Kuten Suomessa, myös Japanissa laadullisten aineistojen käyttö osana yhteiskuntatieteellistä tutkimusta on hyvin yleistä. Tähän asti vain kvantitatiivisia aineistoja arkistoinut SSJDA kokeekin tarpeelliseksi laajentaa arkistointipalvelunsa kattamaan myös laadulliset aineistot. Nobutada Yokouchin mielestä Tietoarkisto oli oikea paikka hakea mallia ja tietoa laadullisten aineistojen arkistointiin. Ei vähiten sen vuoksi, että useilla mittapuilla tarkasteltuna Tietoarkisto Suomessa on yksi kokeneimmista ja edistyksellisimmistä laadullisten aineistojen arkistoinnin asiantuntijoista koko Euroopassa.
Tapaamisen aluksi Tietoarkiston palvelupäällikkö Tuomas J. Alaterä esitteli vieraille Tietoarkiston historiaa, toiminnan perusperiaatteita ja tilastoja. Tämän jälkeen Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistoinnin asiantuntijatiimi vastasi yksityiskohtaisesti SSJDA:n ennalta lähettämiin kysymyksiin. Tietosuoja-, tutkimuseettisiin ja aineistojen käyttöoikeuksia koskeviin kysymyksiin vastasi Tietoarkiston johtava tietosuoja-asiantuntija Arja Kuula-Luumi.
Päivän päätteeksi tietoasiantuntijat Joel Kallio ja Sanni Tujunen esittelivät Tietoarkiston kehittämää laadullisten aineistojen käsittelytyökalu Kvalikristua, joka nopeuttaa laadullisten aineistojen käsittelyä. Työkalun avulla aineistotiedostoihin voidaan tehdä helposti esimerkiksi erilaisia massamuutoksia, sekä luoda aineistolle käytettävyyttä lisäävä html-hakemisto. Kvalikirstun ohella japanilaisvieraita kiinnosti myös Tietoarkiston luoma ja ylläpitämä Penna-kirjoitusaineistojen keruutyökalu, joka palvelee paitsi Tietoarkiston aineistoja kerääviä asiakkaita, myös virtaviivaistaa kirjoitusaineistojen käsittelyä arkistointivaiheessa.
Toiminnoissa paljon yhteneväisyyksiä
Vaikka tapaamisessa keskityttiin Tietoarkiston laadullisten aineistojen arkistointia koskevien käytäntöjen läpikäymiseen, esitteli myös SSJDA vierailun aikana omaa toimintaansa. Päivän aikana havaittiin, että Tietoarkistolla ja Japanin SSJDA:lla on monia yhtäläisyyksiä. Aineistojen arkistointiin liittyvät haasteet ovat hyvin samankaltaisia maasta tai maanosasta riippumatta. Molemmat arkistot osoittautuivat myös suurin piirtein saman ikäisiksi, ja aineistovarannot lähestulkoon samankokoisiksi. Lisäksi molempien arkistojen arkistointikäytännöt ovat monelta osin hyvin yhdenmukaisia. Lukuisista yhtäläisyyksistä huolimatta arkistojen toimintatavoissa ja palvelutarjonnassa huomattiin myös eroja. SSJDA esimerkiksi tarjoaa tutkijoille analyysipalveluja, toisin kuin Tietoarkisto. Tietoarkisto puolestaan tarjoaa kvantitatiivisten aineistojen kuvailujen yhteydessä kattavat muuttujakuvailut, jotka toistaiseksi puuttuvat kokonaan SSJDA:n aineistoista.
Tietoarkistossa vierailleeseen ryhmään kuului Nobu Yokouchin (2. oik.) lisäksi Kenji Ishida ja Sae Taniguchi. Tietoarkistosta osallistuivat Tuomas J. Alaterä, Jarkko Päivärinta, Arja Kuula-Luumi, Sanni Tujunen ja Joel Kallio.
Nobutada Yokouchi esitteli tietoarkistolaisille mm. SSJDA:n aineistokatalogia (JDCat) sekä tapaa, jolla SSJDA hyödyntää tekoälyä aineistokuvailujen laadinnassa. Yokouchin mukaan tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan jo lähes yhtä hyviä aineistokuvailuja manuaalisesti tehtyjen kanssa. Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet aineistonkäsittelyn eri vaiheissa kiinnostavat myös Tietoarkistoa. Tietoarkistolla on juuri käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama AIMS-hanke, jossa muun muassa selvitetään tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia arkistotyössä. Kokemustenvaihto Japanin ja Suomen tietoarkistojen välillä tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ei siis varmastikaan rajoitu vain tähän vierailuun.
Kaiken kaikkiaan vierailu oli molemmille osapuolille opettava. Oli kiinnostavaa huomata, että vaikka moni asia tehdään osittain samalla tavalla, on käytäntöjen välillä myös eroja. Uskoaksemme pystyimme tarjoamaan laadullisten aineistojen arkistointiin laajentavalle SSJDA:lle paljon arvokasta tietoa laadullisten aineistojen arkistoinnista. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, että SSJDA saa käynnistettyä laadullisten aineistojen arkistoinnin ja toivomme SSJDA:lle menestystä tässä työssä.
Yhteistyö arkistojen välillä jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Seuraava yhteinen tilaisuus on jo tiedossa, sillä molemmat arkistot osallistuvat kesällä kansainväliseen IASSIST-konferenssiin, joka kokoaa vuosittain tutkimusaineistojen arkistoinnin asiantuntijat eri puolilta maailmaa yhteen. Tänä vuonna IASSIST järjestetään kesäkuun alussa Bristolissa Englannissa.
Lisätietoa:
» SSJDA
» JDCat
» Kvalikirstu
» Penna
» AIMS-hanke
Jarkko Päivärinta
erityisasiantuntija, kvalitatiivisten aineistojen arkistointi
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi
