A deeper dive into repository assessment: CoreTrustSeal+FAIRenabling Capability-Maturity

The FAIRsFAIR project has mapped the CoreTrustSeal requirements to the FAIR principles, FAIRsFAIR metrics and RDA FAIR Data Indicators and created an approach to support repository assessment against the mapped concepts. The CoreTrustSeal+FAIR Capability-Maturity approach is currently an informal assessment, which repositories can undertake to evaluate their status as a trusted digital repository and their FAIRenabling practices.

FSD has tested the capability-maturity approach as part of its work in the EOSC-Nordic project’s Work Package 4 on FAIR data. To facilitate the assessment, the FAIRsFAIR provided us with an as-of-yet unpublished user guide.

Assessment revealed things to improve

We went through all the 16 CoreTrustSeal requirements and assessed our practices against each requirement, metric and indicator. This involved assigning each requirement a capability-maturity tier from five tiers: 1. Initial, 2. Managed, 3. Defined, 4. Quantitatively managed and 5. Optimising. In addition, we reviewed the evidence available to support the selected tier, set a target tier for the next review, and assessed whether we covered the FAIR indicators and metrics mapped to each requirement.

Capability-maturity tiers and their main components.
Image source: Hervé L'Hours, Ilona von Stein, Jerry deVries, Linas Cepinskas, Joy Davidson, Patricia Herterich, Robert Huber, & Benjamin Jacob Mathers. (2021). M4.3 CoreTrustSeal+FAIRenabling, Capability and Maturity (1.0). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.5346822

In our assessment, two requirements, R05 Organisational Infrastructure and R10 Preservation, were at tier 4 and FSD achieved the third tier, “defined”, on most requirements. With a median of 3, FSD is doing quite well, as FAIRsFAIR M4.3 points out that “the current recommendation is that a capability level of 2. Managed across all Requirements should be sufficient to demonstrate CoreTrustSeal compliance and FAIRenabling” and that “[l]evels of 3 and above … are highly desirable”.

However, there is always room for improvement. We assigned tier 2 to three requirements, R03 Continuity of Access, R08 Appraisal, and identification under R13 Discovery & Identification. We set tier 3 as our target for these requirements before our CoreTrustSeal renewal application in 2023. In addition, we set the target tier of 4 or above for four other requirements by the next assessment.

The assessment was a useful exercise that allowed us to identify several aspects to improve in our practices and take stock of additional evidence to include in our next CoreTrustSeal application. We also believe we were able to provide useful feedback for improving the approach.

Some expertise is required

We found that a good way to conduct the assessment is to bring together a small group of experts on various repository aspects (e.g., administrative, archival services, technical) and work on a table of the requirements by assessing the capability-maturity level, target and evidence. The process took us two afternoon meetings and some desk research.

The assessment seems especially useful to more experienced repositories that have perhaps already obtained a certification and performed automated FAIR evaluations of their metadata records. The assessment is significantly facilitated by having prior knowledge of CoreTrustSeal requirements, FAIR principles, FAIRsFAIR metrics and RDA indicators.

The capability-maturity approach appears to fall somewhere between a full CoreTrustSeal self-assessment and FAIR evaluations. We found the idea of maturity levels promising, although we had some challenges in finding the correct one for some requirements. The approach brings in some specificity and concreteness to the more general requirements of the CoreTrustSeal.

We noticed that in some cases, the FAIR principles and metrics do not match very well with the CoreTrustSeal requirements, or they do so only partially. This is no fault of the mapping itself but demonstrates that the two have different use cases. They cannot be perfectly aligned but are nonetheless complementary. The emerging capability-maturity approach is a welcome addition to the tools available to assess the FAIRness and trustworthiness of a digital repository.

More information:

» FAIRsFAIR project
» EOSC-Nordic
» FAIRsFAIR WP4: M4.3 CoreTrustSeal+FAIRenabling, Capability and Maturity
» CoreTrustSeal

Henri Ala-Lahti
Information Specialist
firstname.surname [at] tuni.fi

Arkistoidut aineistot tukevat tutkimuksen toistettavuutta

Toistettavuus on tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteita. Se tarkoittaa, että tutkija itse tai hänestä riippumaton taho kykenee toistamaan kokeen tai tutkimuksen. Näin voidaan selvittää, kuinka tutkimustuloksiin on päädytty, onko kokeessa mahdollisesti virheitä tai koetuloksissa satunnaisvaihtelua, ja edistää siten tutkimuksen luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

CSC järjesti 23. huhtikuuta webinaarin, jossa käsiteltiin tutkimuksen toistettavuutta eri näkökulmista sekä esiteltiin toistettavuutta edistäviä työkaluja.

Toistettavuus edellyttää, että tutkimuksen vaiheista on saatavilla tarpeeksi tietoa. Lisäksi tutkimusaineiston on oltava myös muiden kuin alkuperäisen tutkijan saatavilla. Hyvä aineistonhallinta onkin keskeisessä osassa toistettavuuden edistämisessä. Mitä paremmin aineiston keruu ja muokkaaminen sekä sen analysointiin käytetyt menetelmät, ohjelmistot ja ohjelmistoympäristöt on dokumentoitu, sitä helpompi tutkimus on toistaa. FAIR-periaatteiden (löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys) soveltaminen tutkimuksen koko elinkaaren ajan edistää tutkimuksen toistettavuutta.

Tutkimuksen toistettavuutta tukee myös aineiston arkistoiminen luotettuun, pitkäaikaissäilytykseen erikoistuneeseen ja jatkokäytön mahdollistavaan arkistoon. Tietoarkisto edistää ihmistieteiden aineistojen saatavuutta ja löydettävyyttä tarkistamalla arkistoitavat aineistot yksityiskohtaisesti, kuvailemalla aineistot ja niihin tehdyt muutokset yksityiskohtaisesti ja kontrolloituja sanastoja käyttämällä, tarjoamalla aineistojen metatiedot avoimesti CC BY 4.0 -lisenssillä ja antamalla aineistoille pysyvät tunnisteet.

Data Stewards by The Turing Way Community, & Scriberia. CC BY 4.0

Nämä kaikki edistävät FAIR-periaatteiden toteutumista. Periaatteet edellyttävät myös metatiedon koneluettavuutta. Tietoarkiston aineistokuvailut ovatkin saatavissa myös ohjelmallisten rajapintojen kautta.

Hyödyntämällä arkistoitua aineistoa tutkimuksessaan tutkija voi luottaa siihen, että tutkimusaineisto on tiedeyhteisön saatavilla kattavasti dokumentoituna. Tutkija säästää aikaa ja vaivaa, ja voi keskittyä dokumentoimaan aineiston käsittelyyn, menetelmällisiin valintoihin ja tuloksiin liittyviä asioita.

Anonymisointi voi muodostua haasteeksi toistettavuudelle

Webinaarissa käsiteltiin toistettavuutta yleisesti ja hiukkasfysiikan tapausesimerkin kautta. Toistettavuuden periaate pätee kaikilla tieteenaloilla, mutta ihmistieteissä tunnisteellisten tutkimusaineistojen anonymisointi luo omat haasteensa aineiston jatkokäytölle ja tutkimuksen toistettavuudelle.

Sensitiivisestä ja tunnisteellisesta aineistosta on usein tarpeen karkeistaa tai poistaa suoria tai epäsuoria tunnisteita. Jatkokäyttöön tulevalla aineistolla ei välttämättä voi toteuttaa alkuperäisten tutkijoiden tekemiä analyysejä sellaisenaan.

Hyvin ja ajoissa suunniteltu aineistonhallinta auttaa tässäkin: kun tutkittavilta kerätyt henkilötiedot on minimoitu ja heitä on informoitu aineiston jatkokäytöstä, aineisto voidaan arkistoida mahdollisimman vähin muutoksin.

Ihanteellisessa tapauksessa tutkimusaineisto on avoimesti tiedeyhteisön saatavilla tulosten koettelemiseksi, mutta joskus aineistoa ei voi avata edes rajoitetusti. Syitä voivat olla esimerkiksi siihen sisältyvät tunnisteet, aineiston arkaluonteisuus, tai että aineisto sisältää liiketoiminnan kannalta salassa pidettävää sisältöä. FAIR-periaatteiden noudattaminen ei edellytäkään aineiston avointa saatavuutta, vaan itse aineisto voi olla rajoitettua tai jopa kokonaan salattua. Periaatteiden mukaista sen sijaan on, että rajoitetusta tai salatusta aineistosta on saatavissa metatietoa, joka kuvaa sen rakennetta, kohdetta, keruutapaa, sovellettuja menetelmiä ja malleja sekä hallinnointia tutkimusprojektin aikana.

Tutkimuksen ja aineistosta tehtyjen johtopäätösten läpinäkyvyyden kannalta on suositeltavaa avata aineistosta vähintään kattavat kuvailutiedot, kuin säilyttää kaikki tiedot muun tiedeyhteisön tai yhteiskunnan ulottumattomissa.

Lisätietoa:

» CSC:n webinaari 23.4.2021: Mitä tutkimuksen toistettavuus tarkoittaa?

• Hanna Koivula: Tutkimuksen toistettavuus, mitä se tarkoittaa? (pptx)
• Maria Lehtivaara: Some tools you hear about when talking about reproducibility: git, containers, notebooks, workflows (pptx)
• Katja Mankinen: Hiukkasen toistettavuudesta: case CERN (pdf)

» Aineistonhallinnan käsikirja

Data Stewards -kuva (2020, March 3). Illustrations from the Turing Way book dashes. Zenodo. http://doi.org/10.5281/zenodo.4323154

Henri Ala-Lahti
tietoasiantuntija

Tuomas J. Alaterä
erityisasiantuntija

etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Palveluita tutkimuksen tueksi kehitetään hankeyhteistyöllä

Tietoarkisto osallistuu jatkuvasti useisiin erilaisiin kehityshankkeisiin. Hankkeissa kehitetään nykyisiä palveluita ja suunnitellaan uusia tutkijoille sekä tutkimuksen tueksi. Hanketyössä pyritään löytämään ratkaisuja eri toimijoiden yhteisiin tarpeisiin. Eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen tutkimusinfrastruktuuri CESSDAn palveluntuottajana Tietoarkisto osallistuu aktiivisesti sen moniin työryhmiin ja projekteihin. Lisäksi Tietoarkisto tekee yhteistyötä muiden kansainvälisten ja kansallisten tahojen kanssa.

Monet tietoarkistolaiset osallistuvat hankkeisiin eri tavoin. Hanketyö on arkipäivää erityisesti Projektit ja kehittäminen -moduulin jäsenille, joiden työajasta suurin osa kuluu hanketehtävien parissa. Kehittämispäällikkö Mari Kleemola ja erityisasiantuntija Taina Jääskeläinen kertovat hanketyön arjesta sekä kuulumisia hankkeista, joihin he osallistuvat.

Mihin hankkeisiin osallistut ja mitä niissä tehdään?

Mari: Osallistun SSHOC- (Social Sciences & Humanities Open Cloud) ja EOSC Nordic (European Open Science Cloud) -hankkeisiin sekä CESSDAn Trust-projektiin. Lisäksi toimin CESSDAn Tools-työryhmän vetäjänä.

– Näillä hankkeilla on rinnakkaisia tehtäviä, joilla on synergiaetuja. Esimerkiksi SSHOC- ja CESSDA Trust -hankkeissa edistetään luotettujen aineistovarantojen sertifiointia tukemalla data-arkistoja sähköisten aineistojen luotettavassa säilytyksessä ja laadun takaamisessa. Olen CoreTrustSeal-sertifikaatin johtokunnan jäsen ja minulle on kertynyt sertifiointiin liittyvää asiantuntemusta, jota voin tuoda hankkeisiin. Hankkeista puolestaan saadaan palautetta, jota voidaan käyttää sertifioinnin ja data-arkistojen kehittämisessä.

– EOSC Nordic ja SSHOC -projekteissa sekä Tools-työryhmässä kehitetään myös uusia palveluita ja parannetaan aineistojen ja niiden kuvailutietojen yhteentoimivuutta. Kaikilla hankkeilla on yhteisenä tavoitteena Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun eli EOSCin rakentaminen.

Taina: Yli puolet työajastani kuluu CESSDAn hankkeisiin. Toimin sekä CESSDAn aineistoluettelon että sanastopalvelun sisältövastaavana. Rooliin kuuluu ohjausryhmän vetäminen, käyttäjien edustaminen, vaatimusmäärittely, yhteistyö teknisen puolen vastuuhenkilöiden kanssa, tiedottaminen, sidosryhmäyhteistyö ja monenlainen toiminnan sujuvuuden varmistaminen. Lisäksi osallistun monikielisen ELSST-asiasanaston (European Language Social Science Thesaurus) sisällön kehittämiseen ja koulutan kaikki sen kääntäjät.

– CESSDAn aineistoluettelossa on 15 kansallisen palveluntuottajan julkaisemat tutkimusaineistokuvailut, joita on tällä hetkellä yli 30 000. Se on erinomainen lähde löytää yhteiskuntatieteellisiä ja joitakin terveystieteellisiä tutkimusaineistoja eri maista. Luettelosta on julkaistu uusi versio viime kuussa.

– CESSDAn sanastopalvelussa luodaan, ylläpidetään ja käännetään monikansalliseen käyttöön tarkoitettuja sanastoja. Monet sanastoista on luotu DDI Allianssin tutkimusaineistojen kansainvälisen kuvailustandardin osaksi, ja osallistun sen sanastoryhmän työhön itsekin. CESSDAn jäsenorganisaatiot kääntävät näitä omille kansallisille kielilleen.

– Näiden lisäksi osallistun kahteen EU-projektiin: TRIPLE (Transforming Research through Innovative Practices for Linked Interdisciplinary Exploration)- ja SSHOC-projekteihin. Molemmissa on samoja elementtejä kuin CESSDA-hankkeissa, mutta nämä koskevat useampaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria ja tieteenalaa, kuten kielitieteitä ja humanistisia tieteitä. Kummassakin projektissa olen yhden työpaketin jäsenenä, useimmiten liittyen sanastoihin, niiden hyödyntämiseen tai laajoihin aineistoluetteloihin. TRIPLEssä kiinnostaa erityisesti nähdä, missä määrin algoritmeilla onnistutaan rikastuttamaan eri maista ja eri kielillä tulevaa metadataa.

Mikä hanketyössä on antoisinta?

Mari: Hanketyössä oppii paljon uutta eikä siinä ole kahta samanlaista päivää. Se avaa näköaloja Eurooppaan ja muualle maailmaan ja tarjoaa tilaisuuden nähdä, mitä muualla tehdään ja miten. Hankkeiden kautta voimme myös vaikuttaa siihen, että Suomen avoimen tieteen hyviä käytäntöjä omaksuttaisiin kansainvälisesti. On myös antoisaa olla osaltani vaikuttamassa alan kehitykseen ja rakentamassa CESSDAa ja sen palveluita yhteiskuntatieteilijöille.

Taina: Olen viihtynyt toimiessani ja verkostoituessani eri maista tulevien ihmisten kanssa. On mielekästä tehdä työtä, jossa voi kerrankin hyödyntää kaikkia asiantuntemusalueitaan. Olen taustaltani sekä informaatikko että kielenkääntäjä, joten metadatan harmonisointi ylikielirajojen ja datan löydettävyys kiinnostavat minua aina. Vuosikausien kieliharrastuksestani on ollut yllättävän paljon iloa, koska huomasin voivani tutkailla sanastoja tai aineistokuvailuja kahdeksalla eri kielellä ja pysyä suunnilleen kärryillä siitä, onko siellä vääriä tietoja väärässä paikassa jne. Taidan olla kansainvälisessä työskentelyssä kuin kala vedessä.

– Antoisaa on huomata, että on pystynyt organisoimaan asioita niin, että tavoitteet saavutetaan ja maaliin päästään, vaikka olisi tullut kuinka monta yllättävää mutkaa matkan varrella. Koko ajan saa myös oppia uutta eikä tylsää päivää ole.

Entä mikä on haastavinta?

Mari: Haastavaa on se, että kansainvälisessä hanketyössä tehdään enimmäkseen virtuaalisesti tiimityötä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Se vaatii erilaisten näkökulmien, tieteenalakäytäntöjen ja ihmisten työtapojen huomioon ottamista ja yhteensovittamista. Monesti tapaaminen ja tutustuminen edes kerran kasvokkain helpottaa yhteistyötä.

Taina: Kun kehitetään kansainvälisiä palveluja, tavoitteesta ollaan usein yksimielisiä mutta matkan varrella joudutaan neuvottelemaan siitä, miten tavoitteisiin parhaiten päästään. Data-arkistot ovat keskenään hyvin erilaisia: osa hyvin resursoituja ja osa vähemmän, osa toiminut vuosikymmeniä, osa on toiminnan alkutaipaleella. Tämä asettaa omat haasteensa esim. metadatan harmonisoinnissa.

– Käyttäjien edustajien ja IT-puolen on myös hyvä jatkuvasti keskustella siitä, paljonko kukin käyttäjien toive vaatii koodauspuolella. Joskus haluttu toiminnallisuus on helposti toteutettavissa ja joskus se vaatii runsaasti työtä. Jälkimmäisessä tapauksessa käyttäjien edustajien on pohdittava, onko se vaivan arvoista. Tärkeintä olisi tunnistaa ja jättää pois paljon IT-työtä vaativat vähemmän tärkeät tavoitteet, jotta voidaan keskittyä olennaisempiin.

– Sisältövastaava on tietyissä asioissa vahtikoira, joka tarkkailee mm. metadatan laatua ja yhteensopivuutta CESSDAn aineistoluettelon ja sanastojen vaatimusten kanssa. Tehtävässä täytyy neuvotella eri maissa sijaitsevien organisaatioiden kanssa heidän metadatansa laadusta ja yhteensopivuudesta sekä hoputtaa esim. sanastojen kääntäjiä tekemään oma kieliversionsa ajoissa. Ystävällisistä reaktioista päätellen ratkaisuja etsivää vahtikoiratoimintaani ei kuitenkaan ole koettu ikäväksi.

Kuinka koronavuoden poikkeusolot ovat vaikuttaneet hanketyöskentelyyn?

Mari: Ehdin onneksi tavata suurimman osan tämänhetkisten hankkeiden yhteistyökumppaneista ennen poikkeusolojen alkua, joten yhteistyö sujuu hyvin myös virtuaalisesti. Kasvokkaisten tapaamisten puuttuessa vapaamuotoinen ideointi on kuitenkin hankalampaa. Kasvokkaisissa kokouksissa epävirallisella sosiaalisella kanssakäymisellä on suuri merkitys - työtä tehdään ihmisten kanssa ja välillä on hyvä jutella heidän kanssaan muustakin kuin työasioista!

Taina: Normaalioloissakin kansainväliset projektit tarkoittavat sähköposteja ja videokonferensseja, joten siihen koronavuosi ei ole tuonut muutosta. Zoom oli kovassa käytössä jo aiemmin. Esimerkiksi aineistoluettelon uuden version teknisen puolen tekijät olivat Iso-Britanniassa ja Norjassa, sanastotyökalun koodari puolestaan Saksassa.

– Ainoa mikä on jäänyt pois, ovat kasvokkaiset tapaamiset ja konferenssit. Niitä kaipaa ja olisi hyvä välillä olla, vaikka en lentokentillä notkumisesta ja muusta matkustamisen aikasyöpöistä pidä. Verkostoituminen on paljon helpompaa, kun ihmiset on tavannut kasvotusten. Monet asiat saa helpommin ja nopeammin selvitettyä paikan päällä ja tauoilla. Jos projektissa on paljon ihmisiä, joita on aina tavannut vain etänä, on toiminnan sujuvuudessa ja verkostoitumisessa eroa verrattuna siihen, että ryhmä olisi ainakin kerran tavannut kasvotusten.

– Etätyön huonoin puoli on työpäivien venyminen, koska tekemistä tuntuu aina riittävän loputtomiin.

Lisätietoa:

» Tietoarkiston hankesivut
» Kehittämispäällikkö Mari Kleemola
» Erityisasiantuntija Taina Jääskeläinen

Henri Ala-Lahti
tietoasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Tavoitteena palvella tutkimusta parhaalla mahdollisella tavalla

Vuosi 2021 aloittaa Tietoarkiston uuden nelivuotisen strategiakauden. Juuri julkaistun strategiasuunnitelmamme otsikko on Uudistuva ja luotettava tutkimusaineistojen asiantuntija. Visiomme on säilyttää asemamme luotettuna ihmistieteiden tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuden asiantuntijaorganisaationa, joka tukee tutkimusdatan vaikuttavuutta ja tutkimuksen laatua sekä edistää alansa kehitystä Suomessa ja kansainvälisesti.

Tietoarkiston perustehtävät eivät ole muuttuneet, mutta toimintaympäristö kehittyy koko ajan. Aseman säilyttäminen vaatii jatkuvaa kehittymistä. Säilyttäminen ei suinkaan tarkoita kaiken pitämistä ennallaan. Kun tutkimusaineistojen avaamisen ja pitkäaikaissaatavuuden pariin tulee uusia toimijoita ja palveluja, meille on entistä tärkeämpää arvioida omaa toimintaamme myös siitä näkökulmasta, millaista yhteistyötä voimme tehdä. On myös pohdittava, mitä meidän kannattaa tehdä itse edelleen, mistä luopua tai mitä uutta voisimme tehdä.

Perimmäinen kysymys on, miten voimme parhaiten palvella keskeistä asiakaskuntaamme, korkeakoulujen tutkijoita ja opiskelijoita, sekä tutkimusorganisaatioita. Pitkän aikavälin visiomme on, että vuonna 2030 tutkimusdataa ja sen käyttöä kuvaava tieto virtaa tutkimuksen infrastruktuurien välillä sujuvasti ja infrastruktuurit tuottavat yhteistyössä tutkijoille kattavia ja toimivia palveluja toistensa vahvuudet ja asiantuntemuksen tunnistaen ja tunnustaen.

Strategiassamme on neljä päätavoitetta:

1. tukea asiakkaitamme korkealaatuisten aineistojen vastuullisessa avaamisessa ja jatkokäyttämisessä
2. kehittää aineistojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta
3. tukea suomalaisten tutkimusaineistojen vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja kansainvälisyyttä laajasti ja monipuolisesti
4. edistää vertailevaa tutkimusta.

Näitä tukevia toimenpiteitä listasimme toteuttamissuunnitelmaan.

Yhteistyö korostuu

Päättyneen strategiakauden aikanakin vastuullisuus, yhteistyö ja yhteentoimivuuden kehittäminen olivat osana strategiaamme. Alkavalla kaudella ennakoimme erityisesti monipuolisen yhteistyön ja toiminnan yhtenäistämisen sekä yhteentoimivuustarpeiden korostuvan.

Toteuttamissuunnitelmassa on oma osio kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Tietoarkistossa. Olemme toimineet kestävällä tavalla ja kestävää kehitystä tukien jo aiemmin, mutta tällä strategiakaudella tarkastelemme tavoitteiden toteuttamista järjestelmällisesti.

Mikä pysyy

Asiantuntijamme ja verkkopalvelumme muodostavat jatkossakin kokonaisuuden, joka mahdollistaa aineistojen pitkäaikaissaatavuuden. Tietoarkisto ei ole itsearkistointipalvelu, jonne tutkija tai organisaatio siirtää aineistonsa pitkäaikaissäilytykseen. Tietoarkisto huolehtii aineistojen ymmärrettävyydestä ja käytettävyydestä, siitä että ne ovat saatavilla FAIR-periaatteiden mukaisesti. Toisin sanoen Tietoarkisto tarjoaa saatavuuspalvelua. Pitkäaikaissäilytyksessä hyödynnämme kansallisia ratkaisuja.

Vertailevan tutkimuksen edistäminen on yhteiskuntatieteellisten data-arkistojen perinteinen perustehtävä. Siksi se on myös yksi uuden strategiamme päätavoite. Tietoarkisto tarjoaa pääsyn useisiin kansallisiin aineistosarjoihin ja osallistuu kansainvälisesti vertailevien tutkimusaineistojen keruisiin ja edistää niiden käyttämistä myös Suomessa. Pyrimme kehittämään tutkijayhteistyötä vertailevan tutkimuksen vahvistamiseksi.

Pysyvyyttä edustavat tietenkin myös arvomme: vastuullisuus, avoimuus, tasa-arvoisuus, yhteistyöhakuisuus ja yhteisöllisyys.

Strategian seuranta

Strategiatyötä tehtiin viime vuonna yhteistyössä Tietoarkiston valtakunnallisen neuvottelukunnan kanssa. Neuvottelukunta hyväksyi strategian ja sen toteuttamissuunnitelman sekä alustavan seurantasuunnitelman vuoden 2021 tammikuun kokouksessaan. Kiitän neuvottelukuntaa paneutumisesta strategiatyöhön ja siltä saamistamme kommenteista ja kehittämisehdotuksista.

Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida strategian toteutumista. Tässä apuna käytetään yhteiskuntatieteellisten data-arkistojen eurooppalaisen yhteistyöinfrastruktuurin CESSDA ERICin kehittämiä mittareita. Neuvottelukunnan hyväksymän seurantasuunnitelman mukaan strategian toteutumista seurataan vuosittain. Strategiakauden puolivälissä arvioidaan lisäksi mahdollisia muutos- ja päivitystarpeita.

Keskustelemme mielellämme yhteistyön mahdollisuuksista sekä erilaisten infrastruktuuritoimijoiden ja tutkimusorganisaatioiden että tutkijoiden kanssa. Ottakaahan yhteyttä!

Lisätietoa:

» Tietoarkiston strategia ja toteuttamissuunnitelma 2021-2024 (PDF)

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi

Love Data -viikko: Rakastamme tutkimusdataa joka viikko!

Nyt vietettävää Love Data -viikkoa voi sanoa jo perinteeksi, kun sitä on useamman vuoden ajan järjestetty ympäri maailmaa. Viikon tarkoituksena on muun muassa muistuttaa tutkimusdatan merkityksestä ja datanhallinnan tärkeydestä. Tietoarkisto on osallistunut datarakkauden ilosanoman levitykseen jo silloin, kun tapahtuman nimi oli vielä Love Your Data. Onhan leipälajimme data tai tutkimusaineistot, kuten me Tietoarkistossa useimmiten sanomme, vaikka määritelmällisesti termeillä onkin eroa.

Love Data -viikon kunniaksi ajattelin palata vanhaan, eli Love Your Dataan. Me Tietoarkistossa nimittäin rakastamme ja vaalimme muiden tutkimusaineistoja eli we love your data. Rakastamme ympäri vuoden, emme vain helmikuussa. Koronapandemian leimaama vuosi 2020 osoitti, että moni muukin on löytänyt toisten keräämän datan äärelle. Viime vuodesta tuli Tietoarkiston Ailan käyttäjämäärien perusteella aineistojen jatkokäytön huippuvuosi. Tänä vuonna kasvu on jatkunut kiivaana, ja aineistoja ladattiinkin tammikuussa selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Voidaan sanoa myös, että they love your data!

Koulutusta, tapahtumia ja verkkoviestintää pitkin vuotta

Tällä viikolla, mutta myös pitkin vuotta 2021, nostamme esiin erilaisia tutkimusaineistoja ja tutkimusaineistojen hallinnan tukea meillä ja muualla. Tietoarkisto julkaisee lyhyehköjä videoita tutkimusaineistojen käsittelyn ja hallinnan tueksi, koska pahin tallenteiden saavutettavuuden este, suomenkielisen automaattitekstityksen puute, on ratkaistu. Tietoarkiston näkökulma on tietenkin se, että aineistot kerätään ja käsitellään tutkimushankkeiden aikana niin, että ne saadaan lakien puitteissa tallentaa jatkokäyttöä varten ja pitkäaikaissaatavuus voidaan varmistaa. Tätä koskeva ohjeistus on jo tekstimuotoisena Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjassa.

Suunnitteilla on myös verkkotapahtumia. Koronatilanteen salliessa webinaarit muuttuvat syyskaudella kasvokkaisiksi kohtaamisiksi. Onneksi meillä on jo pitkä kokemus toiminnasta erilaisten etäkokoussovellusten kanssa, ja voimme joustavasti vaihtaa fyysisistä tapahtumista verkkoon. Toiseen suuntaan se onkin hankalampaa. Ensimmäisenä, runsaan kuukauden päästä, ohjelmassa on suomenkielinen webinaari Tietoarkisto ja CESSDAn palvelut. Siinä asiantuntijamme esittelevät CESSDAn aineistoluettelon uusia toimintoja ja sanastopalvelua sekä metadatatyötämme. Syyskuulle suunnittelemme perinteiseen tapaan Tietoarkistoseminaaria Ailan nimipäivänä. Teemaa ja sisältöä kehitellään kevään kuluessa.

Tapahtumien lisäksi on luvassa erilaisia verkkojulkaisuja, artikkeleja, blogeja ja herättelyä sosiaalisessa mediassa. Aiheina ovat muun muassa kestävän kehityksen tutkimukseen soveltuvat aineistot Tietoarkistossa ja Tietoarkiston strategiatyö, jota viime vuoden aikana teimme yhdessä valtakunnallisen neuvottelukuntamme kanssa. Teemasivujen kattavuutta kestävän kehityksen näkökulmasta on juuri parannettu uudella teemasivulla kuluttamisen, innovaatioiden ja teollisuuden tutkimiseen soveltuvista aineistoista. Kaikkiaan eriaiheisia teemasivuja on 26.

Tällä viikolla (ja tulevillakin viikoilla) toivon, että te tutkimusaineistojen hallitsijat uskotte oman aineistonne arvoon ja olette valmiita julkaisemaan sen tiedeyhteisölle samalla ylpeydellä kuin muutkin tutkimustuotoksenne. Love Your Data!

Lisätietoa:

» Love Data Week 2021 - International Events
» Aineistoja teemoittain
» Aineistonhallinnan käsikirja

Helena Laaksonen
johtaja
etunimi.sukunimi [at] tuni.fi