Tutkimusaineistojen ja -julkaisujen tekijyydestä sopiminen on tutkijan etu

Kuka tutkimusaineistossa on tekijä? Kysymys saattaa vaikuttaa selvältä: aineiston tekijä on sen kerääjä. Asia muuttuu kuitenkin monimutkaisemmaksi, jos kyseessä on tutkimushanke, jossa aineistoa ovat keränneet useat tutkijat tai muut tahot. Kenellä on silloin oikeus tulla merkityksi tekijäksi? Entäpä tilanteessa, jossa aineistosta ja tutkimustuloksista tuotetaan julkaisuja? Kuinka tekijyyden määrittäminen ja kaikkien työpanoksen oikeudenmukainen tunnustaminen otetaan huomioon hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti?

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi tammikuussa suosituksen tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimisesta, jonka laatimiseen osallistuin Tietoarkiston edustajana. Suosituksen tavoitteena on kannustaa erityisesti yhteisjulkaisuja tuottavia tutkimusryhmiä sopimaan tekijyydestä mahdollisimman ajoissa. Taustalla on ensinnäkin tavoite ehkäistä tekijyyskiistoja ja toisaalta muistuttaa, että tekijyyden asianmukainen merkitseminen on hyvän tieteellisen käytännön mukaista. Akateemisessa maailmassa tieteellinen julkaiseminen on tärkeä osa tutkijan meritoitumista ja nimi tekijäluettelossa kerryttää tieteellistä pistesaalista. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisen tekijän työpanos tunnustetaan oikeudenmukaisesti. Tavoitteena onkin kannustaa tutkimushankkeita ja -ryhmiä pohtimaan sitä tapaa, jolla jokaisen osallisuus tehtyyn tutkimukseen huomioidaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Suosituksen yhtenä tavoitteena on kannustaa tutkimusryhmiä huomioimaan tekijyyden eri aspekteja tutkimuksen eri vaiheissa. Kysymys tekijyydestä kristalloituu usein siitä, kuka kirjoitti ja kuinka paljon. Monenlaiset muut roolit voivat kuitenkin oikeuttaa siihen, että tutkija saa nimensä tekijäksi. Suositus määrittelee tekijyydeksi kaikkea toimintaa, joka tuottaa ja mahdollistaa tutkimustietoa. Siten esimerkiksi tutkimusaineistojen tuottaminen, analyysi ja tulkinta voivat joillain tieteenaloilla oikeuttaa tekijyyteen. Tieteenalakohtaiset erot ja käytännöt eivät kuitenkaan ole aina selviä, jos tutkimushankkeessa on useiden eri tieteenalojen edustaja. Silloin myös aineistoja koskevien käytäntöjen tekeminen selväksi on kaikkien edun mukaista.

TENKin ohjeistus suosittelee laatimaan aineistonhallintasuunnitelman, jossa aineistoihin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet tulevat määritellyiksi. Myös Tietoarkistossa kannustamme tutkijoita aina laatimaan aineistonhallintasuunnitelman ja sopimaan aineistoihin liittyvistä oikeuksista. Sopiminen selkiyttää esimerkiksi sitä, kuka merkitään aineiston tekijäksi. Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta aineistoista sopiminen turvaa aineiston tekijän (aineiston kerääjän, koostajan tai luovuttajan) moraalisia oikeuksia. Jos aineisto arkistoidaan jatkokäyttöä varten, ovat jatkokäyttäjät aina velvoitettuja viittaamaan siihen asianmukaisesti. Tämä on tärkeää myös siksi, että tutkimus- ja tietoaineistojen tuottaminen ja jakaminen on tutkijalle tieteellinen ansio samalla tavalla kuin tutkimusjulkaisu.

Tämä blogiteksti on viimeinen tietoarkistolaisena kirjoittamani. Matkani tutkimusdatan ja avoimen tieteen parissa jatkuu kuitenkin uusissa tehtävissä Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Lisätietoa:
» Tietoarkiston asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd at uta.fi
» Aineistonhallinnan käsikirja, sopimukset ja oikeudet
» Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen

Katja Fält
tietoasiantuntija, TTY
Tietoarkiston entinen humanististen alojen tieteenala-asiantuntija
fsd [at] uta.fi