeni on kävellä työpäivän jälkeen myös "pois töistä", mutta usein täytyy kuitenkin ryhtyä tekemään perheelle ruokaa ja kävely siirtyy iltaan. Koska työpisteeni ei ole koko ajan käytettävissä, niin työnteko pysyy hyvin kurissa. Työpisteen kasaaminen vie noin 10 minuuttia, joten viikonloppuisin ja iltaisin ei ole niin suurta houkutusta "ihan vain nopeasti" tehdä jotain työasiaa. Ergonomiavinkkejä minulla ei ole. Työpisteeni ei ole järin ergonominen ja se aiheuttaa välillä vaivaa.
Työpisteeni koostuu itse tekemästäni yöpöydästä ja mummolasta peritystä ikivanhasta ja kuluneesta pöydästä sekä tuolista. Johtohässäkkä sijaitsee sängyn päällä, eikä se näy tässä kuvassa. Työpiste on vaatekaapin ja sängyn välissä ja itse istun makuuhuoneen oven edessä.

Oskari Niskanen, sovelluskehittäjä

Olet tullut Tietoarkistoon töihin etätyösuosituksen aikana. Miltä työhön perehtyminen etänä on tuntunut?

Työhön perehtyminen etänä tuntui luontevalta ja melko helpolta, sillä sain kattavan perehdyttämisen eikä työtehtävissäni käytetyt teknologiat olleet täysin tuntemattomia minulle. Pystyin matalalla kynnyksellä kysymään apua työkavereiltani, joten ongelmatilanteet ratkesivat nopeasti.

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Koronalla ei ole ollut juurikaan muita vaikutuksia kuin se, että joudun/pääsen tekemään työt kotoa käsin. Tietysti voisin tehdä töitä välillä myös toimistolla, mutta lähityön sosiaalinen aspekti olisi silti melko vaisu turvavälien ja rajatun henkilöstömäärän vuoksi.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Ei varsinaisesti ole yllättänyt, sillä minulla oli jo tiedossa, että sovelluskehittäjänä etätyö sujuisi varmasti melko luontevasti.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Noin neljä tai viisi kertaa.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

En ehtinyt työskennellä toimistolla ollenkaan, joten on vaikea sanoa mitä kaipaan. Aiemman työkokemuksen perusteella sanoisin, että kaipaan sosiaalista kanssakäymistä työkavereiden kanssa.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Kannattaa pitää kiinni välipalatauoista ja tauoista ylipäätään, koska kotona ollessa ne voivat unohtua helposti.

Enna Raerinne, sovelluskehittäjä

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Suurin vaikutus on ollut etätöihin siirtyminen, jota en ollut ennen koronaa tehnyt. Ihan alku meni totutellessa, mutta nykyään sujuu hyvin, joten ajattelin että jos jossain vaiheessa päästään kunnolla takaisin toimistolle niin tekisin mieluusti silloinkin joitain etätyöpäiviä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

Kokoukset ovat mielestäni onnistuneet hyvin. Esimerkiksi Tietoarkiston sisäisen Tiipii-tietokannan uuden version käyttöliittymäsuunnitelmien läpikäynti aineistopalvelun edustajien kanssa onnistui etänä paremmin kuin odotin. Myös tarpeellinen viestintä on onnistunut hyvin sähköpostin ja Teamsin välityksellä. Olen myös yllättynyt, kuinka hyvin olen pystynyt tekemään töitä pelkällä läppärin näytöllä. Kun on pienempi näyttö niin sen yli näkee kivasti ikkunasta ulos.

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Vain kerran hakemassa tavaroita.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Sitä että työt eivät olisi kotona ja tulisi vaihtelua päivään, kun tulee oltua muualla kuin kotona.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Kannattaa ottaa käyttöön jokin taukoliikuntaohjelma, niin muistaa vähän liikkua työpäivän aikana.

Annika Valaranta, tietopalveluasiantuntija

Millaisia vaikutuksia koronalla on ollut omaan työskentelyysi?

Kuten muutkin tietoarkistolaiset, olen siirtynyt toimistolta kotiin. Enää ei tarvitse istua bussissa puolta tuntia suuntaansa, eikä myöskään aamulla tarvitse pukea asiallisia vaatteita päälle. Työnteko on sinänsä pysynyt suhteellisen samana, koska töitä tehdään 98 % tietokoneella. Kotityöskentely vaikuttaa tietenkin siihen, miten ottaa työkavereihin yhteyttä: nyt ei voi vain hilpaista toisen työpisteelle jotain kysymään. Harmillista on se, että niitä ei näe enää kahvitauolla tai toimiston käytävillä, joiden kanssa ei ole niin paljon tekemisissä.

Onko yllättänyt, miten hyvin jokin asia on onnistuttu hoitamaan etänä?

On se kyllä hienoa, että kaikki on saatu toimimaan etänäkin! En nyt yksittäistä asiaa saa mieleeni!

Miten usein olet käynyt toimistolla?

Kesäkuussa kävin perehdyttämässä uusia työntekijöitä toimistolla, joten silloin tuli oltua enemmänkin töissä. Samalla tuli myös hyvin liikuntaa, koska bussiin en uskaltanut ja pyöräilin 16km päivässä! Pakon edessä kunnon kohottaminenkin on näköjään mahdollista! Kesälomien jälkeen olen käynyt toimistolla noin viikon tai kahden välein, se on tehnyt mielelle hyvää. Nyt tosin, kun säädettiin maskipakko, käynnit taitavat entistään harveta.

Mitä kaipaat eniten toimistolla työskentelyssä?

Spontaania työkavereiden kanssa rupattelua ja muitakin ihmisten satunnaisia kohtaamisia. Yhteydenottaminen toisiin tuntuu helpommalta kasvotusten kuin soittamalla.

Haluatko jakaa vinkkejä etätöissä työhyvinvoinnin ylläpitoon, ergonomiaan tai työskentelyyn yleisesti?

Break Pro -sovellus on saanut liikkumaan työpäivisin. Olen myös pitänyt 10 minuutin rentoutumisia tai meditaatioita välillä. Viihtyisyyttä voisi lisätä myös tekemällä työpisteestä nätin. Hesarissa oli myös lohdullinen artikkeli pari viikkoa sitten: huonoryhtisyydellä ei ole yhteyttä selkäkipuihin, eli se hieman lohduttaa tässä.
Kuvassa olevat kukat ja konvehdit eivät valitettavasti ole jokapäiväisiä rekvisiittoja työpisteelläni, nyt vain sattui merkkipäivä.
Lisätietoa:

» Blogiteksti: Tietoarkisto ja aineistonhallinta koronakriisin aikaan
» Koronavirus ja Tietoarkiston palvelut

Niko Koski
tietoasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

21. syyskuuta 2020

ISSP 20 vuotta Suomessa - kurkistus aineistonkeruun toteutukseen

Annika Valaranta
International Social Survey Programme eli ISSP-aineistosarjaa on kerätty Suomessa jo vuodesta 2000 lähtien. Nyt syksyllä kerättävän aineiston teema on ympäristö - sama, jolla 20 vuotta sitten aloitimme. Tämän kunniaksi valotamme hieman, mitä kansainvälisen aineiston keruuprosessi vaatii, jotta kerättävä data on harmonisoitavissa eli yhdistettävissä ja ymmärrettävissä muissa maissa kerättävän datan kanssa.

Tietoarkiston kokenut ISSP-aineistojen käsittelijä Seppo Antikainen jäi eläkkeelle keväällä ja tällä kirjoituksella haluamme myös antaa tunnustusta ja kiittää häntä sarjan eteen tehdystä työstä. Kiitos Seppo!

ISSP-aineiston keruu Suomessa

ISSP:n logo
ISSP-konsortio kerää maailmanlaajuisesti yhteiskuntatieteellistä dataa. Suomessa ISSP-työryhmässä ovat vastaavat tutkijat Harri Melin ja Sami Borg sekä Tietoarkiston ja Tilastokeskuksen kääntämisen, aineistonkäsittelyn ja -keruun asiantuntijat. Tietoarkisto luovuttaa Tilastokeskuksen keräämän ISSP-datan harmonisoinnista vastaavalle Saksan Gesis-arkistolle.

ISSP:ssä tutkittavat aiheet vaihtuvat vuosittain, mutta sama teema toistuu keruissa säännöllisesti, mikä mahdollistaa pitkittäisvertailun. Aiheina ovat olleet muun muassa sosiaaliset verkostot, eriarvoisuus, perhe- ja sukupuoliroolit, työ, uskonto, vapaa-aika ja urheilu sekä ympäristö. Kansainvälinen harmonisoitu data on saatavilla Gesisistä, mutta Suomen kyselyt myös Tietoarkistosta.

ISSP-prosessi alkaa uuden lomakkeen kääntämisellä

Keruuprosessi alkaa joka vuosi vuoden vaihteessa, jolloin Saksasta ISSP-tiimi lähettää osallistuville maille kyselylomakkeen kommentoitavaksi. Sen perusteella muotoutuu lopullinen kyselylomake. Kyselyn kysymykset ovat jaettavissa kolmeen ryhmään: taustamuuttujiin, vanhoihin sisältökysymyksiin ja uusiin kysymyksiin. Kun lopullinen englanninkielinen lomake on valmis, Tietoarkisto kääntää uudet kysymykset ja tarkistaa, pitääkö vanhoja kysymyksiä päivittää ja onko taustamuuttujiin tullut muutoksia. Vahva pääsääntö on, ettei jo aiemmin kysyttyjä kysymyksiä muuteta, sillä uusi kysymyksenasettelu voi estää aiheen pitkittäistarkastelun kokonaan. Kuitenkin pieniä viilauksia on tehty: esimerkiksi ennen käytetty teitittely on muutettu nykyään sinutteluksi.

Kuvituskuva: Karttapallo
Uusien kysymysten kääntäminen suomeksi englanninkielisestä pohjalomakkeesta on tarkkaa työtä, sillä kysymysten tulee olla ymmärrettävissä suomalaisessa kontekstissa. Kun lopulta kansainvälinen data yhdistetään Gesisissä, tulee kysymysten mitata samaa asiaa. Esimerkiksi vuoden 2020 kyselyssä kääntäjät kokivat hankalaksi kääntää lauseen: How willing would you be to accept a reduction in the size of [country's] protected nature areas, in order to open them up for economic development? Suomen kielessä ei ole suoraa vastinetta termille "economic development", joka viittaa monenlaiseen eri taloudelliseen kehitykseen (esim. louhinta, kaavoitus, hakkuut). Lopullisen voiton käännöksessä vei kuitenkin yksinkertainen versio "taloudellinen hyödyntäminen" sujuvan luettavuuden vuoksi. Lopullinen kysymys on Kuinka halukas olisit supistamaan Suomen luonnonsuojelualueiden kokoa, jotta niitä voitaisiin ryhtyä hyödyntämään taloudellisesti?

Datojen kanssa pilkunviilaus on sallittua

Kun Tietoarkisto on keväällä saanut kyseisen vuoden kyselyn käännettyä suomeksi, se lähetetään Tilastokeskukseen, joka tekee lopulliset lomakkeet. ISSP-kyselyyn voi vastata niin verkossa kuin paperisella lomakkeella. Tämä tarkoittaa useaa tarkistusta ennen lopullista Tilastokeskuksen syksyllä tekemää keruuta. Ensin tarkistetaan Tilastokeskuksen suomenkielinen ja käännetty ruotsinkielinen lomake. Sitten tarkistetaan molempien kielten internetkyselyt, joiden pitää vastata täysin paperilomakkeita. Myös tutkittavien informoinnit tulee kääntää ja tarkistaa.

Datojen parissa työskentelyssä tarkkuutta ja tarkistamista ei voi ylikorostaa. Tarkistamisessa kiinnitetään huomiota siihen, että lomakkeissa kysytään kaikki pakolliset kysymykset, kysymysten vastausvaihtoehdot ovat samat ja että niiden määrä vastaa alkuperäistä englanninkielistä kyselylomaketta.

Datan valmistuminen jatkokäyttöön

Tilastokeskus lähettää keruun valmistuttua datan Tietoarkistoon prosessoitavaksi aineistoportaali Ailaa varten. Suomenkielinen data on saatavissa Ailasta usein jo maaliskuussa, siis noin puolen vuoden kuluttua keruusta. Tuore kysely pääsee heti tutkijoiden ja opiskelijoiden tarkasteluun.

Lisäksi Tietoarkisto käsittelee datasta kansainvälisen version lähetettäväksi Gesisille. Käsittely varmistaa aineiston yhdistettävyyden muiden maiden datojen kanssa. Yksityiskohtaiset ohjeet käsittelyyn, kuten miten muuttujat ja selitteet nimetään, tulevat Gesisiltä. Kansainvälinen data eroaa Ailasta ladattavasta aineistosta esimerkiksi muuttujien numeroinnissa. Lisäksi datassa ei saa olla yhtään puuttuvaa tietoa, jolla ei ole selitettä. Luovutettavaan dataan lisätään myös useita uusia muuttujia, kuten muiden maiden vastauksien kanssa yhteensopiva uskontokuntamuuttuja.

Gesisille tulee lähettää myös tarkat tiedot aineistonkeruusta ja siitä, miten muuttujat on koodattu. Pienimmätkin muutokset, kuten yksittäisen sanan yksikkömuotojen muutos monikkoon, kirjataan ylös. Tällä kaikella työllä halutaan varmistaa laadukas kansainvälinen aineistosarja, joka kestää tarkastelua vielä vuosikymmenien ja vuosisatojen päästä.

Tyylitelty maailmankartta jossa on pistein merkitty, mitä maat ovat mukana ISSP-tutkimuksessa.

ISSP:n jäseninä on tällä hetkellä 42 maata, joista 25 on Euroopasta. Mukana ovat maailmanpoliittisesti merkittävät suuret valtiot kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia.

Lisätietoa:

» Tietoarkiston ISSP-sivut
» International Social Survey Programme -tutkimusohjelma
» Gesisin ISSP-sivut
» ISSP-aineistot Ailassa

Annika Valaranta
tietopalveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi