Tietoarkiston kehittämispäivä ja pikkujoulut: tekoälytestauksia ja yhdessä tekemistä

Tietoarkistossa pidetään säännöllisesti yhteisöllisiä kehittämispäiviä. Ne pohjaavat Tietoarkiston missioon: Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Tietoarkiston roolia sähköisten tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden johtavana asiantuntijaorganisaationa, valtakunnallisena tutkimuksen ja opetuksen tukiyksikkönä sekä arvostettuna kansainvälisenä toimijana. Kunkin kehittämispäivän ohjelmassa painotetaan innostavaa, innovatiivista ja yhteisöllistä tapaa tarttua edellä mainittuihin teemoihin ajankohtaisesta näkökulmasta käsin.

Strategiakaudella 2025–2028 Tietoarkisto ennakoi toimintaympäristössään tapahtuvan nopeita muutoksia, kuten avoimen tieteen palveluiden ja vaatimusten kehittymisen kansallisella ja eurooppalaisella tasolla sekä tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja riskit. Tämänkertaisen kehittämispäivän sisältö nojasi AIMS-hankkeessa tehtyyn työhön, joka nimenomaan vastaa Tietoarkiston toimintaympäristön muuttuneisiin vaatimuksiin.

Kehittämispäivä alkoi Tietoarkiston tietopalvelun ja aineistonkäsittelyn asiantuntijoiden alustuksilla. Niissä kuultiin kokemuksia anonymisoinnin ja laadullisten aineistojen arkistoinnin kehityskaaresta sekä nykyhetken tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä. Lisäksi Tietoarkistolla työnkierrossa oleva Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö ja tiedon tuotannon laadun sekä avoimen tieteen asiantuntija Maria Söderholm esitteli toi päivän uudenlaista näkökulmaa ja esitteli Tietoarkiston väelle Suomen ympäristökeskuksen toimintaa.

Tietoarkiston johtava asiantuntija Arja Kuula-Luumi esittelee tekoälytestausten lähtökohtia, tuloksia ja demoja.

Alustusten jälkeen jatkui yhteinen keskustelu tekoälyyn liittyvistä aiheista, jossa nousi esiin useita toisiaan rikastuttavia näkökulmia, esimerkiksi arkistoinnin kehityskaaren merkityksestä ja toimintaympäristön muutoksista sekä niihin liittyvistä tarpeista. Lisäksi pureuduttiin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten aineistojen anonymisoinnin eroihin tekoälypohjaisten työkalujen näkökulmasta.

Kehittämispäivä jatkui yhteisellä lounaalla, jonka jälkeen siirryttiin Tampereen Flipperi- ja pelihalli Pinball Unionin tiloihin jatkamaany yksikön pikkujouluja. Pikkujoulut vahvistivat yhdessä tekemisen tunnetta ja loivat hauskoja yhteisiä muistoja, jotka kantavat työarjessa.

TKaksi henkilökunnan jäsentä yhdessä pelaamassa Guitar Hero -peliä.

Kehittämispäivä ja pikkujoulut tarjosivat henkilökunnalle mahdollisuuden pysähtyä jakamaan kokemuksia, kehittämään tekoälyosaamista ja toimintamalleja sekä ennen kaikkea vahvistamaan yhteisöllisyyttä. Päivän aikana syntyi uusia ideoita ja tarttui mukaan hauskoja muistoja vietäväksi.

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

AIMS-hanke saa rahoituksensa Suomen Akatemian FIRI2024 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2025–2028 toisen vaiheen hausta.

FIDELIS-hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Euroopasta (Grant agreement ID: 101188078).

Developing AI Competence at FSD

The development of artificial intelligence (AI) is accelerating, and its impact is evident across many areas of society, such as political decision-making and organisational operations. AI is becoming an increasingly significant part of everyday life—something we take for granted. This blog post provides an overview of how AI competence is being developed at the Finnish Social Science Data Archive (FSD).

At FSD, staff AI competence is being strengthened particularly through the AIMS project. One of the project’s goals is to develop FSD’s capabilities in utilising AI-based solutions and services within its workflows and user services. The focus is on practical solutions and applying existing technologies. The work package includes setting up a staff learning programme on the use of AI solutions.

FSD aims to increase AI competence across the entire staff by offering training opportunities on various AI tools, including those provided by Tampere University. FSD staff work in three modules: Administration and Projects, User Services and Data Processing, and Technical Services. A key part of building AI competence has been identifying what each module needs and tailoring the training accordingly. This ensures that each module receives genuinely useful knowledge about AI-based solutions and opportunities.

Figure 1: Themes of AI training attended by FSD staff in 2025.

Figure 1 shows the themes connected to AI-related training attended by staff. All personnel have participated in common training sessions on practical ways to use AI in everyday tasks, such as drafting documents, summarising reports, analysing data, and searching for information efficiently. It has been essential to identify areas where AI can assist with work tasks. Staff members have also attended AI training aligned with their own focus areas and interests, including:

• AI policy, ethical issues, and privacy and security
• Software development and deep learning in machine learning
• Understanding concepts related to AI skills
• Improving efficiency in administrative tasks
• AI agents and prompting
• The role of AI in research and education

In addition, FSD staff have participated in AI-related conferences that strengthen expertise, provide the latest insights into developments in the field, and enable networking with other stakeholders. These conferences have focused on topics such as software development, technology and innovative solutions, and the use of AI in organisations, including repositories.

AI training or conferences alone are not enough to utilise AI in a solution-oriented and creative way. What is learned must be put into practice, and FSD staff have begun using suitable AI-based tools in their work. As part of the AIMS project, FSD is piloting selected AI-driven solutions within its workflows and user-driven services. More about these initiatives will be shared in blog posts throughout 2026.

In the next blog post, we will turn to the FIDELIS project. This post will introduce pilot training sessions where members of the FIDELIS network had the opportunity to participate in a pilot round of implementation training. This type of support will be offered throughout the project to help repositories implement and adopt good practices, tools, services, and other solutions to increase their trustworthiness.

Wishing you a wonderful start to December and happy holidays!

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

The AIMS project is funded by the Research Council of Finland through the second phase of the FIRI2024 call for national research infrastructures for 2025–2028.

See this blog entry in Finnish.

Tietoarkistossa kehitetään henkilökunnan tekoälyosaamista

Tekoälyn kehitys kiihtyy, mikä näkyy laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilla, kuten poliittisessa päätöksenteossa ja organisaatioiden toiminnassa. Tekoäly on yhä merkittävämpi osa ihmisten jokapäiväistä elämää, jopa itsestäänselvyys. Tässä blogikirjoituksessa avaan näkymää tekoälyyn Tietoarkistossa osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Tietoarkistossa kehitetään henkilökunnan tekoälyosaamista eritoten AIMS-hankkeessa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on kehittää kyvykkyyttä hyödyntää tekoälypohjaisia ratkaisuja ja palveluja työprosesseissa ja käyttäjäpalveluissa. Painotus on käytännöllisissä ratkaisuissa ja olemassa olevien ratkaisujen soveltamisessa. Yhtenä käytännön toimena on henkilökunnan kouluttautuminen tekoälyratkaisujen käyttöön.

Tavoitteena lisätä koko henkilökunnan tekoälyosaamista tarjoamalla kouluttautumismahdollisuuksia erilaisten tekoälyratkaisujen käyttöön ottaen huomioon Tampereen yliopiston tarjoamat työkalut. Tietoarkistossa työskentelee henkilökuntaa kolmessa eri moduulissa, jotka ovat hallinto ja hankkeet, tietopalvelu ja aineistonkäsittely sekä tekniset palvelut. Henkilökunnan tekoälyosaamisen kehittämisessä on ollut keskeistä tunnistaa eri moduulien tehtävien painopisteet, joiden mukaan koulutuksia on räätälöity sopivaksi. Räätälöinti on tärkeää, koska se varmistaa jokaisen moduulin saavan aidosti hyödyllistä tietoa tekoälypohjaisista ratkaisuista ja mahdollisuuksista.

Kuva 1: Tietoarkiston henkilökunnan käymien tekoälykoulutusten teemat vuonna 2025.

Kuvassa 1. esitellään teemoja, joihin kytkeytyen Tietoarkiston henkilökunta on käynyt erilaisia tekoälyaiheisia koulutuksia. Koko henkilöstö on osallistunut yhteisiin koulutuksiin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen arjen työssä, erilaisten tiedostojen ja sisältöjen luomisessa ja analysoimisessa sekä tiedonhaussa. Koulutusten näkökulmasta on ollut keskeistä huomioida paikat, joissa tekoäly auttaa työssä. Henkilökunta on omien painoalueidensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti osallistunut koulutuksiin, jotka ovat liittyneet esimerkiksi

• tekoälypolitiikkaan, tekoälyn eettisiin kysymyksiin sekä tietosuojaan ja –turvaan
• ohjelmistokehitykseen ja koneoppimiseen syväoppimisen näkökulmasta,
• tekoälytaitojen käsitteiden ymmärtämiseen
• hallinnollisen työn tehostamiseen tekoälyä hyödyntäen
• AI–agentteihin ja käytettävien promptien luomiseen ja hallintaan
• tekoälyn rooliin tutkimuksessa ja opetuksessa.

Lisäksi henkilökunta on osallistunut tekoälyteemoihin kytkeytyviin konferensseihin, jotka vahvistavat osaamista, tuovat uusinta tietoa alan kehityksestä ja mahdollistavat verkostoitumisen muiden toimijoiden kanssa. Konferensseissa on käsitelty aiheita, jotka ovat liittyneet esimerkiksi ohjelmistokehitykseen, teknologiaan ja innovatiivisiin ratkaisuihin ja tekoälyratkaisujen hyödyntämiseen organisaatioissa, kuten repositorioissa.

Tekoälykoulutukset tai -konferenssit eivät kuitenkaan yksin ole ratkaisu tekoälyn hyödyntämiseen ratkaisukeskeisesti ja luovasti. Opittu pitää saada käytäntöön ja Tietoarkiston henkilökunta onkin ottanut jo käyttöönsä erilaisia tekoälypohjaisia työkaluja. Osana AIMS-hanketta Tietoarkistossa pilotoidaan valikoituja AI-pohjaisia ratkaisuja osana työprosesseja ja käyttäjäpalveluita. Näistä on mahdollista lukea lisää vuoden 2026 blogipostauksien myötä.

Seuraavassa ja vuoden 2025 viimeisessä Tietoarkiston blogipostauksessa siirrymme FIDELIS-hankkeen pariin. Blogipostaus esittelee pilottikoulutuksia, joihin FIDELIS-verkoston nykyisillä jäsenillä oli mahdollisuus osallistua. Koulutusten tavoitteena on auttaa repositorioita ottamaan käyttöön ja soveltamaan hyviä käytäntöjä, työkaluja, palveluja ja muita ratkaisuja palvelunsa luotettavuuden parantamiseksi.

Mukavaa alkanutta joulukuuta ja hyvää joulun aikaa toivottaen

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

AIMS-hanke saa rahoituksensa Suomen Akatemian FIRI2024 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2025–2028 toisen vaiheen hausta.

Lue blogi englanniksi.

FSD's AILA Service Portal 2.0: Current Updates from the Developers

The AILA service portal is a data deposit, discovery and delivery system for archived research data. I met with the development team to discuss the latest updates on the development work. Our conversation focused particularly on the background of the service’s development, its current stage, and the next steps.

What is AILA?

In addition to serving as FSD’s data catalogue, data deposits are also managed through AILA. The entire AILA service portal is developed in-house by FSD and was originally launched in May 2014. The current development of AILA 2.0 began as part of the Research Council of Finland-funded project Cross-Border Tools and Services (C-BOTS 2019–2024). For FSD and its clients, AILA is a central and essential service, and maintaining and developing it is one of the Archive’s core responsibilities. Metadata from AILA is harvested to the CESSDA Data Catalogue.

Why is AILA 2.0 being developed?

The reasons and objectives behind the development of AILA portal are based on several complementary perspectives, such as technical, user-oriented, and accessibility-focused considerations.

Societal changes affect all areas of activity in our society. With the advance of digitalisation, the pace of web application development has accelerated, customer needs have evolved, and accessibility requirements have increased. The development team emphasised that there was a recognised need to renew the technical environment to ensure that the AILA service portal can remain secure and interoperable in the future.

In addition, a key focus now and in the future is customer orientation, highlighting the need for a smoother and more accessible service.

Accessibility in the context of websites and applications refers to similar principles as physical accessibility in the built environment, such as the ability to move through spaces smoothly regardless of potential personal mobility limitations.

Our discussion strongly underscored the importance of collaboration, as the development team and other contributors bring extensive expertise from different areas, such as content knowledge, metadata, and user experience.

What has been developed?

After identifying development needs, the AILA portal has been systematically renewed under the guidance of the development team, in collaboration with other FSD staff and stakeholders.

1. Aila’s data security is being improved by upgrading the hashing functions for secrets to more secure and modern, tightening password requirements and secrets management practices, and securing administrative interfaces at the network level
2. Accessibility is being enhanced by ensuring that text and other elements in the application have appropriate size and colour contrast, taking visual impairments into account. In addition, AILA 2.0 will be fully navigable using keyboard only. The development work has also considered Aila’s clients who use screen readers or other assistive technologies.
3. Search functions have been improved to make it easier and more efficient for clients to locate the datasets they need. Below is a comparison of the old and new Aila search functions.

AILA’s current advanced search allows filtering by availability, data type, language, temporal coverage of the study, and unit of observation.

Image 1: Aila’s current advanced search.

The next screenshot shows AILA 2.0’s advanced search. In the new Aila, filtering options have been expanded, and it is now possible to filter searches by, for example, the year of data collection.

Image 2: Aila 2.0’s advanced search. Click the image to view it larger.

What’s next?

The Aila 2.0 development team will continue their work. Once AILA 2.0 reaches the deployment phase, developers will be able to focus more closely on areas requiring further refinement. You can learn more about the updates in an upcoming article.

In the next project news, we will continue with the AIMS project, where we will discuss artificial intelligence from the perspective of the Data Archive.

See this blog entry in Finnish.

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.surname [at] tuni.fi

AILA 2.0: Kehittäjien ajakohtaisia kuulumisia

Tapasin Tietoarkiston AILA 2.0 -kehittäjätiimin aiheenani ajankohtaiset kuulumiset kehitystyöstä. Kävimme keskustelua erityisesti palvelun kehitystyön taustasta, tämänhetkisestä vaiheesta sekä seuraavista askelista.

Mikä on AILA?

Palveluportaali AILA on tietoarkistolaisten itse toteuttama arkistoitujen tutkimusaineistojen tilaus- ja toimitusjärjestelmä. Se otettiin käyttöön toukokuussa 2014. AILA 2.0 -versiota on lähdetty kehittämään osana Suomen Akatemian rahoittamaa Rajoja ylittävät työkalut ja palvelut (C-BOTS 2019-2024) -hanketta. Tietoarkistolle ja sen asiakkaille AILA on keskeinen ja tärkeä palvelu, jonka ylläpitäminen ja kehittäminen ovat yksi Tietoarkiston keskeisimpiä tehtäviä.

Miksi AILA 2.0 -versio kehitetään?

AILAn kehityksen taustalla olevat perusteet ja tavoitteet rakentuvat useista toisiaan tukevista näkökulmista, kuten tekninen, asiakaslähtöinen ja saavutettavuuden näkökulma.

Yhteiskunnalliset muutokset kytkeytyvät kaikkeen toimintaan yhteiskunnassamme. Digitalisaation etenemisen myötä esimerkiksi verkkosovelluskehityksen tahti on kiihtynyt, asiakkaiden tarpeet muuttuneet ja saavutettavuuden edellytykset kasvaneet. Kehittäjätiimi korostaakin, että oli havaittu tarve teknisen toimintaympäristön uudistamiselle, jotta AILA-palveluportaalia voidaan jatkossakin käyttää turvallisesti ja yhteen toimivasti.

Sen lisäksi keskeistä kehittämiselle on nyt ja jatkossa asiakaslähtöisyyden näkökulma, jossa korostuu tarve sujuvammalle ja saavutettavammalle palvelulle.

Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkosivujen ja -sovellusten kohdalla samankaltaisia asioita kuin rakennetun ympäristön kohdalla tarkoitetaan esteettömyydellä, kuten mahdollisuutta kulkea tiloihin sujuvasti huolimatta mahdollisista henkilökohtaisista liikkumisrajoitteista.

Keskustelussamme nousi vahvasti esille yhteistyön merkitys, sillä kehittäjätiimissä ja muilla työssä mukana olleilla on laajaa osaamista eri osa-alueilta, kuten sisällöntuntemuksesta ja metadatasta sekä käyttäjänäkökulmasta.

Mitä on kehitetty?

Kehitystarpeiden selvittämisen jälkeen AILA-portaalia on lähdetty systemaattisesti uudistamaan kehittäjätiimin johdolla, yhteistyössä muun Tietoarkiston henkilöstön sekä sidosryhmien kanssa.

1. Ailan tietoturvaa parannetaan päivittämällä salaisuuksien tiivistefunktioita vahvemmiksi ja nykyaikaisemmiksi, tiukentamalla salasanavaatimuksia ja salaisuuksienhallintaa, sekä suojaamalla hallintakäyttöliittymät verkkotasolla.
2. Saavutettavuutta parannetaan esimerkiksi siten, että sovelluksen tekstien ja muiden elementtien koko ja värien kontrastit asetetaan sopivaksi myös näkökyvyn rajoitteet huomioiden. Lisäksi AILA 2.0 tulee olemaan käytettävissä pelkällä näppäimistön navigoinnilla. Kehitystyössä on myös huomioitu ruudunlukijoita käyttävät Ailan asiakkaat.
3. Hakutoimintoja on parannettu tehostamalla hakutoimintoja, jonka myötä asiakkaiden on sujuvampi ja helpompi löytää haluamansa aineistot arkistosta. Alla on vertailua vanhan ja uuden Ailan hakutoiminnoista.

AILAn nykyiset hakutoiminnot mahdollistavat tarkennetun haun saatavuuden, tyypin, kielen, tutkimuksen aikaulottuvuuden sekä havaintoyksikkötyypin mukaan.

Kuva 1: Ailan nykyinen tarkennettu haku. Paina kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Seuraava kuvakaappaus on AILA 2.0:n tarkennetusta hausta. Uudessa Ailassa rajausvaihtoehdot ovat kehittyneet ja siinä on mahdollista rajata hakua esimerkiksi keruuvuoden mukaan.

Kuva 2: Aila 2.0:n tarkennettu haku. Paina kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Mitä seuraavaksi?

Aila 2.0 -kehittäjätiimi jatkaa kehittämistyötä. AILA 2.0:n valmistuttua käyttöönottovaiheeseen, kehittäjien on mahdollista päästä perehtymään tarkemmin jatkotyöstämistä vaativiin kohteisiin. Uudistuksiin voi perehtyä tulevan kirjoituksen myötä.

Seuraavassa blogipostauksessa jatketaan AIMS-hankkeen parissa, jolloin käsitellään tekoälyä Tietoarkiston näkökulmasta!

Lue blogi englanniksi.

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tietoarkisto-seminaari 2025: ISSP Suomessa 25 vuotta

International Social Survey Programme (ISSP) on maailmanlaajuinen vertailututkimusohjelma, joka on koonnut tietoja eri maiden kansalaisten toiminnasta ja yhteiskunnallisista mielipiteistä jo vuodesta 1985 saakka. Suomi on ollut mukana vuodesta 2000. Suomen ISSP-jäsenyys on järjestetty eri organisaatioiden yhteistyönä. Tietoarkisto arkistoi suomenkieliset Suomen aineistot ja mukana aineistonkeruussa ovat Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja keruun toteuttavat organisaatiot.

ISSP-tutkimusohjelman 25-vuotiaan taipaleen kunniaksi järjestimme 7.10.2025 kansallisen Tietoarkisto-seminaarin. Seminaari pidettiin hybridimuotoisena sekä verkossa että Tampereen yliopiston Väinö Linna –salissa. Tapahtuma oli maksuton ja avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille.

Seminaarin teemat kytkeytyivät ISSP:n menneisyyteen, tähän hetkeen sekä tulevaisuuteen erilaisten mielenkiintoa herättäneiden puheenvuorojen myötä. Seminaarissa kuultiin myös tarkemmin muutamista tuoreista ISSP-aineistoista.

Seminaariin ilmoittuneita oli yhteensä 66. Mukana oli monipuolinen joukko seminaariväkeä, kuten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoita, lehtoreita, opettajia, professoreita, tutkimusjohtajia, tutkimusinsfraktuurin edustajia sekä tutkimuksen tuen asiantuntijoita. Tällä kokoonpanolla seminaarissa keskustelua syntyikin puheenvuorojen jälkeen mukavasti. Niissä korostui innostuneisuus ja yhteistyön sekä asiantuntijuuden tärkeys.

Harri Melin (vas.), Eriikka Oinonen ja Henna Kaartinen tarkastelevat, millainen on tosi suomalainen ISSP-aineiston ja tekoälyn näkemänä.

Tilaisuus päättyi kahvitukseen, jossa keskustelu Tietoarkisto-seminaarin aiheista jatkui täytekakun ja kahvien merkeissä.

Tietoarkistossa jatkamme ISSP-tutkimusohjelman taivalta. Tuorein aineisto on juuri ennen seminaaria Ailassa julkaistu: FSD3994 ISSP 2024: digitaalinen yhteiskunta: Suomen aineisto. Aineisto sisältää suomalaisten näkemyksiä digitaalisesta yhteiskunnasta sekä internetin ja digitaalisen teknologian käytöstä.

Ohjelma

Jaetut esitykset ovat saatavilla seminaarin verkkosivulla.

• Avauspuheenvuoro. Johtaja Helena Laaksonen (Tietoarkisto)
• Four Decades of ISSP: Past, Present, Future. Prof. Dr. Stephanie Steinmetz, (FORS – Swiss Centre of Expertise in the Social Sciences)
• Suomi 25 vuotta ISSP:ssä - Pysyvätkö kansalaiset mukana? Tutkimuspäällikkö Sami Borg (Kunnallisalan kehittämissäätiö)
• Tauko
• Kansallinen identiteetti maailman onnellisimmassa maassa. Yliopistonlehtori Eriikka Oinonen ja professori emeritus Harri Melin (Tampereen yliopisto)
• Digitaalinen eriarvoisuus ja irtikytkeytyminen. Professori Semi Purhonen (Tampereen yliopisto)
• Suomalaiset ja työ 2000-luvulla. Tietoasiantuntija Emilia Hakkola (Tietoarkisto)
• Keskustelua ja loppusanat

Henna Kaartinen
projektiassistentti
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

A Week of Learning and Collaboration - Júlia’s visit to FSD

In May 2025, FSD welcomed Júlia Egyed-Gergely from Hungary for a week-long visit to become acquainted with how DDI-based data curation is carried out in social science data archives.

Júlia is a staff member at the HUN-REN Centre for Social Sciences, Research Documentation Centre (HUN-REN CSS RDC). The RDC and two other institutes manage and operate the HUN-REN Data Repository Platform (HUN-REN ARP). Júlia described the visit as highly useful and beneficial. She felt warmly welcomed by the FSD team, who shared their knowledge and practical examples. She especially appreciated the opportunity to join the team for a short time and gain insight into its daily work.

Júlia Egyed-Gergely.

“The FSD Team is so helpful. I think I was at the best place to learn about DDI and research data management. I really liked the fact that the team is made up of well-prepared, well-informed professionals, and that everyone has their own area of responsibility and does their job professionally,” Júlia summarised.

During the visit, FSD introduced both FSD and Tampere University (TAU), covering processes and examples of research data management, data archiving, metadata management, infrastructure building, and the Finnish Open Science landscape. Júlia noted that the topics discussed during the visit were all highly useful and will help her to improve infrastructure and workflow at RDC.

“I learned a lot about DDI, how to use it and what are the benefits of using it. I have a much better understanding of the potential of DDI, the theoretical, practical and technical background of it, and the benefits this initiative and system could provide to my home institution,” Júlia said, describing the benefits of her visit.

Júlia (3rd from the left) also presented the activities and services of the RDC to the FSD staff.

In addition, the visit included topics related to the TRUST principles, CESSDA, the process of becoming a trustworthy repository, and FSD’s involvement in both national and international data service collaborations and projects. We also engaged in discussions about similarities and differences between FSD and the RDC, which offered valuable perspectives and strengthened mutual understanding.

“Cooperation is very important for repositories. Learning from each other, sharing best practices are highly useful and forward-looking,” Júlia concluded.

And we agree with Júlia. We warmly thank Júlia for her visit and the valuable discussions we were able to have.

Lisätietoa:
» HUN-REN Centre for Social Sciences, Research Documentation Centre (HUN-REN CSS RDC)
» HUN-REN Data Repository Platform (HUN-REN ARP)

Henna Kaartinen
Project Assistant
firstname.lastname [at] tuni.fi

Japanilaiset hakivat Tietoarkistolta oppia laadullisten aineistojen arkistointiin

Tietoarkisto sai maaliskuun alussa kunnian toivottaa tervetulleiksi japanilaiset kollegansa, kun Japanin yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (Social Science Japan Data Archive, SSJDA) saapui vieraita Tampereelle. Päivän kestäneen vierailun aikana Nobutada Yokouchin johtama kolmen henkilön delegaatio tutustui Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistointikäytäntöihin.

Kuten Suomessa, myös Japanissa laadullisten aineistojen käyttö osana yhteiskuntatieteellistä tutkimusta on hyvin yleistä. Tähän asti vain kvantitatiivisia aineistoja arkistoinut SSJDA kokeekin tarpeelliseksi laajentaa arkistointipalvelunsa kattamaan myös laadulliset aineistot. Nobutada Yokouchin mielestä Tietoarkisto oli oikea paikka hakea mallia ja tietoa laadullisten aineistojen arkistointiin. Ei vähiten sen vuoksi, että useilla mittapuilla tarkasteltuna Tietoarkisto Suomessa on yksi kokeneimmista ja edistyksellisimmistä laadullisten aineistojen arkistoinnin asiantuntijoista koko Euroopassa.

Tapaamisen aluksi Tietoarkiston palvelupäällikkö Tuomas J. Alaterä esitteli vieraille Tietoarkiston historiaa, toiminnan perusperiaatteita ja tilastoja. Tämän jälkeen Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistoinnin asiantuntijatiimi vastasi yksityiskohtaisesti SSJDA:n ennalta lähettämiin kysymyksiin. Tietosuoja-, tutkimuseettisiin ja aineistojen käyttöoikeuksia koskeviin kysymyksiin vastasi Tietoarkiston johtava tietosuoja-asiantuntija Arja Kuula-Luumi.

Päivän päätteeksi tietoasiantuntijat Joel Kallio ja Sanni Tujunen esittelivät Tietoarkiston kehittämää laadullisten aineistojen käsittelytyökalu Kvalikristua, joka nopeuttaa laadullisten aineistojen käsittelyä. Työkalun avulla aineistotiedostoihin voidaan tehdä helposti esimerkiksi erilaisia massamuutoksia, sekä luoda aineistolle käytettävyyttä lisäävä html-hakemisto. Kvalikirstun ohella japanilaisvieraita kiinnosti myös Tietoarkiston luoma ja ylläpitämä Penna-kirjoitusaineistojen keruutyökalu, joka palvelee paitsi Tietoarkiston aineistoja kerääviä asiakkaita, myös virtaviivaistaa kirjoitusaineistojen käsittelyä arkistointivaiheessa.

Toiminnoissa paljon yhteneväisyyksiä

Vaikka tapaamisessa keskityttiin Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistointia koskevien käytäntöjen läpikäymiseen, esitteli myös SSJDA vierailun aikana omaa toimintaansa. Päivän aikana havaittiin, että Tietoarkistolla ja Japanin SSJDA:lla on monia yhtäläisyyksiä. Aineistojen arkistointiin liittyvät haasteet ovat hyvin samankaltaisia maasta tai maanosasta riippumatta. Molemmat arkistot osoittautuivat myös suurin piirtein saman ikäisiksi, ja aineistovarannot lähestulkoon samankokoisiksi. Lisäksi molempien arkistojen arkistointikäytännöt ovat monelta osin hyvin yhdenmukaisia. Lukuisista yhtäläisyyksistä huolimatta arkistojen toimintatavoissa ja palvelutarjonnassa huomattiin myös eroja. SSJDA esimerkiksi tarjoaa tutkijoille analyysipalveluja, toisin kuin Tietoarkisto. Tietoarkisto puolestaan tarjoaa kvantitatiivisten aineistojen kuvailujen yhteydessä kattavat muuttujakuvailut, jotka toistaiseksi puuttuvat kokonaan SSJDA:n aineistoista.

Tietoarkistossa vierailleeseen ryhmään kuului Nobu Yokouchin (2. oik.) lisäksi Kenji Ishida ja Sae Taniguchi. Tietoarkistosta osallistuivat Tuomas J. Alaterä, Jarkko Päivärinta, Arja Kuula-Luumi, Sanni Tujunen ja Joel Kallio.

Nobutada Yokouchi esitteli tietoarkistolaisille mm. SSJDA:n aineistokatalogia (JDCat) sekä tapaa, jolla SSJDA hyödyntää tekoälyä aineistokuvailujen laadinnassa. Yokouchin mukaan tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan jo lähes yhtä hyviä aineistokuvailuja manuaalisesti tehtyjen kanssa. Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet aineistonkäsittelyn eri vaiheissa kiinnostavat myös Tietoarkistoa. Tietoarkistolla on juuri käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama AIMS-hanke, jossa muun muassa selvitetään tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia arkistotyössä. Kokemustenvaihto Japanin ja Suomen tietoarkistojen välillä tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ei siis varmastikaan rajoitu vain tähän vierailuun.

Kaiken kaikkiaan vierailu oli molemmille osapuolille opettava. Oli kiinnostavaa huomata, että vaikka moni asia tehdään osittain samalla tavalla, on käytäntöjen välillä myös eroja. Uskoaksemme pystyimme tarjoamaan laadullisten aineistojen arkistointiin laajentavalle SSJDA:lle paljon arvokasta tietoa laadullisten aineistojen arkistoinnista. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, että SSJDA saa käynnistettyä laadullisten aineistojen arkistoinnin ja toivomme SSJDA:lle menestystä tässä työssä.

Yhteistyö arkistojen välillä jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Seuraava yhteinen tilaisuus on jo tiedossa, sillä molemmat arkistot osallistuvat kesällä kansainväliseen IASSIST-konferenssiin, joka kokoaa vuosittain tutkimusaineistojen arkistoinnin asiantuntijat eri puolilta maailmaa yhteen. Tänä vuonna IASSIST järjestetään kesäkuun alussa Bristolissa Englannissa.

Lisätietoa:
» SSJDA
» JDCat
» Kvalikirstu
» Penna
» AIMS-hanke

Jarkko Päivärinta
erityisasiantuntija, kvalitatiivisten aineistojen arkistointi
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Rakasta dataa! Love Data Week muistutti, että datasta pitää pitää huolta

Olemme taas viettäneet dataintoilijoiden kansainvälistä teemaviikkoa. Love Data Week 2025 kysyi ja hieman vastasikin sangen yleiseen ongelmaan "Whose data is it anyway", eli kenen dataa se nyt oikein on? Tietoarkistossa puhumme mielellämme omista datoistamme ja ehkä tekin puhutte Tietoarkiston datoista. Datat eivät kuitenkaan ole meidän, koska sopimusten mukaisesti huolehdimme datoista tekijöiden ja omistajien puolesta.

Metadata sen sijaan on Tietoarkiston tuottamaa, "meidän dataamme" siis. Se on avoimesti saatavilla Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.

Love Data Weekin järjestää ICPSR. Tapahtumista ja viikon aikana jaetuista tietolähteistä voit lukea lisää tapahtumasivuilta. Tietoarkisto osallistui viikon teemaan sosiaalisen median nostoilla, joissa toimme esiin palveluita ja tietolähteitä, joiden kautta Tietoarkisto ohjeistaa datan omistamisesta tai tekijyydestä sopimiseen. Tähän blogiin on koottu kaikki nämä nostot.

Sopiminen, kun tutkijoita on useita

Jos tutkimushankkeessa on useita tutkijoita, kannattaa hoitaa oikeuksista sopiminen ajoissa, jotta ei tarvitsisi miettiä jälkikäteen, "kenen dataa se nyt oikein on?" Ohjeita saat muun muassa Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjan luvusta Sopimukset ja oikeudet.

Tekijä ei ole aina henkilö

Koronapandemian aikana kerätyt tutkimusdatat ovat ajankohtaisia myös nyt. Pandemia osoitti, että yhteiskunnan kriisitilanteissa ilmiötä käsittelevät tutkimusaineistot pitää saada käyttöön joustavasti ja avoimesti. Tutkimusaineistolla ei aina myöskään ole henkilötekijää, vaan se voi olla myös organisaation tuottama. Näistä esimerkkinä on tammikuussa 2025 julkaistu gerontologisen sosiaalityön ja diakoniatyön asiakkaiden sekä ikääntyvien parissa työskentelevien haastatteluaineisto.

Aineistoviite: Helsingin yliopisto & Itä-Suomen yliopisto & Lapin yliopisto: Gerontologisen sosiaalityön ja diakoniatyön asiakkaiden sekä ikääntyvien parissa työskentelevien haastatteluja 2021 [data]. Dataversio 1.0 (2024-09-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3862; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3862

Aineisto voi jäädä orvoksi

Kenelle kuuluu orpo aineisto? Arja Kuula-Luumi kirjoitti orvoista aineistoista blogin jo yli kymmenen vuotta sitten.

Tuolloin Tietoarkistossa uudistettiin ja yksinkertaistettiin arkistointisopimuksia. Nykyiseen verrattuna Tietoarkistossa oli tuolloin runsaasti dataa, jonka käyttöön piti pyytää alkuperäisen tutkijan tai luovuttajan lupa. Halusimme vähentää näin rajoitettua käyttöä ja lisäksi muuttaa luvanvaraisuuden määräaikaiseksi. Määräaikaisuutta voi karuimmillaan perustella sillä, että aineistosta tulee orpo, kun luvanantaja kuolee eikä vaihtoehtoista toimintatapaa ole määritelty. Aineisto voi kuitenkin jäädä orvoksi myös silloin, kun luvanantaja jostain muusta syystä ole enää tavoitettavissa.

Arkistointiohjeissa kerromme datojen käyttöoikeusluokista.

Kenen data?

Joskus tutkittaville syntyy tekijänoikeuksia tutkimusta varten kerättyyn aineistoon. Näin voi tapahtua, jos tutkittavat esimerkiksi piirtävät tai valokuvaavat tai tuottavat tekstiä, josta tutkija muodostaa aineistonsa. Lue Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjasta, mitä sinun pitää ottaa huomioon näin kerättyä aineistoa hyödyntäessäsi ja millaiset sopimukset ovat tarpeen.

Tietoarkisto vaalii huomassaan olevaa dataa jokaisena päivänä – ole yhteydessä asiakaspalveluumme tai täytä arkistointiehdotuslomake, kun datasi kaipaa rakkautta!

Helena Laaksonen
johtaja

Tuomas J. Alaterä
palvelupäällikkö

etunimi.sukunimi [at] tuni.fi