Terveisiä Metodifestivaaleilta 2013

Jo lähes perinteeksi muodostuneet Metodifestivaalit järjestettiin toukokuussa kolmannen kerran, nyt jälleen Jyväskylässä. Metodifestivaalit on oivallinen tilaisuus perehtyä erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden käyttötapoihin poikkitieteellisesti. Samalla voi luoda kontakteja muihin tieteentekijöihin eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Tietoarkistosta lähti Jyväskylään kuusihenkinen delegaatio esittelemään tietoarkiston palveluja sekä tutustumaan festivaalien kiinnostavaan luentotarjontaan. Kaunis sää ja festivaalipaikkana toimineen Agora-rakennuksen sijainti Jyväsjärven rannalla loivat hyvät ulkoiset puitteet metodifestareille.

Pystytimme infopöytämme Agora rakennuksen aulaan aivan pääluentosalin sisäänkäynnin viereen. Olimme varustautuneet Jyväskylän matkaan teettämällä lähtijöille uudet tietoarkiston logolla varustetut t-paidat, joista tietoarkistolaiset oli helppo festivaalialueella tunnistaa. Infopöydällä jaoimme festarivieraille yleisesitteidemme lisäksi Tietoarkisto-lehteä ja tietenkin suullista informaatiota palveluistamme. Mukana olleella tietokoneella pystyimme lisäksi näyttämään, millaisia esimerkiksi aineistokuvailumme ja kvalitatiivisille aineistoille tekemämme html-hakemistot käytännössä ovat. Saatoimmepa myös etsiä sopivia aineistoja niitä kyselleille asiakkaille jo paikan päällä Agorassa.

Arkistoinnin ja jatkokäytön hyödyistä sekä erityisesti tulevasta Aila-aineistoportaalista saimme kertoa infopisteemme ohella lyhyesti myös keskiviikon plenaariesitelmän alussa. Lisäksi tutkimusetiikan asiantuntijamme Arja Kuula esitelmöi tiistain sessiossa "Eettinen ennakkoarviointi ja aineistonhallintasuunnitelmat ihmistieteissä".

Suurin osa infopisteellämme käyneistä festarivieraista oli kuullut meistä jo etukäteen, mutta halusi täydentää tarjoamiimme palveluihin liittyviä aikaisempia tietojaan. Tämän lisäksi kohtasimme myös henkilöitä, jotka eivät olleet meistä ennen kuulleet. Moni metodifestivaalien vieraista oli juuri aloittamassa aineistonkeruuta omassa tutkimushankkeessaan, joten on vaikea keksiä parempaa tilaisuutta puhua aineistojen pitkäaikaissäilytyksestä, jatkokäytöstä ja muista aineistonhallintaan liittyvistä kysymyksistä. Toivon mukaan mahdollisimman monet festarivieraista ovatkin tulevia asiakkaitamme, arkistoivat keräämänsä tutkimusaineistot ja mahdollistavat näin niiden jatkokäytön.

Paikalle tuomamme Tietoarkisto-lehdet ja esitteet kävivät hyvin kaupaksi ja takaisin Tampereelle saimme palata kevein kantamuksin ja iloisin mielin.

Jarkko Päivärinta
tutkimusamanuenssi
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

Orvot aineistot

Tietoarkisto on uusinut arkistointia koskevan sopimuksen ja aineistojen jatkokäyttöä koskevat käyttöehdot. Arkistointisopimuksessa halusimme erityisesti täsmentää tilanteita, joissa alkuperäinen tutkija edellyttää häneltä luvan kysymistä jokaiseen aineiston jatkokäyttöön.

Testasimme uuden sopimuksen ehtoja jo viime syksynä muutamien tutkijoiden kanssa. Osa hämmentyi pyynnöstä nimetä vaihtoehtoinen toimintatapa tai toinen henkilö, jolta lupaa aineiston käyttöön voi kysyä, jos aineiston arkistoitunutta henkilöä itseään ei tavoiteta. "Ei kukaan muu voi antaa käyttöön lupaa, ei vain voi", sanoi yksi tutkija. Lyhyen hiljaisuuden jälkeen hän itse totesi kuolevansa tietysti joskus.

Tutkijat ja tietoarkiston henkilökunta siirtyvät aikanaan eläkkeelle ja kuolevat. Toisinaan elämän kulkua muuttaa sairaus tai tapaturma. Tietoarkistoon arkistoitu aineisto sen sijaan jatkaa elämäänsä, sillä henkilökunnasta poistuvien tilalle palkataan uutta väkeä. He jatkavat työtä, jolla aineistojen säilyvyys ja käytettävyys varmistetaan tietotekniikan muuttuessa. Tietoarkistokielellä kyse on aineistojen hoivaamisesta (curation).

Uudessa arkistointisopimuksessa tarjoamme mahdollisuuden asettaa jatkokäyttö luvanvaraiseksi vain määräajaksi. Tämä on erityisen hyvä ratkaisu tutkijoille, jotka haluavat ensin varmistua siitä, että tietoarkistossa osataan heidän aineistoansa hoivata. Tutkija voi suhtautua aineistoonsa kuin lapseen ja silloin on ymmärrettävää, että hän haluaa vakuuttua tietoarkiston käytännöistä ennen kuin antaa oikeuden toimittaa aineistoa käytettäväksi myös ilman hänen lupaansa.

Jos luvan kysymiselle ei ole olemassa vaihtoehtoista toimintatapaa, tulee aineistosta orpo, kun luvanantajaa ei enää tavoiteta. Aineistoa ei voi toimittaa jatkokäyttöön ja tietoarkiston toimintaperiaate on arkistoida aineistoja nimenomaan jatkokäyttöä varten. Orvoiksi muuttuvien aineistojen kohtalo täytyy punnita jokaisen aineiston kohdalla erikseen ja joskus päätös on se, että aineistoa ei enää hoivata. Se tarkoittaa sitä, että aineisto muuttuu ennen pitkää myös teknisesti käyttökelvottomaksi.

Vaikka me ihmiset elämme vain hetken, tietoarkisto varmistaa tutkimusaineistoille päättymättömän elinkaaren. Tänään ajankohtaiset aineistot soveltuvat kohta ajalliseen vertailuun ja aikanaan historian tutkimukseen. Pidetään siis aineistot elossa ja käyttökelpoisina ja varmistetaan, ettei niistä tule orpoja.

Katso myös usein kysytyt kysymykset arkistoinnista.

Arja Kuula
kehittämispäällikkö
etunimi.sukunimi [at] uta.fi