1. elokuuta 2015

Sähköistä säilyttämistä ja sporttista tunnelmaa Dublinissa

Gaelilaisten urheilulajien suorituspaikka, Dublinin Croke Park –stadion saattaa aluksi tuntua melko erikoiselta paikalta järjestää digitaaliseen säilyttämiseen keskittyvä konferenssi. Onko tauoilla kenties tarkoitus pelata hurlingia tai gaelilaista käsipalloa? Pitääkö varoa, ettei joudu lounasjonossa taklatuksi? Nämä huolet osoittautuivat turhiksi, sillä sporttisesta ympäristöstään huolimatta kesäkuun lopulla stadionilla järjestetyssä The 1st Annual Conference on Digital Preservation for the Arts, Social Sciences and Humanities –konferenssissa (DPASSH) ei tarvinnut pelätä, että hiki nousisi pintaan ainakaan liikkumisesta. Ainoat lihaksetkin, jotka rasittuivat, olivat lähinnä istumalihaksia, sillä kaksipäiväisen konferenssin ohjelma oli tiivis.

Konferenssin tarkoituksena oli keskittyä erityisesti sellaisiin digitaalisen säilyttämisen haasteisiin, jotka ovat tyypillisiä humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille sekä taiteen tutkimukselle. Sen sponsorina toimi The Digital Repository of Ireland (DRI), joka oli näkyvässä roolissa koko konferenssin ajan. DRI on kansallinen infrastruktuuri, joka pyrkii säilyttämään, hoitamaan ja välittämään Irlannin kulttuuriperintöaineistoja sekä humanistista ja yhteiskuntatieteellistä dataa. Säilyttämisperiaate nousee aivan uuteen valoon, kun otetaan huomioon, että vuonna 1922 sisällissodan melskeissä tapahtunut asiakirja-arkiston (The Public Record Office of Ireland) tulipalo tuhosi suurimman osan Irlannin historiallisesta asiakirja-aineistosta 1200-luvun taitteesta vuoteen 1922. DRI:n tarkoituksena onkin kootusti kerätä yhteen olemassa olevat historian ja nykypäivän tietoaineistot tutkimuksen, opiskelun ja suuren yleisön saataville. DRI:lle on lisäksi heinäkuun alussa myönnetty arvostettu Data Seal of Approval –sertifikaatti, joka myönnetään organisaatioille, jotka säilyttävät sähköisiä aineistoja luotettavasti sekä mahdollistavat niiden jatkokäytön.

Konferenssin osallistujalista oli melko irlantilaisvoittoinen, mutta ilokseni mukaan oli eksynyt myös pohjoismainen kollega, Ruotsin tietoarkiston eli SND:n kieliaineistoista vastaava Caspar Jordan. Myös CSC oli lähettänyt paikalle KDK-PAS-hankkeen (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto – Pitkäaikaissäilytys) kehitystyössä mukana olleen it-puolen edustajan. KDK:n perusideahan on hyvin samankaltainen kuin DRI:n, toisin sanoen digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen keskitetyn pitkäaikaissäilytyspalvelun suunnittelu ja toteuttaminen.

Konferenssin punaisena lankana toimikin huoli ja vastuu valtavien aineistomassojen säilymisestä ja säilyttämisestä. Kun jo puhtaasti analogista historiallista, taiteellista, yhteiskuntatieteellistä ja kulttuuriperintöön liittyvää aineistoa on valmiina kilometrikaupalla, tuo omat haasteensa nykyinen digitaalinen aika, joka tuottaa jatkuvalla syötöllä valtavia, yli ymmärryksen käyviä aineistomassoja. Osa esityksistä pohdiskelikin erityisesti sitä, miten sovittaa analogiset aineistot digitaalisiin työnkulkuihin. Toisaalta taas osa esityksistä keskittyi nimenomaisesti jatkuvasti tuotettuun digitaaliseen materiaaliin ja sen mielekkääseen säilyttämiseen. Kuinka alati karttuvaa aineistoa (esimerkiksi Facebookissa, Twitterissä, e-lehdissä, jne.) saa talteen sitä vauhtia kuin sitä tuotetaan ja onko kaiken säilyttäminen ylipäätään mielekästä? Nykyisen digitalisoitumisen myötä erilaiset aineistot ovat lisäksi varsin hyvin saatavilla, mutta haasteita luo niiden pitkäaikaissäilytyksen turvaaminen, omistajuuteen niveltyvät kysymykset tai teknisiin ratkaisuihin liittyvät seikat.

Pääosassa olivat aineistot ja sisällöt, paikoin myös teoreettiset lähestymistavat tai aineiston hallinnan kysymykset. Melko monen esityksenpitäjän taustaorganisaatio tai projekti oli sellainen, jossa arkistoinnin lisäksi myös aktiivisesti digitoidaan aineistoja. Erilaisten esimerkkitapausten avulla avattiin sisällöllisiä ja käytännöllisiä ratkaisuja säilyttämiskysymyksiin. Muuan esitys viihdytti yleisöä esittelemällä varhaisen, 1990-lopun online-taideprojektin, The Bono Probability Positioning Systemin, joka toimi eräällä tapaa Google Street View -sovelluksen edeltäjänä. Sen ideana oli liittää erinäisiin Dublinin karttakohteisiin todennäköisyyslaskelma siitä, miten suurella todennäköisyydellä paikassa saattoi törmätä U2-yhtyeen nokkamieheen Bonoon. Projekti oli kieli poskessa luotu ja todennäköisyyslaskelmat täysin hatusta temmattuja. Projekti toimi kuitenkin hyvänä esimerkkinä siitä, millaisia haasteita on pyrkimyksessä säilyttää vanhempaa nettiin luotua digitaalista sisältöä, jota ei alun perin ole ajateltu säilytettäväksi. Perinteisempää ja arkistoalalle tyypillisempiä ongelmia pohdittiin muun muassa esityksissä, jossa esiteltiin arkaluontoiseen aineistoon liittyviä eettisiä ongelmia tai metadatan käsittelyä.

Kodikasta humanistihenkeä ja yhdessä tekemisen ilosanomaa huokunut konferenssi oli leppoisa kokemus, joka kuitenkin tarjosi melko monipuolisen kattauksen digitaalisten aineistojen kirjavaan maailmaan. Konferenssin irlantilaiset järjestäjät toivoivatkin, että DPASSH muodostuisi jokavuotiseksi. Tämän toiveen allekirjoitan mielihyvin.

Lisätietoa:
» DPASSH 2015
» The Digital Repository of Ireland
» The Bono Probability Positioning System

Katja Fält
tieteenala-asiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi

1. heinäkuuta 2015

Laadulliset aineistot saivat IASSIST-konferenssissa aiempaa enemmän huomiota

IASSIST (International Association of Social Science Information Service & Technology) on yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tukevien yksiköiden, kuten tietoarkistojen ja datakirjastojen, työntekijöiden kansainvälinen järjestö. Sen tärkein toimintamuoto on vuosittain järjestettävä kansainvälinen konferenssi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Yhdysvaltojen Minneapolisissa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Konferenssiin osallistui myös neljä tietoarkistolaista.

Neljä päivää kestänyt konferenssi tarjosi runsaasti kiinnostavia aihepiiriin liittyviä luentoja ja työpajoja. Työpajat oli sijoitettu tapahtuman ensimmäiselle päivälle tiistaille. Loput kolme päivää oli pyhitetty luennoille ja paneelikeskusteluille. Kymmenestä valittavana olleesta työpajasta osallistuin itse kahteen, jotka molemmat liittyivät laadullisten aineistojen käsittelyyn. Perinteisesti laadulliset aineistot ovat saaneet IASSIST-konferensseissa selvästi kvantitatiivisia sisariaan vähemmän näkyvyyttä, joten kaksi erityisesti kvalitatiivisiin aineistoihin keskittyvää työpajaa olivat tervetullut uudistus.

Työpajoista ensimmäisessä tutustuttiin laadullisten aineistojen analysointityökaluun NVivoon (Using NVivo 10 for Qualitative Data Analysis). Vaikka työkalun perusajatus olikin monelle osallistujalle jo ennestään tuttu, sai kurssilta hyviä vinkkejä NVivon erilaisista käyttömahdollisuuksista. Työpajassa NVivoa lähestyttiin nimenomaan käytännön tasolla. Jokainen osallistuja sai koodata testiaineistoja ja kokeilla ohjelman tarjoamia työkaluja aineistojen analysoinnin helpottamiseksi.

Toinen työpaja käsitteli laadullisten aineistojen arkistoinnin ja jatkokäytön erityispiirteitä (Managing and Sharing Qualitative Data). Tutun aihepiirin teki työpajassa kiinnostavaksi muun muassa se, että sen järjesti yhdysvaltalaiseen Syracusen yliopistoon vasta hiljattain perustettu laadullisten arkistointiin erikoistunut Qualitative Data Repository (QDR).

Työpajan keskusteluissa sain huomata, että laadullisten aineistojen arkistoimisen haasteet ovat samoja maasta ja maanosasta riippumatta. Nämä haasteet liittyvät usein esimerkiksi tutkimuseettisiin ja tekijänoikeuskysymyksiin, arkistointia hankaloittavaan lainsäädäntöön sekä tutkijoiden haluttomuuteen luovuttaa keräämänsä, ja usein kovin henkilökohtaisina pitämänsä, tutkimusaineistot jatkokäyttöön. Kävikin varsin selväksi, että niin esimerkiksi Yhdysvaltojen, Euroopan kuin Afrikankin data-arkistoissa arkistotyöntekijät saavat vakuutella aineistoja kerääviä tutkijoita arkistoinnin hyödyistä ja hälventää aineistojen arkistointiin liittyviä epäluuloja.

Positiivisena muutoksena työpajan osallistujat kertoivat havainneensa sen, että kun aikaisemmin tutkijat tulivat ensimmäisen kerran kysymään arkistointiin liittyviä neuvoja vasta aineistot kerättyään, ottavat he nykyään arkistointimahdollisuuden huomioon yhä useammin jo aineistonhallintasuunnitelmaa laatiessaan. Tämä mahdollistaa sen, että tutkittavilta voidaan pyytää asianmukainen suostumus aineiston arkistointiin jo aineistoa kerättäessä.

IASSISTin varsinaiset luentosessiot oli jaettu teemansa perusteella kolmeen eri ryhmään. Tämä auttoi runsaudenpulasta kärsiviä konferenssiosallistujia valitsemaan monista päällekkäisistä sessioista itselle sopivimmat sen perusteella, kiinnostivatko häntä aineistonhallintaan liittyvät kysymykset, aineistopalvelujen ammatillinen kehittäminen vai datainfrastruktuuri ja -sovellukset. Itse osallistuin pääasiassa kahden ensimmäisen ryhmän luentosessioihin.

Luennot vahvistivat jo työpajassa tekemääni havaintoa siitä, että tutkimusaineistojen arkistointiin liittyvät kysymykset ovat pitkälti samanlaisia maasta ja arkistosta riippumatta. IASSIST tarjoaakin hienon tilaisuuden keskustella yhteisistä haasteista ja kehityssuunnista eri maista tulevien saman alan asiantuntijoiden kanssa. Samalla se tarjoaa vuosittain hyvän katsauksen siitä, mihin suuntaan eri maiden data-arkistot ovat kehittäneet toimintaansa ja palvelujansa edellisen vuoden aikana.

Ammatillisen verkostoitumismahdollisuuden lisäämiseksi IASSIST-konferenssiin kuuluu myös vapaamuotoisempaa ohjelmaa, kuten perinteinen ensimmäisen konferenssipäivän iltavastaanotto. Tällä kertaa vastaanotto järjestettiin Frank Gehryn suunnittelemassa upeassa Weisman Art Museumissa. Vastaanoton ohella perinteisesti yksi IASSISTin odotetuimpia tilaisuuksia varsinaisen konferenssiohjelman ulkopuolella on torstai-illan juhlaillallinen, jossa kansainvälisiä arkistokuulumisia voi vaihtaa hyvän ruoan ja juoman parissa.

IASSIST tarjosi siis jälleen kerran kattavan paketin tutkimusaineistojen arkistointiin ja jatkokäyttöön liittyviä näkökulmia. Seuraavan kerran IASSIST järjestetään Norjan Bergenissä touko-kesäkuun vaihteessa vuonna 2016. Osallistumista voin suositella kaikille tutkimusaineistojen arkistoinnin parissa työskenteleville, tieteenalaan katsomatta.

Lisätietoa:
» IASSIST
» IASSIST 2015 -konferenssi
» NVivo
» Qualitative Data Repository

Jarkko Päivärinta
tietopalveluasiantuntija
etunimi.sukunimi [at] uta.fi