Luotettu asema tutkimusaineistojen asiantuntijaorganisaationa näkyi muun muassa useina ulkomaisten kollegojen pyyntöinä päästä vierailulle keskustelemaan ja oppimaan Tietoarkiston kokemuksista ja käytännöistä. Usein heidän tiedontarpeensa olivat samanlaisia kuin kotimaisilla kumppaneillamme. He toivoivat keskustelua ja opastusta erityisesti tietosuojasta, tutkimusaineistojen hallinnasta ja hallinnan ohjeistamisesta, aineistojen anonymisoinnista, kvalitatiivisten aineistojen käsittelystä tai sertifiointiin valmistautumisesta.
Kaukaisia vieraita ja virtuaalikokouksia
Juhlavuoden tapahtumat ja vierailut käynnisti maaliskuussa japanilaisten tutkimuslaitosten edustajien kanssa yhteistyössä järjestetty seminaari. Tätä käsittelin blogissa jo keväällä. Heidän lisäkseen Tietoarkistossa vieraili vuoden mittaan kollegoita muun muassa Tanskasta, Sloveniasta, Itävallasta ja Qatarista. Joulukuussa järjestimme Tampereen yliopistossa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa eurooppalaisten DDI-kuvailuformaatin käyttäjien ja kehittäjien konferenssin EDDIn.
Tampereelle suuntautuneiden vierailujen ja tietoarkistolaisten lisääntyneen matkustelun lisäksi osaamisen kysyntä näkyy virtuaalikokousten runsautena. Alustavan tilaston mukaan vuonna 2019 Tietoarkiston edustajat osallistuivat yli 240 virtuaalikokoukseen. Luku on kasvanut vuodesta 2018 muutamalla kymmenellä. Kokousten ja matkojen määrän lisääntyminen on paljolti seurausta Tietoarkiston CESSDA ERICin palveluntuottajuudesta ja Tietoarkiston asiantuntijoiden toiminnasta kansainvälisissä organisaatioissa. Vierailujen ja virtuaalikokousten työnimien perusteella yhteistä valtaosalle tapahtumista onkin CESSDA ERICin sisäinen projektityö tai työskentely EU-projekteissa yhtenä CESSDAn arkistoista.
Kaikki tämä toteuttaa Tietoarkiston strategiaa, jossa lupaamme aktiivisuutta CESSDAssa. Lupaamme strategiassa myös syventää ja monipuolistaa osaamistamme sekä jakaa kasvanutta osaamistamme aktiivisesti.
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategia vaikuttaa suunnitelmiin
Vuosi 2020 on viimeinen Tietoarkiston kuluvalla strategiakaudella. Uuden vuosikymmenen aloitamme siis strategiatyöllä. Suomen Akatemia julkaisee tammikuussa 2020 Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien strategian uudelle vuosikymmenelle. Ennakkotietojen perusteella se listaa kehittämiskohteita, jotka jo nyt ovat Tietoarkistossa joko arkipäivää tai ainakin tunnistamiamme kehittämisen kohteita. Akatemian joulun alla julkaiseman tiedotteen mukaan kehittämisalueita ovat vastuullisuus ja kestävä kehitys, pitkäjänteisyys ja dynaamisuus, omistajuus ja osaaminen, digitaalisuus ja data, avoimuus ja yhteistyö sekä laaja ja monimuotoinen vaikuttavuus.
Tästä on pääteltävä, että Tietoarkisto ei voi laittaa omia suunnitelmiaan aivan uusiksi. Kyse on paremminkin Tietoarkiston strategian päivittämisestä. Myös sitoumuksemme Akatemian rahoittamissa FIRI-projekteissa ja CESSDA ERICin palveluntuottajana ulottuvat usean vuoden päähän, tulevaisuuteen. Oma strategiatyömme ja tiekarttahakemuksen työstäminen varmasti palvelevat toisiaan.
Strategiatyössä korostuu jatkuvuus
Tietoarkiston 20-vuotisen toiminnan kunniaksi syyskuussa järjestämämme Tietoarkisto-seminaari oli tilaisuus tarkastella sekä mennyttä että tulevaa kehitystä.
Seminaarissa esittelin Tietoarkisto-lehden juhlanumerossa julkaistua aikajanaa, johon on kerätty tietoarkistolaisten aikaansaannoksia ja tapahtumia kuluneilta 20 vuodelta. Aikajanalla on paljon tapahtumia ja palveluita, joilla on merkitystä myös tulevaisuudessa. Listaan tässä vain muutamia.
- Palveluportaali Ailaa kehitetään parhaillaan Akatemian rahoittamassa projektissa. Käytettävyyden parantamisen ja uusien toiminnallisuuksien lisäksi tavoitteena on muun muassa yhteentoimivuuden parantaminen ulkopuolisten palvelujen suuntaan.
- Aineistonhallinnan käsikirjan sisällön tuottaminen ja sen pitäminen ajan tasalla on yhä vain merkityksellisempää. Pelkästään viime elo-syyskuussa aineistonhallinnan käsikirjaan tuli noin 11 000 sivupyyntöä.
- Sertifioinnit - Date Seal of Approval ja nykyinen CoreTrustSeal - ovat todisteena siitä, että Tietoarkisto on organisaatio, joka säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. Vastuullisuus ja pitkäjänteisyys pysyvät toiminnan kulmakivinä tehtävän perusluonteen ohella yhä korostuneemmin myös ulkopuolisen rahoittajan, Akatemian, vaatimuksesta.
- Menetelmäopetuksen tietovaranto MOTV on retrosta ulkoasustaan huolimatta edelleen verkkosivujen seurannan perusteella Tietoarkiston käytetyin palvelu. Tietoarkisto päivittää sen ulkoasun ja vanhentuneet sisällöt uudelle vuosikymmenelle. Sisältöä myös kehitetään menetelmäopetuksen asiantuntijoiden kanssa. Työ ajoittuu pääosin vuodelle 2020.
Vuoden 2020 käynnistyessä arvioimme nykyistä strategiaamme ja hahmottelemme tulevaa. Kutsumme Tietoarkiston yhteistyökumppanit ja asiakkaat pohtimaan, miten pystymme yhdessä palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla tiedeyhteisöä tutkimusaineistojen hoivaamisessa ja vastuullisessa avaamisessa.
Lisätietoa:
» Tietoarkistoblogi: Monikielinen aineisto-osaaminen ja laadullisten aineistojen asiantuntemus tuovat kansainvälisiä vieraita Tietoarkistoon
» Tietoarkiston strategia 2017-2020 (PDF)
Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi
